Suomeen tarvitaan syöpäsuunnitelma

On monta hyvää syytä, miksi Suomeen tarvitaan syöpäsairauksia koskeva strateginen suunnitelma. Syöpään sairastuvien määrä tulee vuoteen 2015 mennessä kasvamaan nykyisestä noin 27 000:sta yli 30 000:een vuodessa. Syövän hoito on monipuolistunut ja täsmentynyt, sitä voidaan nykyisin antaa lähes kaikille syöpään sairastuneille, ja sen tulokset ovat parantuneet. Potilaan polku monimutkaisessa hoitojärjestelmässä tunnetaan puutteellisesti. Syövän aiheuttamat kustannukset kaksinkertaistuvat vuoteen 2015 mennessä.

Harri Vertio

Uusiutuva C. difficile paranee ulosteensiirrolla

Kymmenen vuotta sitten harva olisi uskonut, että yliopistosairaaloiden asiantuntijat suosittelevat toukkahoitoja, pihkavoidetta, karpalomehua tai ulosteensiirtoja. Nämä hoidot liittyvät osittain antibioottiresistenssiin ja uusien bakteerilääkkeiden vaisuun kehittämiseen. Harva olisi tuolloin uskonut myöskään C. difficile -epidemian nykyistä laajuutta ja vakavuutta. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin oli ilmoitettu jo 6 269 toksiinipositiivista löydöstä. Vuoden 2008 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana C. difficile -infektioihin liittyvä 30 vrk:n kokonaiskuolleisuus oli HUS:n alueella noin 15 % (1). HUS:n ilmaantuvuuslukujen perusteella Suomessa kuolee vuosittain arviolta tuhat potilasta kuukauden kuluttua löydöksestä.

Eero Mattila

Lääkemarkkinoinnin pikkutarkat ohjeet aliarvioivat lääkäriä

Lääkärilehden 50/2008 Lääkeinfo-palstalla (s. 4453-6) kerrottiin Lääketeollisuus ry:n uusista lääkemarkkinointia käsittelevistä eettisistä ohjeista. Niistä nousi mieleen hyvän asian ohella myös ristiriitaisia ajatuksia.

H. Tapio Hanhela

"Olisi harmittanut, jollen olisi edes kokeillut"

Elämänuraa vaihtaneet lääkärit iloitsevat kahdesta ammatista. Turkulaista Juha V. Virtasta kutsui aikoinaan perheyritys, helsinkiläinen Antti Tuori taas löysi itsensä Airbusin ohjaamosta.

Perheyritys kutsui - Juha V. Virtanen suostui ja innostui

Eletään 1980-luvun loppua. Juha V. Virtanen on vastaava työterveyslääkäri yksityisessä yrityksessä. Hän viihtyy työssään ja tulee toimeen niin hitsarien kuin hitsarien pomojen kanssa. Työterveyslääkärin erikoistumisopinnot ovat loppusuoralla.

Pioneerityötä?

Hallitusohjelman mukainen sosiaaliturvan kokonaisuudistus saapuu väliasemalle. Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto luovuttaa pian toimikuntansa, ns. SATA-komitean, väliraportin ehdotuksineen. Komitean lopullinen määräaika on tämän vuoden lopussa. Nyt julkistettavat lakiesitykset lienevät lähempänä hienosäätöä kuin remonttia.

Risto Ihalainen

Puolet rintasyövän uusimista ilmaantuu vasta viiden vuoden jälkeen

Syöpään sairastunut odottaa kiihkeästi aikaa, jolloin uskaltaa ajatella parantuneensa. Rintasyövässä pahimman uusimisvaaran rajapyykkinä on pidetty kolmea vuotta, mutta uudemman tutkimustiedon mukaan uhka ei väisty näin pian. Suurin piikki on toki kahden vuoden tienoossa (1,2,3), mutta yli puolet uusimista todetaan vasta viiden vuoden jälkeen. Uusimat vähenevät hitaasti: sairaus palaa 2-4 %:lle potilaista vuosittain ainakin 12 vuoteen saakka (3).

Päivi Hietanen

Lyhyesti

"Lääkelaitoksen työntekijöiden metelöinnissä on tuttuja kaikuja. Ne panevat miettimään, kuka on niin korvaamaton, että pääsee itse vaikuttamaan työpaikkansa sijaintiin." Anna Karismo kolumnissaan Helsingin Sanomissa 20.1.2009

Julkinen valta esittää työterveyshuollolle ristiriitaisia toiveita

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti 9.1.2009 huomiota siihen, että vaikka työterveyshuollossa tulisi keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan, käytännössä sairaanhoitopainotteisuus on lisääntynyt tavalla, joka on nostanut työterveyshuollon kustannuksia. Tarkastusvirasto liittää sairaanhoitopainotteisuuden työterveyshuoltojen ulkoistamiseen. Kannanotosta ei käy ilmi, mistä tieto ulkoistamisen ja sairaanhoitopainotteisuuden liittymisestä toisiinsa on peräisin ja millaiseen tutkimukseen väite perustuu.

Markku Seuri

Aivoinfarktin hoitosuosituksen käsitteet selviksi

Euroopan aivohalvausjärjestön ESO:n hoitosuositus aivoinfarktin hoidosta julkaistiin viime kesänä Lääkärilehden liitteenä (1). Se korvannee vuonna 2007 julkaistun Käypä hoito -suosituksen (2). En puutu tässä liuotusherkkään tromboemboliseen aivohalvaukseen, joka hyvin voi liittyä verenpainetautiin, vaan siihen, että Käypä hoito -suositus hyväksyi korkean hematokriitin riskiksi huomioimatta, että mikä tahansa polysytemia lisää virtausvastusta, jota tuskin kompensoi verenpaineen alentaminen. Euroopan aivohalvausjärjestö ESO taas varoittaa suosituksessaan verenpaineen voimakkaasta laskusta etenkin, jos epäillään hemodynaamista infarktia. Edelleen hypovolemiasta johtuvaa tai oireita pahentavaa matalaa verenpainetta tulisi hoitaa plasmatilavuuden lisääjillä, ja aivoödeeman kallonsisäisen paineen hoitoon suositellaan perfuusiopaineen pitämistä yli 70 mmHg:ssä, nestehoitoa ja dekompressiivista kirurgiaa (1).

Johan Ahlqvist

Eurooppalainen suositus täydentää kotimaista Käypä hoito -suositusta

Kiitämme kollega Alhqvistia hänen osoittamastaan mielenkiinnosta ESO:n aivoinfarktin ja TIA:n uusinta hoitosuositusta kohtaan. Eurooppalainen suositus ei voi ottaa huomioon kaikkia Suomen terveydenhuoltojärjestelmän erityispiirteitä, mistä syystä suositus ei korvaa Käypä hoito -suositusta, vaan täydentää sitä. Termistöä ei ole laajemmin kirjoitettu auki kummassakaan suosituksessa, koska alan perusterminologian kattava selvittäminen pidentäisi jo entuudestaan pitkiä suosituksia tarpeettomasti - suositus ei ole oppikirja.

Atte Meretoja, Tiina Sairanen, Turgut Tatlisumak, Lauri Soinne, Markku Kaste

Mikä onkaan talon tapa hajasijoitushankkeissa?

Vastaava päätoimittaja, KTM Hannu Ollikainen käsitteli pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 3/2009 (s. 131) Lääkelaitoksen uudistusta ja kysyi: "Saako käyttää järkeä, vai tehdäänkö taas talon tavalla?". Siihen tekee mieli vastata, että järkeä saa käyttää, mutta näyttää, että pyritään tekemään taas sillä talon tavalla, millä yleensä helsinkiläiset torpedoivat kaikkia hajasijoitushankkeita.

Mauno Airaksinen

Tutkittua tietoa Tietotaitopajasta

Keski-Suomessa on lähdetty systemaattisesti parantamaan nuorten lääkärien kädentaitoja. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Anja Kaisanlahti

Satavuotias Selma Rainion sairaala pääsee remonttiin Namibiassa

Oniipa. Ambulansseja ohjaava kyltti on ruosteinen ja taittunut. Lastenosaston seinät halkeilevat ja potilaat hautuvat kuumissa huoneissa.

Minttu-Maaria Partanen

Sepelvaltimotaudin oireet on arvioitava huolella

Sepelvaltimotaudin yleisin oire on rintatuntemus, ei enää nykyisin rintakipu. Oireisto laimenee, koska onnistuneen kansallisen ennaltaehkäisyn ja sekundaariprevention ansiosta tauti ilmenee iäkkäämmillä, kehittyy hitaammin ja sydämeen kehittyy myös uudissuonitusta, joka vaimentaa oireistoa.

Markku S. Nieminen

Työaikadirektiivi kalkkiviivoilla

EU:n työaikadirektiivi oli voimassa jo Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995. Vielä 10 vuotta sitten Eurooppa eli hyvää kasvun aikaa ja Ranskassakin työviikko lyhennettiin 35 tuntiin. EY-tuomioistuimen päätökset ja globalisaation kiristämä kilpailu ovat kuitenkin johtaneet työaikadirektiivin muutostarpeeseen.

Heikki Pälve

Saako käyttää järkeä...

...vai tehdäänkö taas talon tavalla? Lääkelaitoksen omituinen uudistus ja siihen ympätty alueellistaminen herättävät vahvoja epäilyksiä hallituksen kyvystä oppia omista ja toisten kokemuksista, tunnustaa tosiasiat ja tehdä veronmaksajien etujen mukaisia päätöksiä. Alueellistaminen näyttää jatkavan aluepolitiikan kehnoja perinteitä: kiitettävät päämäärät hukkuvat ala-arvoisiin toteutuksiin.

Hannu Ollikainen

Masennuksen lääkehoidon teho

Viime vuonna julkaistiin kaksi satunnaistettuja ja kontrolloituja masennuksen lääkehoitotutkimuksia kokoavaa tutkimusta, jotka herättivät paljon keskustelua (1,2). Ne käsittelivät julkaisuvinoutumaa ja kattoivat myös FDA:n tiedossa olleet julkaisemattomat tutkimustulokset. Kummassakin tutkimuksessa havaittiin, että masennuslääkityksen vaikutus oli koko aineistossa pienempi kuin julkaistuissa tutkimuksissa. Samasta havainnosta huolimatta tutkijat päätyvät miltei vastakkaisiin päätelmiin, onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä (3,4). Kirschin työryhmä ehdotti, että masennuslääkehoito olisi perusteltu vain vaikeissa tiloissa tai kun muu hoito ei auta.

Jyrki Korkeila

Lääkärien kokemusta ei määritelty päivystystutkimuksessa

Ajassa-palstalla uutisoidusta päivystysten järjestämistä selvittäneestä LL Timo Mäntysen tutkimuksesta jää epätietoinen olo (SLL 50/2008, s. 4401-3). Lähtökohta on sekoittava ja asetelma epäselvä. Uutisessa vertaillaan virkalääkäreitä vuokralääkäreihin ja kokeneita lääkäreitä nuoriin lääkäreihin. Käsitteet menevät kuitenkin ristiin ja sekaisin, eikä tutkimuksessa vertailtujen lääkäreiden kokemusta ole määritelty. Vuokralääkäri rinnastetaan kokemattomaan ja virkalääkäri kokeneeseen lääkäriin. Sekä virka- että vuokralääkärien joukossa on kuitenkin yhtälailla nuoria ja kokemattomia kuin kokeneita yleis- ja erikoislääkäreitäkin.

Jarmo Kantonen

Kokonaistilanne huomioitava murtumapotilaiden hoidossa

Professori Hannu Aro kaipasi pääkirjoituksessaan (SLL 1-2/ 2009, s. 12) päivitystä lonkkamurtumapotilaiden Käypä hoito -suositukseen ja hoitoketjuihin. Siihen nähden, että kaatuminen on tärkein lonkkamurtuman riskitekijä (1), osteoporoosin lääkehoito nousee kirjoituksessa vahvasti esille. Tarkastelun rajoittaminen osteoporoosin lääkehoitoon ja perioperatiiviseen hoitoprosessiin (joista on paras tutkimusnäyttö) kuitenkin pelkistää kokonaisuutta epätarkoituksenmukaisesti.

Esa Jämsen