Toremifeeni tehoaa kuukautisia edeltävään rintojen aristukseen

LT Varpu Ranta käsitteli premenstruaalioireyhtymää katsauksessaan Lääkärilehdessä 45/2008 (s. 3873-8). Muuten ansiokkaasta katsauksesta oli jäänyt pois yksi tehokas kuukautisia edeltävän rintojen aristuksen hoitovaihtoehto, antiestrogeeni toremifeeni.

Johanna Mäenpää, Sinikka Oksa, Tiina Luukkaala

Tutkija katsoi seksityön stigmojen taakse

Lääkärin pasmat menivät aivan sekaisin ja vastaanoton lopuksi hän kysyi potilaaltaan, kuinka kukaan voi tehdä tuollaista työtä. Ei erityisen ammattimaista. Vaikka potilas on seksityöläinen häneen voi suhtautua kuten kehen tahansa, sanoo tutkija, sosiologi Anna Kontula. Silti: stigma tekee seksityöntekijästä toisenlaisen.

Liisa Koivula

Lääkärin työ on tietotyötä

- Informaatioteknologia on tuonut osaksi työkäytäntöjä tietoon liittyviä käsitteitä, jotka on hyvä tuntea, sillä jokainen kliinikko törmää niihin arkityössään.

Jaakko Hakula

Hallitus tarvitsee arvokeskustelua

Suomen nykyhallituksen politiikan visioihin kuuluu integroida terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Tavoite on kannatettava niin kauan ja pitkälle kuin uusi yhtenäisyys lähtee palveltavan kansalaisen näkökulmasta ja parantaa palveluja tehokkaalla tavalla. Näennäistä uudistamista sen sijaan on yhdistää yhteen sopimattomia toimintoja väkisin pelkästään hallinnon sisäisin tai valtapoliittisin perustein. Vanhat palikat uudessa järjestyksessä ovat kansalaisen ja veronmaksajan kannalta hyvässä tapauksessa yhtä tyhjän kanssa tai jos huonosti käy, erittäin kallis harjoitus.

Hannu Ollikainen

Toteutuvatko keuhkosyövän kirurgiset hoitosuositukset?

Kirurginen resektio on yhä ainoa mahdollisuus parantavaan hoitoon keuhkosyövässä. Leikkaushoito toteutuu korkeintaan joka neljännellä keuhkosyöpäpotilaalla, koska taudin suuri levinneisyysaste, potilaan heikentynyt keuhkofunktio tai liitännäissairaudet ovat usein vasta-aihe kirurgialle (1). Kirurgisen hoitomahdollisuuden arviointi on kaksijakoinen. Tarkoituksena on tarjota leikkaushoitoa kaikille potilaille, joiden katsotaan hyötyvän leikkauksesta eli joiden leikkauksessa päästään radikaaliin resektioon hyväksyttävällä leikkausriskillä. Toisaalta on pyrittävä tunnistamaan ne potilaat, jotka eivät leikkauksesta nykytietämyksen mukaan hyödy (2). Preoperatiivinen levinneisyysarvio on tässä keskeinen.

Vesa Toikkanen

Naisen verenpainetaudin erityispiirteet

Eri puolilla maailmaa on viime vuosina kiinnitetty huomiota naisten sydän- ja verisuonitauteihin sekä niiden vaaratekijöihin, etenkin verenpainetautiin. Naisilla on ennen vaihdevuosia matalampi mutta vaihdevuosien jälkeen korkeampi systolinen verenpaine kuin miehillä. Vaihdevuosien jälkeen myös verenpainetaudin esiintyvyys on naisilla suurempi kuin miehillä (1). Vaihdevuosien jälkeen kohonneeseen verenpaineeseen on kuitenkin suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen hypertensioon. Asianmukaisen hoidon saa vain 60 % naisista, joilla on korkea verenpaine (2). WHI-tutkimuksessa 32 %:lla naisista oli kohonnut verenpaine, mutta heistä vain puolet oli lääkityksellä. Verenpaine oli tavoitetasolla vain 36 %:lla lääkitystä saavista (3).

Risto Kaaja

Psykiatrian erikoisalojen koulutus syytä uudistaa

Lastenpsykiatrian professori Jorma Piha kiinnitti pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 45/2008 (s. 3846) huomiota psykiatrisesti oireilevien varhaisnuorten hankalaan asemaan heidän siirtyessään lastenpsykiatrialta nuorisopsykiatrialle. Piha toteaa, että psykiatriset häiriöt jatkuvat lapsuudesta nuoruusikään ja nuoreen aikuisuuteen. Itse asiassa suurella osalla aikuisiässä hoitoon tulleista on psyykkistä oireilua esiintynyt jo varhaisessa nuoruusiässä (1). Erikoisaloihin liittyvät ongelmat ovat määrällisesti vähintään yhtä suuret siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Loogisesti edeten tulisikin lasten, nuorten, aikuisten ja toivottavasti pian uudelleen saatavan vanhuspsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut yhdistää.

Raimo K. R. Salokangas, Jarmo Hietala, Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson, Matti Isohanni, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, , Riitta-Kerttu Kaltiala-Heino, Simo Saarijärvi

Sepelvaltimotaudin profiili muuttunut?

Dosentti Raimo Kettunen totesi hoidon rajoja käsitelleessä artikkelissaan Lääkärilehdessä 43/2008 (s. 3665-9), että "Kajoava hoito ei parantanut sellaistenkaan (stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien) potilaiden ennustetta, joilla todettiin varjoainekuvauksessa selvä ahtauma. Kaikesta aikaisemmasta tiedosta poiketen oireetkin vähenivät molemmissa ryhmissä yhtä paljon." Tieto ei ole täysin yllättävä, sillä aiemmin on jo todettu, että sepelvaltimoiden makroangiopatia ei korreloi lainkaan rasituskokeen tulokseen, kun stenoosin aste on alle 63 % (1). Sepelvaltimoiden ateroskleroosin aste ei selitä alttiutta sydänperäisille äkkikuolemille (2,3) eikä ennusta vastetta eteisvärinäpotilaan elvytykselle (3).

Timo Töysä

Siperia opettaa sairaalajohtajiakin

Suuren sydänlääkärijoukon kouluttaja, kansainvälisesti tunnettu kliinikko ja tiedemies professori Heikki Frick kertoi (HS 31.10.08) HYKS:n entisen sairaalajohtajan Arvo Relanderin maininneen vuonna 1985, että HYKS:ssa lääkärit määräävät, miten potilaita hoidetaan, hallinnon tehtävänä on hankkia siihen resurssit.

Juhani Partanen

Ihmissuhde-kulttuurin lähettiläs

Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan suunnittelija Malla Laiti luennoi työkseen romanikulttuurin erityispiirteistä. Terveydenhuollossa huomioitavaa ja joustamistakin riittää - puolin ja toisin.

Sanna-Kaisa Hongisto

Terveydestä puhutaan paljon ja kovaan ääneen
Mitä terveys oikeastaan on?

Onko terveys yksinkertaisesti sairauden puuttumista? Onko se sitä, että verenpaine, kolesteroli ja muut nykyään riskitekijöiksi määritellyt arvot pysyvät tietyissä rajoissa - rajoissa, joita kaiken aikaa vain tiukennetaan? "Teillä on aivan normaali kolesteroli", huudahti sairaanhoitaja ihastuneena, kun olin käynyt elämäni ensimmäisessä kolesterolimittauksessa, ja sitten hän lisäsi: "Juuri kenelläkään ei ole."

Merete Mazzarella

Idag talar vi mycket - och allt mer högljutt - om hälsa, men vad är egentligen hälsa?

Är det helt enkelt frånvaro av sjukdom? Är det att blodtryck, kolesterol och andra värden som idag definieras som riskfaktorer håller sig under vissa gränser - gränser som hela tiden definieras allt strängare?

Merete Mazzarella

Terveydenhuoltolaki ei ole vielä valmis

Uusi suomalainen lainsäädäntö ei ole voittanut laatupalkintoja. Monet uudet lait ovat herättäneet kritiikkiä ja jopa lainsäätäjien itsekritiikkiä. Lait ovat arvostelijoiden mielestä tulleet voimaan keskeneräisinä. Pykälät ovat olleet epäselviä, puutteellisia ja pahimmillaan ristiriidassa keskenään. Lakimakkelin laatijat ovat syytelleet toisiaan osaamattomuudesta ja hätiköinnistä.

Hannu Ollikainen

Robottitekniikka vaatisi eturauhasleikkausten keskittämistä

Kirurgia on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana hyvin nopeasti. Yleinen pyrkimys on käyttää menetelmiä, joissa leikkauksen aiheuttama trauma on mahdollisimman pieni ja toipuminen on nopeampaa.

Teuvo Tammela

Onko sosiaalinen pääoma nykyajan vesi- ja viemäriverkosto sekä hygienia?

Keskeisimmät elinikää pidentävät tekijät 100 vuotta sitten Tukholmassa olivat vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ja hygieniatason nousu. Ripulista johtuva lapsikuolleisuus väheni (1).

Jouko Kajanoja

Fotodynaaminen hoito nodulaariseen basalioomaan - pettymyskö?

Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 43/2008, s. 3644) referoitiin fotodynaamisen hoidon (PDT) ja kirurgian pitkäaikaistehoa nodulaarisen basaliooman hoidossa käsittelevää tutkimusta (1). Tutkimuksessa todettu PDT:n suuri kumulatiivinen hoidon epäonnistumisluku, 30,3 %, antaa ajattelemisen aihetta ihosyöpiä hoitaville lääkäreille, kuten kollega Sirkku Peltonen päättää referaattinsa. Olisin toivonut, että referoija olisi käyttänyt asiantuntijuuttaan myös käytetyn hoitoaineen ja menetelmien osalta ja arvioinut kokonaistulosta nämä huomioon ottaen.

Jouko Kotimäki

Suonikohjujen uudet hoidot hyvä vaihtoehto yhä useammalle

Ultraääni on olennainen osa laskimoiden vajaatoiminnan diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua (1). Laskimoiden vaahtohoitoa ja ultraäänen käyttöä käsiteltiin Lääkärilehdessä 41/2008 julkaistussa artikkelissa (s. 3399-404) ja pääkirjoituksessa (s. 3382), jossa professori Pertti Aarnio totesi, että vaahtoruiskutusta on käytetty myös ilman ultraäänitutkimusta.

Jukka Saarinen

Vastuu tule-oireiden ehkäisystä koko terveydenhuollolle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy alkavaan sairauslomaan ja uuteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sairausryhmällä on myös kyseenalainen kunnia pitää ykköstilaa Kelalle osoitettujen uusien työkyvyttömyyseläkeanomusten hylkyosuuksissa.

Markku Hakala

SPR:n lääkärinä näkee lähelle ja kauas

Naisia kuolee Afganistanissa sen takia, etteivät miehet vie heitä sairaalahoitoon. Joka viides lapsi kuolee ennen viidettä ikävuotta. Suomen Punaisen Ristin komennuksella gynekologi Sari Silventoinen oppi paljon sekä kulttuurieroista, sukupuolten asemasta että lääkärin työstä.

Terhi Walamies

Hyvissä kirjoissa?

Erilaisten nettiyhteisöjen pimeä puoli on korostunut suurten tragedioiden yhteydessä viime kuukausina. Valtaosa verkkotohinasta on kuitenkin myönteistä yhteydenpitoa, joka on tuonut monia uusia mahdollisuuksia. Harrastajaporukat löytävät toisensa ja harvinaisia sairauksia potevat vaihtavat ajatuksia keskenään. Lääkärit näyttävät toisilleen skopiavideoita ja keskustelevat monista ammattiin liittyvistä aiheista. Verkkofoorumien ryhmissä voi myös politikoida: yli 10 000 ihmistä vastusti äskettäin Facebookin välityksellä suunnitelmaa, joka olisi muuttanut Britanniassa sairaalojen asuntotarjontaa nuorille lääkäreille.

Päivi Hietanen