Erillisratkaisu uhkaa lääkinnällistä valmiutta

Lääkärilehden 46/2019 pääkirjoituksessa (1) liiton puheenjohtaja Samuli Saarni kiteytti useita kaavailtuun Uudenmaan erillisratkaisuun liittyviä uhkakuvia. Listaan on lisättävä vielä yksi tärkeä näkökulma.

Eero Hirvensalo, Aaro Toivonen, Kati Ekholm

Uudenmaan erillisratkaisu – missä hyödyt potilaalle?

Erillisratkaisua ajavien tulisi tuoda perusteet kabineteista julkisuuteen, kirjoittaa Samuli Saarni.

Samuli Saarni

Eettisyyttä on myös työhön sitoutuminen

Terveyskeskuslääkärien työpaineista ja terveyskeskusten resurssipulasta ja pitkistä hoitojonoista keskustellaan jälleen. Työpaineiden lisäksi kiireen on esitetty aiheuttavan lääkärille myös eettistä tuskaa, kun potilaita ei voi hoitaa niin hyvin kuin omatunto vaatii. Syntipukin rooliin on nostettu esimiehet ja terveyskeskuksen johto, jotka vaativat hosumaan työssä.

Timo Teinonen

Biomedisiinan ei pidä hallita priorisointia

Priorisoinnin hampaattomuutta pohditaan aina välillä, ja silloin syyttävä sormi yleensä kohdistuu poliitikkoihin (1,2). Vähemmälle ovat jääneet huomiot terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien vaikutuksesta poliittiseen päätöksentekoon.

Eero Raittio, Lauri Raittio

Palaute muuttaa toimintatapoja HUS:ssa

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) viime vuoden koulutuspaikkakyselyn tulos oli HUS:lle hyytävää luettavaa. On kouluttajalle vakava peiliin katsomisen paikka, jos omat erikoistuvat eivät halua suositella koulutuspaikkaansa kollegoilleen.

Elina Palovuori, Anne Pitkäranta

Lahja nuorille

Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Tiedämmekö, mitä teemme?

Pekka Nykänen kirjoittaa terveyskeskusten kestämättömästä tilanteesta.

Pekka Nykänen

Omakanta ohjaa, mutta kansalainen valitsee

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila ehdotti Lääkärilehden verkkosivulla (1) 16.10. julkaistussa kommenttikirjoituksessaan muutosta reseptien uusimiskäytäntöön.

Outi Lehtokari

Dientamoeban rooli lasten vatsavaivoissa on epäselvä

Dientamoeba fragiliksen aiheuttamista tautitapauksista julkaistun suomalaistutkimuksen (1) jälkeen aihe puhuttaa nyt mediassa. Myös Lääkärilehti käsitteli aihetta (2).

Satu Kekomäki, Laura Merras-Salmio, Tea Nieminen, Tuula Pelkonen, Eeva Salo, Harri Saxén, Svetlana Vakkilainen

Verenpaineen tavoitteet tiedettiin jo sata vuotta sitten

Lääkärilehdessä 42/2019 uutisoitiin lokakuisesta Terveysfoorumi-tilaisuudesta, jossa keskusteltiin terveyden ja sairauden rajasta (1). Kuten tilaisuudessa todettiin, ylidiagnostiikka on turhaa. Mutta ovatko toimenpiteet, jolla pyritään ehkäisemään yhä kalliimpaa sairauksien hoitoa, tosiaan myös turhia?

Timo Strandberg

Voiko yli satavuotias sykkiä tätä päivää?

Neuvottelemillamme sopimuksilla määritellään tulevaisuuden työpaikkojen puitteet, kirjoittaa Anu Mustakari.

Anu Mustakari

Miten terveyskeskukset pelastetaan? Lääkäriliiton teesit.

Samuli Saarni kirjoittaa neljästä perus-terveydenhuollon pelastamisen teesistä.

Samuli Saarni

Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti

ETM Johanna Kaipiainen kommentoi artikkeliamme (1) ja kritisoi (2) suomalaisia D-vitamiinisuosituksia. D-vitamiinisuosituksia tarkasteltaessa on ehdottoman tärkeää huomioida, onko laskelmissa oletuksena auringonvaloaltistusta.

Suvi T. Itkonen, Maijaliisa Erkkola, Christel Lamberg-Allardt

Suositeltu D-vitamiinimäärä on liian pieni

ETT, dosentti Suvi T. Itkonen ym. käsittelivät artikkelissaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1) D-vitamiinitilannetta ja saantisuosituksia Suomessa.

Johanna Kaipiainen

Uuden ajan kolesteroli

On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Hyvä alku – jatkoa tarvitaan

Vastaanotoilla kaivataan täsmällisempiä ohjeita sairauspoissaolojen tarpeen arviointiin, Pekka Nykänen kirjoittaa.

Pekka Nykänen

Palkankorotukset prosentteina vai euroina?

Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni toteaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1), että lääkärin palkkakehitys uran edetessä on turvattava ja että kokeneiden ja motivoituneiden lääkäreiden pitäminen julkisessa terveydenhoidossa on kaikkien etu. Se on nimenomaan myös erikoistuvien lääkäreiden etu. Kuka heitä opettaa, jos suuri osa kokeneista lääkäreistä lähtee yksityispuolelle?

Kirsi Waahtera

Kehäväkivalta kuuluu poliisille

Suomessa ei saa olla köysillä erotettuja saarekkeita lain ulkopuolella, Pekka Nykänen kirjoittaa.

Pekka Nykänen

Lääkärisopimuksen päättyminen lähestyy

Muutoksen kohteena ovat työaika- ja palkkausmääräykset, eli kaikkein tärkeimmät virkaehtosopimuksella sovittavat asiat, kirjoittaa Samuli Saarni.

Samuli Saarni

Parhaiten potilaan terveyttä suojellaan tutkitun tiedon pohjalta

Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2019 kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista (1). Asia on tärkeä ja siihen on puututtu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti (2). Suomessa on tiukka työ- ja terveydensuojelulainsäädäntö, joka antaa mahdollisuudet ehkäistä ympäristöömme liittyviä pieniäkin riskejä. Lainsäädäntöä tukevat monet kansalliset ohjeet, kuten Käypä hoito -suositus, lähtevätkin siitä, että kosteusvauriot tulee pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan (3).

Jussi Lampi, Ulla Brusila-Relas, Terttu Harju, Pirjo Jokela, Hannele Kallio, Jussi Karjalainen, Paula Kauppi, Maritta Kilpeläinen, Marjaana Saarela, Markku Sainio, Marjo Sinokki, Hille Suojalehto, Tuula Vasankari, Juha Pekkanen