Kunniakirjoittajat pois artikkeleista

Lääketieteen julkaisijat ja yliopistot ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä lääketieteen julkaisemista koskevia sääntöjä (1). Läkartidningenin kyselyyn vastanneiden Ruotsissa viime vuonna väitelleiden lääkärien mukaan lähes puolessa väitöskirjoista rikottiin lääketieteen päätoimittajien kansainvälisen yhdistyksen, ICMJE:n sääntöjä eli ns. Vancouver-ohjeita siitä, ketkä nimetään artikkelin kirjoittajiksi (2). Yleisintä oli, ettei kirjoittajaksi nimetty ollut tuottanut merkittävää panosta sisältöön tai osallistunut artikkelin kriittiseen työstämiseen. Eniten ansiottomia kirjoittajia paljastui ruotsalaistutkimuksessa perustutkimuksen töissä.

Päivi Hietanen

Hoitopäämääräksi täysi raittius

Vain täydellinen raittius on alkoholistien hoidossa potilaan terveyden ja toipumisen kannalta oikea hoitopäämäärä. Kaikki alkoholistit oppivat tämän - tai kuolevat tautiinsa. Suomalaisessa alkoholiongelmaisen hoitoa käsittelevässä Käypä hoito -suosituksessa (1) en kuitenkaan huomannut elintärkeää mainintaa siitä, että raittius tai alkoholin lopettaminen olisi vaihtoehto vähentämiselle.?

Reijo Ojutkangas

Teknologia jyrää synnyttäjän

Synnytyspelko on räjähdysmäisesti kasvanut ja lasten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet. Jotta voisi hoitaa synnytyskipua viisaasti, on ymmärrettävä synnytyksen suurenmoinen ja haavoittuva kokonaisuus. Koskaan ei pitäisi puhua synnytyskivun lääkityksestä mainitsematta ensin synnytyskivun merkitystä ja tehtäviä. Puudutuksiin liittyy aina riskejä. Ne johtavat toimenpiteiden ja lääkityksien ketjureaktioihin ja noidankehiin, joista ei ole ulospääsyä. Tällainen synnytys on perheelle kaukainen ja pelottava, vanhemmuutta heikentävä tapahtuma.

Aila Miettinen

Missä on hoidon ja uskonnon harjoittamisen raja?

Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto kuvaa, lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista viitaten, ettei pappi kuulu sairaalassa hoitotiimiin (SLL 9/2010, s. 793). Kuten kuka tahansa sivullinen, hänkään ei saa tutustua sairauskertomusasiakirjoihin tai osallistua raporttiin ilman potilaan lupaa. Sairaalasielunhoidon Euroopan verkoston suositus, että "sairaalasielunhoitajat työskentelevät moniammatillisen terveydenhuollon tiimin jäsenenä" ei siis voi toteutua Suomessa.

Veronica Pimenoff

Rokotusohjelman päätöksentekoprosessi etenee johdonmukaisesti sidosryhmiin tukeutuen

Kirjoittajat näyttävät käsittäneen väärin sekä rokotusohjelman luonteen, sen vaikuttavuuden arvioinnin että sitä koskevan päätöksentekoprosessin. Rokotusohjelma tähtää väestön tautitaakan pitkäjänteiseen pienentämiseen. Sitä ei voida polkaista käyntiin eikä varsinkaan keskeyttää sen mukaan, sattuuko joku kaupallisista rokotemarkkinoijista alittamaan tarjouksessaan olettamuksiin perustuvan kynnyshinnan. THL ei myöskään toteuta rokotusohjelman arviointia yksin, vaan kirjoittajien mainitsema vakiintunut käytäntö perustuu sidosryhmien laajaan kuulemiseen. Uusien rokotteiden hidasta pääsyä rokotusohjelmaan kritisoidaan yhtä tapausta yleistäen.

Heini Salo, Tuija Leino, Terhi Kilpi

Toiveena taloudellisen arvioinnin lisääntyvä hyödyntäminen

Haluamme vielä toistaa artikkelimme keskeisen tutkimuskysymyksen: Mikä on taloudellisen arvioinnin nykyinen asema rokotteiden arviointiprosessissa, kansallisen rokoteohjelman täydentämiseen liittyvässä päätöksenteossa ja tarjouskilpailuissa? Etsimme vastausta tähän kysymykseen julkisista raporteista ja asiakirjoista. Emme tarkastelleet rokoteohjelman päätöksentekoprosessia yleisesti, vaan sen taloudelliseen arviointiin ja tarjouskilpailuun liittyvää alaprosessia. Juuri tähän liittyi myös esittämämme ideaaliprosessi. Salon, Leinon ja Kilven vastine väitteineen tuntuu siksi suurelta osin irralliselta suhteessa artikkelimme havaintoihin ja sisältöön.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Aivojen viilennyshoito sydämenpysähdyksestä elvytetyillä

Vaikuttavuus: Kehonulkoinen viilennyshoito pienentää sydämenpysähdyksestä elvytettyjen kuolleisuutta ja vähentää toimintakyvyn heikkenemistä.

Aivojen viilennyshoito aivoinfarktin sairastaneilla

Vaikuttavuus: Satunnaistettuihin hoitotutkimuksiin osallistuneiden potilaiden lukumäärä on pieni. Vaikutusta toimintakykyyn tai kuolleisuuteen ei ole todettu.

Aivojen viilennyshoito vaikean aivovamman saaneilla

Vaikuttavuus: Osassa tutkimuksista kuolleisuus oli pienempi ja toimintakyvyn heikkeneminen vähäisempi. Verrokkipotilailla monissa tutkimuksissa todettu ruumiinlämmön nousu todennäköisesti heikensi heidän toipumistaan. Tutkimusten epäyhtenäinen potilasaineisto, menetelmät ja raportointi vaikeuttavat päätelmien tekoa.

Alaraajan akuutti iskeeminen kipu

Raajan iskemiasta johtuva äkillinen kipu saa potilaan hakeutumaan hoitoon välittömästi. Akuutti alaraajavaltimotukos vaatii välitöntä hoitoa, tilan diagnosoiminen ei yleensä tuota vaikeuksia, mutta hoito voi olla hyvinkin vaativaa. Tällainen potilas on lähetettävä heti päivystyksenä erikoissairaanhoitoon verisuonikirurgille.

Pertti Aarnio

Missä on järkevän keskittämisen raja?

Keskittäminen on päivän sana. Sitä ajavat varsinkin yliopistosairaaloiden isot klinikat (1). Jo ennestään suuria keskuksia haluttaisiin yhä kasvattaa. Pieni tuntee ahdistusta pelkän pienuutensa vuoksi.

Martti Hirn

Lyhyesti

"Alamme on yleislääketieteen rinnalla suurin erikoisala ja tarvitsee kipeästi lisäresursseja työterveyshuollon sisältöjen ja toimintamallien edelleen kehittämistä varten vastaamaan erikoistumisalamme ja työelämän tarpeita. - On jo aika saada kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin kokopäiväiset työterveyshuollon professuurit." Puheenjohtaja Rea Lagerstedt, Työterveyslääkäri 1/2010

Mitä tiedämme oman elimistömme mikrobeista?

Tutkimusmenetelmien kehittyessä tietämyksemme bakteerilajien määrästä ja luonteesta ja erityisesti ihmiselimistön omista bakteereista on nopeasti lisääntymässä. Menetelmien muutos on mullistamassa myös bakteerien tunnistamismahdollisuuksia. Esimerkiksi maaperänäytteistä pystytään klassisilla viljelymenetelmillä tunnistamaan vain muutama prosentti bakteerilajeista. Ihmisen suoliston bakteerilajeista yli puolen arvioidaan olevan vielä tuntemattomia. Tässä lehdessä julkaistaan dosentti Jari Jalavan ansiokas katsaus ihmiselimistön mikrobeista (s. 1005-11).

Erkki Eerola

Toimintakykyä on painotettava terveyskäytännöissä

Lääkärilehdessä 5/2010 haastateltiin norjalaista lääkäriä ja tutkijaa Linn Getziä (s. 360- 362). Getzin ajatuksia mukaillen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn painotuksen lisääminen terveydenhuollon tavoitteissa ja toiminnoissa voisi tuottaa monia hyötyjä.

Ilkka Vuori

Tarjouspyynnöissä on edellytettävä käytettävyyttä

Potilastietojärjestelmien käytettävyys ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä Lääkärilehdessä (SLL 5/2010, s. 357 ja SLL 7/2010, s. 571). Näkemyksemme mukaan keskeinen syy tietojärjestelmien hankalakäyttöisyyteen on se, että tarjouspyynnöissä järjestelmiltä ei edellytetä käytettävyyttä. Esimerkiksi viime aikaiset tarjouspyynnöt - on kyse sitten potilastieto-, ajanvaraus- tai toiminnanohjausjärjestelmistä - eivät ole käytännössä sisältäneet vaatimuksia hyvälle käytettävyydelle. Kun käytettävyys ei ole valintakriteereiden joukossa, on loogista, että toimittajat eivät sisällytä tarjouksiinsa kustannuksia lisääviä käytettävyyden varmistusaktiviteetteja.

Timo Jokela, Pietu Pohjalainen

Metabolinen oireyhtymä on MBO

Kehitin metabolisesta oireyhtymästä lyhenteen MBO tehdessäni Pieksämäellä vuodesta 1993 eteenpäin väestötasoista tutkimusta, jossa selvitettiin mm. oireyhtymän vallitsevuutta. Tutkimus jatkuu edelleen. Harrastin myös matkasaarnaajan työtä MBO:n kanssa luennoimalla ympäri Suomea ja lyhenne MBO iskostui suomalaisten lääkäreiden tietoon.

Mauno Vanhala

Kiusaamista ei pidä patologisoida

KiVa Koulu -ohjelman kehittäjä, professori Christina Salmivalli muistuttaa, ettei kiusaaja suinkaan aina ole vakavasti ongelmainen. Myös aivan tavalliset, mukavat lapset sortuvat kiusaajiksi valtaa ja suosiota tavoitellessaan.

Mari Vehmanen

Säilyvätkö syövänhoidon hyvät tulokset?

Syöpäpotilaita hoitavat lääkärit ovat kauan kantaneet huolta liian pitkistä hoitoviiveistä. Odottaminen aiheuttaa kärsimystä potilaille ja omaisille ja kuormittaa työntekijöitä. Kiireellinen hoito on annettava välittömästi ja kiireetön hoito määräajassa, mutta syövänhoito putoaa lakipykälien väliin, vaikka viiveet lisäävät uusimia ja voivat vaikuttaa eloonjäämiseen (1,2,3).

Päivi Hietanen, Terhi Hermanson

Päivystys kuriin ja järjestykseen

Päivystys korjataan perusteellisesti, sitä keskitetään ja linjataan yhdenmukaiseksi koko maassa, ja sen toiminnassa painotetaan potilaslähtöisyyttä. Näin käy, jos sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tammikuussa julkistetut esitykset toteutetaan.

Taito Pekkarinen

Aivohalvaus ja sydäninfarkti ovat hoitovirhe

Sydäninfarktin jälkeinen 30 päivän sairaalakuolleisuus on Suomessa hiukan alle OECD-maiden keskiarvon ja aivohalvauksen jälkeinen yli kolmanneksen pienempi kuin OECD-maiden keskiarvo (1). Päivi Merirannan tuoreen väitöskirjan mukaan verenpainepotilaista hyvän hoitotasapainon saavutti 24 % miehistä ja 30 prosenttia % (2). Yhtälö on murheellinen. Terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy menestyksellisesti hoitamaan potilaan sen jälkeen, kun hänen hoitonsa on epäonnistunut ja häntä on kohdannut ennustettavissa ollut komplikaatio.

Mikko Nenonen