Lapin hyvinvointialue säilyy itsenäisenä
"Meillä on kaikki edellytykset huolehtia asioistamme, emmekä tarvitse minkäänlaista puuttumista valtion taholta."
Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa tänään. Arviointiprosessi kesti kymmenen kuukautta.
– Hyvinvointialueella on mahdollisuudet selvitä tehtävistään. Lähtökohtana on, että alijäämät pystytään kattamaan vuoden 2031 lopussa. Olemme löytäneet rakenteellisia muutoksia, joiden avulla talous voidaan korjata ja riittävät palvelut tuottaa. Aikaa siihen on viisi vuotta, kertoo arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta.
Hänen mukaansa viiden vuoden aikana voi tulla helpotuksia tavoitteen saavuttamiseksi.
– On välttämätöntä, että toimenpide-ehdotukset toteutetaan. Ministeriöt seuraavat alueen toiminnan ja talouden tilannetta. Näen, että hyvinvointialueellamme on kaikki edellytykset huolehtia asioista, emmekä tarvitse minkäänlaista puuttumista valtion taholta, Myllyvirta jatkaa.
Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela pitää rahoitusta tiukkana eromääriltään ja aikataulultaan. Hänen mukaansa eteneminen on kuitenkin mahdollista, ja on hyvä, että lisäselvityksiä ei enää lähdetä tekemään.
Mahdollisuus uuteen menettelyyn olemassa
Arviointiryhmä muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuavat, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus aloittaa aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa.
– Noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa, hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, sanoo arviointityöryhmän valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen.
Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.
– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen, sanoo Jyrki Myllyvirta.
Muutoksia tulossa
Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää.
Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palveluiden osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi.
Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa.
Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.
