Potilasturvallisuus edellyttää päivystyksen järjestämistä uudelleen

Päivystyspoliklinikoissa hoidetaan nopeasti vaihtuvissa tilanteissa sekä vakavasti sairastuneita ja vammautuneita potilaita että suuria määriä lievempien oireiden vuoksi tulleita, mutta silti päivystyshoitoa tarvitsevia potilaita. Päivystyksen perustehtävä on suuri haaste osaamiselle ja potilasturvallisuudelle mutta päivystysyksiköt joutuvat silti toimimaan muiden terveyspalvelujen ruuhkan purkajina. Säästöpaineet ja rekrytointiongelmat ovat vaikuttaneet päivystysten järjestämiseen enemmän kuin osaaminen ja laatu, vaikka päivystyksessä tapahtuvien virheiden suuri merkitys potilaiden terveydelle ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksille tiedetään.

Raija Malmström, Timo Keistinen, Tuula Heinänen, Kati Myllymäki

Diagnostiikan on oltava paitsi virheetöntä, myös osuvaa

Nykyinen lääketiede perustuu diagnostiikkaan aina, kun se vain on mahdollista. Diagnostiikan mahdollisuudet lisääntyivät 1800-luvun puolivälissä, kun bakteeriopin ja patologisen anatomian kehittyminen toi lääketieteen laboratorioihin. Samalla lääkärien mielenkiinto suuntautui tautien ennusteesta ja hoivasta entistä enemmän spesifiseen diagnostiikkaan ja hoitoon (1). Diagnostiset taidot - tiedon keruu, analyyttinen päättely ja päätöksenteko sekä potilaan omakohtainen tutkiminen - ovat olennainen osa lääkärin ammattitaitoa (2).

Olli-Pekka Lehtonen

En halua hoitoa tuoteryhmässä 2

Lääkärilehden numerossa 4/2010 Näkökulma-palstalla (s. 266-7) kerrottiin perusterveydenhuollon tuotteistamisesta. Esimerkkinä oli Tuote 2, erittäin vaativa sairaanhoito, jonka tuoteryhmän potilaita sanottiin olleen viime lokakuussa Helsingin kaupungin pitkäaikaissairaalan potilaista 369 eli noin 34 %.

Turkka Tunturi

Psykiatrisen hoidon arviointi on vaikeaa

Psykiatrisen tulosyksikön päällikkö, LL Hannu Juvonen kommentoi Lääkärilehdessä 4/2010 (s. 264-5) OECD-raportin laatuosoittimia. Osasyyllisenä minun lienee aiheellista kantaa vastuuta. Osoittimia suunniteltaessa oli selvää, että kulttuuriset ja sosiaaliturvan erot, hoitotietojen kirjaamisen perusteiden vaihtelu ja hoitojärjestelmien rakenteellinen vaihtelu sekoittavat tietojen arviota. Osoittimien käytön yksi keskeinen peruste on virittää keskustelua ja lopulta edistää maitten välistä hoitojärjestelmien vertaisarviointia. Arvioimme vuonna 2001 Euroopan Unionin OECD:stä erillisessä mielenterveysindikaattoriprojektissa, että rutiinitilastotietoihin perustuvien osoittimien käyttöönotto on perusteltua, koska vain tämä voi johtaa mittarin tietoperusteiden ja rekisterijärjestelmien syvenevään samankaltaistumiseen.

Jyrki Korkeila

Rippisalaisuuden käytäntö pitää punnita uudelleen

Sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto Kirkkohallituksesta toivoi, että lääkäri ja pappi keskustelisivat keskenään (SLL 3/2010, s. 152-3). Molempien vaitiolovelvollisuuden vuoksi yhteisiä potilasneuvotteluja ei ole. Pappi osallistuu potilaan hoitoon sitä dokumentoimatta!

Veronica Pimenoff

Helsinki tarttui lääkehävikkiin

Lääkkeiden hävikkiä seurataan Helsingin terveyskeskuksessa aiempaa tarkemmin.

Sirpa Kulonen

Tarvitaanko laitospotilaistakin C-lausunto?

Vammaisetuuksia maksetaan vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan jälleen myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville potilaille. Lakimuutos on aiheuttanut lääkäreille päänvaivaa, sillä etuuksien hakulomakkeessa vaaditaan lääkärinlausunto C:tä.

Sirpa Kulonen

Melusta päästiin Haartmanin sairaalassa

Melu vaikeuttaa lääkäreiden keskittymistä ja voi vaikuttaa hoitotuloksiin. Suurissa avoimissa tiloissa sairaaloissa pulmana on myös yksityisyyden puute.

Sirpa Kulonen

Tuntemattomien tunnistaja

Rikoskomisario Ismo Kopran nimi yhdistyy edelleen viiden vuoden takaisiin tsunamiuutisiin. Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön apulaisjohtajan työhistoriassa ovat muutkin suomalaisia koskettaneet katastrofit Estoniasta Selloon. Kovan työn tekijä tietää, mikä merkitys vainajan kotiin tuomisella on omaisille.

Heli Mikkola

Perhe on paras ja pahin

Varhaislapsuuden ja perheen merkitys nousi keskiöön nuorten hyvin- ja pahoinvointia käsitelleessä konsensuskokouksessa Hanasaaressa alkuviikolla. Myös menestyksekkäistä interventioista on uutta tietoa.

Teija Riikola

Tilaisuus asettua heikomman puolelle

Hermot ovat menneet useamman kerran etenkin Kelan, kuntoutussihteereiden ja maksusitoumusten kafkamaisessa maailmassa.

Hannu Ollikainen

Ovatko lääkärit tyytyväisiä sähköisiin tietojärjestelmiinsä?

Kollegoilta saamani palaute tietojärjestelmien toimivuudesta poikkeaa huomattavasti peruspalveluministerin, sairaanhoitopiirien ja potilastietojärjestelmien toimittajien julistamasta teknologia-autuudesta. Voiko olla niin, että tyytymätön vähemmistö on äänekkäin ja tyytyväiset tekevät hiljaa töitä? Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Aalto-yliopisto päättivät yhdessä selvittää, mitä mieltä lääkärit todella ovat potilastietojärjestelmistään.

Tinja Lääveri

Juhani Eskolan vastine

Suomen Lääkärilehti julkaisi numerossa 3/2010 Lääketieteen maailmasta -palstalla sidonnaisuusilmoitustani koskevan jutun. Mielestäni Lääkärilehti antaa puutteellisen kuvan asiasta.

Juhani Eskola

Epärehellisyys tutkimustyössä ei aina olekaan vilppiä

Tutkimusvilpin määritelmät kaipaavat Suomessa uudistamista, jotta niistä tulisi loogisia, kattavampia ja ne olisivat ajan tasalla. Muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tutkimusvilpin määritelmät kattavat kaikki tutkimustyön vaiheet tutkimussuunnitelman laatimisesta tulosten julkistamiseen. Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeissa vuosilta 1998 ja 2002 vilppi määritellään selvästi suppeammin ja tutkimustyön prosessista poimitaan vain tiettyjä kohtia, missä epärehellisyys on vilppiä (www.tenk.fi).

Liisa Räsänen

Auditointi aiheuttaa paljon turhaa työtä

Röntgenyksiköiden auditoinnin toinen kierros on meneillään. Auditointia varten luodun järjestelmän vaikuttavuudesta potilaiden terveyteen tai radiologiasta aiheutuvan säteilysyöpäkuolleisuuden laskuun ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä näyttöä. Laatutyöstä mahdollisesti aiheutuva tutkimusaikojen viivästyminen saattaa aiheuttaa haittaa. Kyseessä ei ole näyttöön, vaan auktoriteettiin perustuva lääketiede.

Tapio Vehmas

Tupakkavieroitus käytäntöön - hoitopolkuehdotus terveydenhuoltoon

- Tupakointiin terveysriskinä ei suhtauduta riittävän vakavasti.

Juha Mäntymaa

Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen ruokalista

Johtajuus vaatii ennen kaikkea hyvää itsetuntoa höystettynä terveellä järjellä ja maulla. Hyvän johtajan ominaisuus on myös olla visionääri ja strateginen johtaja, joka uskaltaa ja osaa katsella tulevaisuuteen.

Marja Huuskonen

Valelääkäri paljasti ikäviä asioita

Niin kutsutun valelääkärin tapauksella on monia ulottuvuuksia, jotka antavat aihetta pohdintaan ja keskusteluun. On tärkeää, ettei valelääkäri unohdu heti, kun tapaus häipyy iltapäivälehtien otsikoista.

Hannu Ollikainen

Ei mikrobilääkkeiden määräämisoikeutta hoitajille

Ylilääkäreille on tulossa oikeus anoa rajattua reseptinkirjoitusoikeutta hoitajille. Asetuksessa hoitajille on ehdotettu oikeutta kirjoittaa mikrobilääkkeitä virtsatieinfektioon, nielutulehdukseen ja sidekalvotulehdukseen. Suomen Infektiolääkärit ry lausui vastustavan kantansa STM:lle jo viime keväänä. Vetoamme nyt ylilääkäreihin, että he pidättäytyisivät suosittelemasta reseptinkirjoitusoikeutta mikrobilääkkeiden osalta.

Laura Lehtola, Markku Broas, Timo Hautala, Jukka Heikkinen, Terho Heikkinen, Reetta Huttunen, Anu Kantele, Janne Mikkola, Tea Nieminen, Laura Pakarinen, Eija Ruotsalainen

Kohtuutta psykiatrisen hoidon arviointiin

STM tiedotti joulukuussa OECD:n Health at a glance -raportin perusteella, että Suomen mielenterveyspalvelut kuuluvat terveydenhuollon kompastuskiviin ja toimivat muita maita huonommin. Samalla ministeri Risikko totesi, että järjestelmä ei huomioi riittävästi avopalvelujen tarpeita. Tiedotteet saivat runsaasti julkisuutta.

Hannu Juvonen