Lyhyesti

"Lääkäriliitto arvostelee Kuopiota lääkärien lomautuksistaHelsingin Sanomat

Maahanmuuttajat pakottavat näkemään monikulttuurisuuden haasteet

Maahanmuuttajien osuus väestöstä lisääntyy. Seitsemän prosenttia yläkouluista ilmoitti syksyllä 2007, että ainakin joka kymmenennen oppilaan äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame (1). Joissakin kouluissa jo yli puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.

Matti Rimpelä

Koulusurmaraportti paljastaa biologisen sairauskäsityksen puutteet

Jokelan koulusurmia selvittäneen lautakunnan monipuolisesta raportista nousee esiin keskeinen kysymys: Ongelma on sairauden toteamisessa eikä vain hoidon valinnassa ja toteutuksessa.

Gustav Schulman

Terveyskeskustyö on hyvä vaihtoehto

Ammattikunnan ulkopuolellakin keskustellaan laajalti siitä, tuleeko lääkärin sitoutua pitkäaikaisesti tehtäväänsä. Vaihtoehtona on, että lääkäri tekee päivän työnsä kulloinkin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Pekka Kirstilä

Laman seuraukset arveluttavat

Taloustaantuma ei saa syödä kuntien mielenterveystarjontaa, sanoo dosentti, psykiatrian ylilääkäri Sami Pirkola. Lancetissa äskettäin julkaissut tutkija muistuttaa, että monipuoliset avohoidon mielenterveyspalvelut säästävät ihmishenkiä.

Essi Kähkönen

Tuijotamme terveyskeskuksia

Ei ole mikään ihme, että kyky luovaan ongelmanratkaisuun on niukka luonnonvara. Meitä opetetaan niin monin tavoin siihen, että oikea vastaus pulmiin on jo olemassa, joten sitä ei tarvitse keksiä eikä kehittää.

Hannu Ollikainen

Terveyskeskuslääkärien työolot vaativat nopeita parannuksia

Kasvava lääkärivaje on piinannut Suomen terveyskeskuksia koko 2000-luvun. Tämän seurauksena julkisuudessa on esitetty toistuvasti, että lääkärikoulutusmääriä tulee lisätä. Lääkäriliiton on nähty aiheetta jarruttavan välttämättömän päätöksen tekemistä.

Heikki Pälve

Tulisiko CRP:tä mitata valtimotautiriskin määrittämiseksi?

Useiden tutkimusten mukaan herkällä tekniikalla mitatun seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden lievä krooninen suureneminen (> 2-3 mg/l) ennakoi erityisesti sepelvaltimotautia (1,2,3,4). Tämä sopii tulehduksen osuuteen ateroskleroosissa (5,6), joskin riskin kasvu on vain noin 1,5-kertainen. Epäselvää on myös, onko CRP syytekijä vai pelkkä riskin osoitin (7,8). Syy-yhteyden todistamista hankaloittaa riskitekijöiden (mm. tupakointi, ylipaino) ja infektioiden vaikutus, joka suurentaa herkän CRP:n pitoisuutta.

Timo Strandberg, Jorma Viikari

Lyhyesti

"Kuopion kaupunginhallitus on päättänyt, että opettajat lomautetaan kahdeksaksi päiväksi ja muut lomautusten piiriin kuuluvat työntekijät [esimerkiksi lääkärit] kahdeksi viikoksi."

Pakkotoimilla uhkailu ei tue päihdeäitien hoidon tavoitteita

Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoitoa pohtinut STM:n työryhmä korosti ehdotuksessaan äitien ns. subjektiivista oikeutta, eli oikeutta päästä vapaaehtoiseen ja oikeanlaiseen hoitoon mahdollisimman varhain. Pakkohoitoa todettiin tarvittavan vain ääritapauksissa, jos silloinkaan. Lehdistössä ja varsinkin televisiossa ehdotuksen sisältö kuitenkin informoitiin toistuvasti ja sensaatiohakuisesti: päihdeäidit pakkohoitoon.

Marjukka Pajulo

Tunnollisuus ilman tunnetta on koleaa

"Oh", huudahtaa Magdalena Krolikowska, "ei naiselta saa noin kysyä ikää!" Unohdin että hän on keskieurooppalaisiin tapoihin kasvatettu kosmopoliitti, josta tämä suomalainen suorasukaisuus saattaa joskus tuntua töksähtävältä. Mutta muuten Krolikowska on lääkärintakissaan ja vihreissä leikkaussalihousuissaan kuin kuka tahansa Jorvin lääkäreistä.

Liisa Koivula

Apteekki elättää kiinalaislääkärin

Kiinalainen maalaislääkäriasema hoitaa 10-20 potilasta päivässä. Lääkäriperhe hankkii pääosan tuloistaan lääkkeitä myymällä.

Juha-Pekka Kervinen

Obaman esimerkki opettaa

Kouluampumiset ovat asettaneet suomalaiset virkamiehet vaikeiden ratkaisujen eteen. Aselupakäytäntöä on pyritty medikalisoimaan ja nyt on julki ponnahtanut tietoja, joiden mukaan lääkärin potilastiedostoja ja jopa Kelan lääkekorvaustiedostoja halutaan automaattisesti viranomaisten tietoon.

Heikki Pälve

Laatu ratkaisee kliinisen tutkimuksen tulevaisuuden

Lääkäriliiton uudistunut tutkimuspoliittinen ohjelma esittää erittäin onnistuneesti useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa laadukkaan kliinisen tutkimuksen edellytyksiä. Laadukas tutkimus perustuu tutkimusmenetelmien erinomaiseen hallintaan, tulosten huolelliseen raportointiin ja tarkkuuteen sekä hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattamiseen. Tutkimushenkilöstön osaaminen ja pätevyys sekä tutkijan uran houkuttelevuus ovat avainasemassa. Tutkimuspoliittinen ohjelma korostaakin eri tavoin tutkijoiden aseman ja tutkijankoulutuksen uudistamista siten, että se mahdollistaa lääkäreille ammattimaisen tutkijanuran. Yliopistoissa neliportaisen tutkijanuramallin odotetaan luovan tutkijanurasta väitöskirjavaiheen jälkeen nykyistä läpinäkyvämmän ja ennakoitavamman myös kliinisen tutkimuksen alueella.

Heikki Ruskoaho

Suomalaisen kuoleman trendit

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähenemistä on aiheellisesti pidetty yhtenä suomalaisen terveyspolitiikan suurimmista saavutuksista. Erityisesti työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on 1970-luvun alun huippuvuosista vähentynyt yli 80 %. Vastaavana aikana suomalaisen vastasyntyneen elinajan odote on kasvanut noin kymmenellä vuodella, miesten 65,9 vuodesta 75,8 vuoteen ja naisten 73,6 vuodesta 82,8 vuoteen (1), mikä on pääosin ollut juuri sydän- ja verisuonikuolleisuuden vähenemisen ansiota. Oleellisin muutos suomalaisten kuolleisuudessa onkin kuolemien siirtyminen vanhempiin ikäluokkiin ja ennenaikaisten kuolemien väheneminen. Etenkin miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden laskutrendi näyttää ulottuvan myös vanhusikäluokkiin, kuten tuore raportti FINAMI-tutkimuksesta osoittaa (2). Koska kaikki kuitenkin lopulta kuolevat johonkin, on paikallaan tarkastella kuolinsyiden jakaumassa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia.

Veikko Salomaa, Rauni Pääkkönen, Arto Pietilä

Alueellistajien pitäisi paremmin perehtyä lääkevalvontaan

Mauno Airaksinen arvosteli kirjoituksessaan (SLL 4/09, s. 255) Hannu Ollikaisen pääkirjoitusta (SLL 3/09, s. 131), jossa kritisoitiin Lääkelaitoksen alueellistamishanketta. Valitettavasti Airaksisen käsitykset Lääkelaitoksen toiminnasta nykyisessä EU-lääkevalvonnassa ovat hänen aktiiviajoistaan siinä määrin vanhentuneet, että ei ole ihme vaikka hänen onkin vaikea ymmärtää alueellistamiseen liittyviä riskejä.

Teija Laakso

Työterveyshuollon asiantuntemus preventiohoitajien tueksi

Professori Ilkka Vuoren ehdotus preventiohoitajista ja heidän tehtäväkuvastaan (SLL 6/2009, s. 470) on mielestäni ja kokemuksestanikin erinomainen idea. Sen edelleen kehittämisessä ehdotan hyödynnettäväksi sitä merkittävää osaamista ja kokemusta, mitä terveydenhuoltojärjestelmässämme jo on. Minulla oli ilo työskennellä työterveyshoitajien ja -fysioterapeuttien kanssa yhteisissä tiimeissä yli 30 vuotta ja vakuutuin heidän osaamisestaan ja taidoistaan.

Jorma Heikkilä

Kansainvälinen solidaarisuus johdattaa tutkijaa

- Etelän ja pohjoisen yhteishankkeet voivat ehkä parantaa maailmaa, uskoo kansainvälisen lääketieteen professori Per Ashorn. Sanojen takana on Ashornin tutkimusaihe, lasten aliravitsemus eteläisellä pallonpuoliskolla.

Sanna-Kaisa Hongisto

"Lääkäriyhtiöstä" tuli politiikan keppihevonen

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on kirjoitettu henkilöyhtiöiden osinkojen maksutavoista. Nämä on kirjoituksissa yhdistetty näkyvästi ja syyttävästi lääkäreihin, joiden toiminta on esitetty moraalittomana ja jopa lainsäädännön vastaisena.

Heikki Pälve

Varhaislapsuuden kokemukset ovat ratkaisevia

Tiede näyttää joskus ottavan ratkaisevia edistysaskeleita juuri oikeaan aikaan oikeilla aloilla: kun tarve on suuri, löytyy uusia keinoja auttaa. Ihmismielen kehitystä ja häiriöiden syntyä selvittävä empiirinen ja teoreettinen tutkimus edistyy huikeasti nyt, kun mielenterveyden häiriöistä on tulossa johtava kansantauti länsimaissa. Mielenterveyden ongelmien vyöryn voi tulkita liittyvän kulttuuriseen kehitykseen: tietoyhteiskunnassa ihminen tekee työtä ensisijaisesti mielensä voimavaroilla.

Tuula Tamminen