Ylilääkäri Markku Eskola sanoo, että ilman järjestöjen tekemää työtä hoito voi olla kliinisesti laadukasta, mutta potilaan näkökulmasta vajavaisempaa.

– Jos järjestöjen toiminta sairaaloissa vähenisi, vaikutukset heijastuisivat suoraan terveydenhuoltoon lisääntyneenä ohjauksen ja neuvonnan tarpeena, sanoo Tays Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri Markku Eskola.

Eskola puolustaa vahvasti sote-järjestöjen toimintaa sairaaloissa. Suomen sairaaloiden yhteydessä toimii monia potilasjärjestöjä, jotka tarjoavat maksutonta tietoa ja tukea potilaille ja heidän läheisilleen.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) päätti eilen sote-järjestöjen avustuskriteerien tiukentamisesta.

Vuonna 2027 avustuksissa painotetaan kohtaavaa toimintaa. Avustettavalle toiminnalle on oltava todennettu tarve, ja sen on oltava tuloksellista.

Hallitus leikkaa sote-järjestöjen saamia Stea-avustuksia noin kolmanneksen. Avustukset pienenevät ensi vuonna 31 prosenttia eli 84 miljoonaa euroa.

– Jos järjestöjen toiminta sairaaloissa vähenisi, se voisi aiheuttaa riskin siitä, että potilaan hoitoon sitoutuminen ja omahoidon laatu heikkenisivät. Pitkällä aikavälillä se voi näkyä myös hoitotuloksissa ja kustannuksissa, Eskola sanoo.

Järjestöillä suuri vaikutus sairaalan kuormitukseen

Sydänliitolla on ollut jo pitkään toimitila esimerkiksi Tays Sydänsairaalassa. Potilas kohtaa järjestön siinä vaiheessa, kun tarve on akuutti.

– Olen aika varma, että ilman järjestöä osa potilaista ei hakeutuisi tuen piiriin lainkaan. Sydänsairaus on monelle kriisi. Vaikka sairaalassa tunnistetaan psykososiaalisen tuen merkitys, käytännössä resurssit kohdistuvat väistämättä lääketieteelliseen hoitoon.

Järjestöt tuovat Eskolan mukaan sairaalan toimintaan merkittävää lisäarvoa antamalla potilaille vertaistukea, arjen neuvontaa ja jatkuvuutta hoitojakson jälkeen.

– Ilman tätä rakennetta hoito voi olla kliinisesti laadukasta, mutta potilaan näkökulmasta vajavaisempaa.

Vapaaehtoiset paikkaavat terveydenhuollon puutteita

Tyksin uudessa psykiatrisessa Kompassisairaalassa mielenterveysjärjestö on ihmisiä vastassa heti aulassa.

Psykiatrian tulosryhmäjohtaja, ylilääkäri Outi Linnaranta sanoo, että järjestöt voivat tavoittaa läsnäolollaan sairaalassa juuri oikeat henkilöt.

– Yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat yleisiä kokemuksia, ja silloin vertaistuki ja kolmannen sektorin tarjoama tekeminen on tärkeää. Meillä on maantieteellisesti hajanainen alue saaristoineen, ja järjestöillä voi olla lähellä kotia toimintaa myös ruotsinkielisille ja maahanmuuttajille.

Linnarannan mukaan järjestöt ovat isolta osin vapaaehtoisvoimin paikanneet terveydenhuollon palveluiden puutteita.

– Epäselvää on, huomioidaanko uusissa tukikriteereissä järjestötoiminnan mielenterveyttä parantava vaikutus terveysvaikutuksena. Esimerkiksi vähemmistöstatus lisää merkittävästi riskiä mielenterveyden ongelmille.

Leikkaukset kohdistuvat suoraan potilaisiin

Husin sairaaloissa järjestöjen kouluttamia vertaistukijoita voi kohdata sairaaloiden aulatiloissa tai osastoilla.

Asiakasosallisuuspäällikkö Anu Toija kirjoittaa Husarissa, että vertaistuki ei korvaa ammattilaisten antamaa hoitoa, mutta täydentää sitä merkittävästi.

– Jos matalan kynnyksen kohtaamiset vähenevät, jää osa potilaista ilman yhteyttä vertaiseen juuri silloin, kun tuki olisi arvokkaimmillaan. Järjestöiltä leikkaaminen näkyy sairaalassa vähenevinä vertaistukikohtaamisina, eikä sitä hoitohenkilökunta pysty korvaamaan.

Lue lisää: Hyvinvointialueiden verkosto: Lisäleikkauksista järjestöavustuksiin on luovuttava