Kunniakirjoittajat pois artikkeleista

Lääketieteen julkaisijat ja yliopistot ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä lääketieteen julkaisemista koskevia sääntöjä (1). Läkartidningenin kyselyyn vastanneiden Ruotsissa viime vuonna väitelleiden lääkärien mukaan lähes puolessa väitöskirjoista rikottiin lääketieteen päätoimittajien kansainvälisen yhdistyksen, ICMJE:n sääntöjä eli ns. Vancouver-ohjeita siitä, ketkä nimetään artikkelin kirjoittajiksi (2). Yleisintä oli, ettei kirjoittajaksi nimetty ollut tuottanut merkittävää panosta sisältöön tai osallistunut artikkelin kriittiseen työstämiseen. Eniten ansiottomia kirjoittajia paljastui ruotsalaistutkimuksessa perustutkimuksen töissä.

Päivi Hietanen

Teknologia jyrää synnyttäjän

Synnytyspelko on räjähdysmäisesti kasvanut ja lasten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet. Jotta voisi hoitaa synnytyskipua viisaasti, on ymmärrettävä synnytyksen suurenmoinen ja haavoittuva kokonaisuus. Koskaan ei pitäisi puhua synnytyskivun lääkityksestä mainitsematta ensin synnytyskivun merkitystä ja tehtäviä. Puudutuksiin liittyy aina riskejä. Ne johtavat toimenpiteiden ja lääkityksien ketjureaktioihin ja noidankehiin, joista ei ole ulospääsyä. Tällainen synnytys on perheelle kaukainen ja pelottava, vanhemmuutta heikentävä tapahtuma.

Aila Miettinen

Missä on hoidon ja uskonnon harjoittamisen raja?

Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto kuvaa, lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista viitaten, ettei pappi kuulu sairaalassa hoitotiimiin (SLL 9/2010, s. 793). Kuten kuka tahansa sivullinen, hänkään ei saa tutustua sairauskertomusasiakirjoihin tai osallistua raporttiin ilman potilaan lupaa. Sairaalasielunhoidon Euroopan verkoston suositus, että "sairaalasielunhoitajat työskentelevät moniammatillisen terveydenhuollon tiimin jäsenenä" ei siis voi toteutua Suomessa.

Veronica Pimenoff

Rokotusohjelman päätöksentekoprosessi etenee johdonmukaisesti sidosryhmiin tukeutuen

Kirjoittajat näyttävät käsittäneen väärin sekä rokotusohjelman luonteen, sen vaikuttavuuden arvioinnin että sitä koskevan päätöksentekoprosessin. Rokotusohjelma tähtää väestön tautitaakan pitkäjänteiseen pienentämiseen. Sitä ei voida polkaista käyntiin eikä varsinkaan keskeyttää sen mukaan, sattuuko joku kaupallisista rokotemarkkinoijista alittamaan tarjouksessaan olettamuksiin perustuvan kynnyshinnan. THL ei myöskään toteuta rokotusohjelman arviointia yksin, vaan kirjoittajien mainitsema vakiintunut käytäntö perustuu sidosryhmien laajaan kuulemiseen. Uusien rokotteiden hidasta pääsyä rokotusohjelmaan kritisoidaan yhtä tapausta yleistäen.

Heini Salo, Tuija Leino, Terhi Kilpi

Toiveena taloudellisen arvioinnin lisääntyvä hyödyntäminen

Haluamme vielä toistaa artikkelimme keskeisen tutkimuskysymyksen: Mikä on taloudellisen arvioinnin nykyinen asema rokotteiden arviointiprosessissa, kansallisen rokoteohjelman täydentämiseen liittyvässä päätöksenteossa ja tarjouskilpailuissa? Etsimme vastausta tähän kysymykseen julkisista raporteista ja asiakirjoista. Emme tarkastelleet rokoteohjelman päätöksentekoprosessia yleisesti, vaan sen taloudelliseen arviointiin ja tarjouskilpailuun liittyvää alaprosessia. Juuri tähän liittyi myös esittämämme ideaaliprosessi. Salon, Leinon ja Kilven vastine väitteineen tuntuu siksi suurelta osin irralliselta suhteessa artikkelimme havaintoihin ja sisältöön.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Mitä tiedämme oman elimistömme mikrobeista?

Tutkimusmenetelmien kehittyessä tietämyksemme bakteerilajien määrästä ja luonteesta ja erityisesti ihmiselimistön omista bakteereista on nopeasti lisääntymässä. Menetelmien muutos on mullistamassa myös bakteerien tunnistamismahdollisuuksia. Esimerkiksi maaperänäytteistä pystytään klassisilla viljelymenetelmillä tunnistamaan vain muutama prosentti bakteerilajeista. Ihmisen suoliston bakteerilajeista yli puolen arvioidaan olevan vielä tuntemattomia. Tässä lehdessä julkaistaan dosentti Jari Jalavan ansiokas katsaus ihmiselimistön mikrobeista (s. 1005-11).

Erkki Eerola

Tarjouspyynnöissä on edellytettävä käytettävyyttä

Potilastietojärjestelmien käytettävyys ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä Lääkärilehdessä (SLL 5/2010, s. 357 ja SLL 7/2010, s. 571). Näkemyksemme mukaan keskeinen syy tietojärjestelmien hankalakäyttöisyyteen on se, että tarjouspyynnöissä järjestelmiltä ei edellytetä käytettävyyttä. Esimerkiksi viime aikaiset tarjouspyynnöt - on kyse sitten potilastieto-, ajanvaraus- tai toiminnanohjausjärjestelmistä - eivät ole käytännössä sisältäneet vaatimuksia hyvälle käytettävyydelle. Kun käytettävyys ei ole valintakriteereiden joukossa, on loogista, että toimittajat eivät sisällytä tarjouksiinsa kustannuksia lisääviä käytettävyyden varmistusaktiviteetteja.

Timo Jokela, Pietu Pohjalainen

Säilyvätkö syövänhoidon hyvät tulokset?

Syöpäpotilaita hoitavat lääkärit ovat kauan kantaneet huolta liian pitkistä hoitoviiveistä. Odottaminen aiheuttaa kärsimystä potilaille ja omaisille ja kuormittaa työntekijöitä. Kiireellinen hoito on annettava välittömästi ja kiireetön hoito määräajassa, mutta syövänhoito putoaa lakipykälien väliin, vaikka viiveet lisäävät uusimia ja voivat vaikuttaa eloonjäämiseen (1,2,3).

Päivi Hietanen, Terhi Hermanson

Aivohalvaus ja sydäninfarkti ovat hoitovirhe

Sydäninfarktin jälkeinen 30 päivän sairaalakuolleisuus on Suomessa hiukan alle OECD-maiden keskiarvon ja aivohalvauksen jälkeinen yli kolmanneksen pienempi kuin OECD-maiden keskiarvo (1). Päivi Merirannan tuoreen väitöskirjan mukaan verenpainepotilaista hyvän hoitotasapainon saavutti 24 % miehistä ja 30 prosenttia % (2). Yhtälö on murheellinen. Terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy menestyksellisesti hoitamaan potilaan sen jälkeen, kun hänen hoitonsa on epäonnistunut ja häntä on kohdannut ennustettavissa ollut komplikaatio.

Mikko Nenonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030