Eettinen nollatoleranssi ei saa kahlita keskustelua

Kollega Liisa Räsänen esitti Lääkärilehdessä 5/2010 Keskustelua-palstalla tutkimusvilpin määritelmien kaipaavan Suomessa uudistamista, koska ne eivät hänen mukaansa kata kaikkia tutkimustyön vaiheita. Perusteina hän esittää esimerkkejä tilanteista, joissa opetusministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeet "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen" vuodelta 2002 ovat liian väljät vilpin määrittelyn osalta. Tällaisia ovat Räsäsen mukaan mm. tilanteet, joissa tutkija tahallaan valitsee sellaisen tutkimusasetelman, jota käyttämällä hän ei voi saada luotettavia tuloksia, tai joissa tutkija tahallaan sabotoi tutkimusaineistoa, menetelmiä tai laitteistoja.

Eero Vuorio

Neljän kohdan kaava auttaa, kun omainen dominoi

Nuorisopsykiatri Pirkko Turpeinen-Saari kysyi Lääkärilehdessä 1-2/2010 (s. 22), tunnistaako terveydenhuolto narsistiomaisen. Toimiessani kolmisenkymmentä vuotta keskussairaalan karsastuspoliklinikan lääkärinä törmäsin silloin tällöin ongelmaan nimeltä narsistinen / dominoiva vanhempi häiritsemässä lapsen tutkimusta. Koska tähän löytyi vähitellen toimiva ratkaisu, joka loppujen lopuksi tyydytti (ja kasvatti!) kaikkia osapuolia, esitän sen tässä.

Johannes Leikola

Oikean lääkärin tunnistat hoitosuunnitelmasta

Ministeri Paula Risikko heitti Lääkäripäivillä haasteen - tavoitteen jokaiselle terveyskeskukselle: jokaisella potilaalla, jolla on pitkäaikaissairaus tai suurentunut kokonaisriski, on käytössään yhdessä lääkärinsä kanssa sovittu hoitosuunnitelma vuoden 2012 lääkäripäiviin mennessä. Samalla hän lupasi tuen pyrkimyksillemme tuottaa terveyshyötyä, vaikka se edellyttäisikin toisarvoisten tehtävien karsimista. Tavoitteen saavuttamiseen on nyt aikaa jäljellä 22 kuukautta.

Timo Kaukonen, Mikko Nenonen

Geeniprofiilin määritys voi tarkentaa rintasyövän liitännäishoidon valintaa

Etäpesäkkeisenä uusivaa rintasyöpää ei ole onnistuttu vielä parantamaan, ja siksi on järkeenkäypää estää uusiminen kaikin mahdollisin keinoin. Hoidon painopistettä onkin siirretty niin, että hormoni-, solunsalpaaja- tai vasta-ainehoitoa - ja usein näiden yhdistelmää - annetaan heti diagnoosin jälkeen. Liitännäishoitoa suositellaan, jos kasvaimen ennustetekijät osoittavat yli 10-15 %:n uusimisvaaraa. Uusimisvaara on arvioitavissa esimerkiksi tietokoneohjelmalla (www.adjuvantonline.com), joka antaa potilaaseen ja kasvaimeen liittyvien tekijöiden perusteella tilastollisen ennusteen myös hormoni- ja solunsalpaajahoitojen mahdollisuudesta vähentää uusimista.

Päivi Hietanen

Hermokasvutekijät - uusi lähestymistapa hermoston rappeumatautien hoitoon

Parkinsonin taudin oireita voidaan lievittää lääkkeillä, mutta ne eivät valitettavasti pysäytä tai hidasta substantia nigran dopaminergisten hermosolujen tuhoutumista. Uusia menetelmiä tarvitaan pysäyttämään neuronituho, mutta tavoitteena on oltava myös aksonien uudelleenkasvu, uusien synapsien muodostuminen ja jäljelle jääneiden dopaminergisten neuronien toiminnallisen aktiivisuuden lisääminen.

Mart Saarma

Sairastamisen etiikkaa lääkärille

Amerikan Lääkäriliiton (AMA) eettisten ja oikeudellisten asioitten neuvosto käsittelee raporteissaan profession kannalta ajankohtaisia kysymyksiä, esimerkiksi lääkärin hyvinvointia ja terveyttä (1). Neuvoston ohjeen mukaan lääkärillä on velvollisuus ammatillisen suoriutumistason säilyttämiseksi pitää huolta terveydentilastaan: sairauksien ennalta ehkäisystä, hoidosta ja työstressin hallinnasta. Terveydentilaa heikentävät tekijät saattavat hoitamattomina heikentää lääkärin kykyä hoitaa potilaitaan tehokkaasti. Lääkärin terveyden vaaliminen on tärkeä eettinen kysymys, koska korkeatasoinen ammatillinen suoriutuminen on potilaan turvallisuuden kannalta ehdoton vaatimus (2). AMA:n neuvoston ohje tavoittelee työkulttuurin muutosta, niin että heikentynyt terveydentila havaitaan herkästi, jotta tilanteeseen voidaan puuttua varhain. Tämä edellyttää hyviä tunnistamiskeinoja ja hoito-ohjelmien integroimista osaksi työpaikkojen toimintaa.

Jyrki Korkeila

Miksi Jeppe ei juo?

Kuten muutkin nuoret, useimmat lääketieteen opiskelijat käyttävät alkoholia ja osa myös liikaa (Meriläinen ym. tässä numerossa s. 587- 91) (1). Meriläisen ym. tutkimus viittaa myös siihen, että opintojen aloittaminen lisää väliaikaisesti joidenkin nuorten alkoholinkäyttöä. Syynä voisivat olla muutokset stressissä ja lähipiirin pidäkkeissä. Tutkimus antaa aiheen pohtia, miksi jotkut lopettavat alkoholin liikakäytön.

Mauri Aalto

Mistä virolaiset lääkärit tulevat?

Virolaisista tuontilääkäreistä on muodostunut selkeä työntekijäryhmä Suomen terveydenhuoltoon. Vielä pari vuotta sitten vain jokunen yksittäinen lääketieteen opiskelija kävi kokeilemassa siipiään Suomessa. Tämä siitä huolimatta, että erikoistuva lääkäri saa Virossa palkkaa noin 1 000 euroa kuukaudessa. Nyt tilanne on muuttunut oleellisesti: näppituntumalta lähes kaikki lääketieteen opiskelijat haaveilevat Suomeen menosta ja kymmenet ovat aloittaneet suomen kielen opinnot.

Iiro Karhiaho

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030