Yhä useampi julkisen sektorin nuori työntekijä jää pitkälle sairauslomalle
Poissaolot lisääntyivät eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä varhaiskasvatuksessa.Vähiten poissaoloja oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Hus-yhtymässä.
Yhä useampi julkisella sektorilla työskentelevä nuori jää pitkälle sairauslomalle.
Monelle nuorelle työntekijälle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana.
– Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä, kertoo tiedotteessa eläkevakuuttaja Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Kevan tutkimusten mukaan nuoret pääsevät muita harvemmin vaikuttamaan työhönsä, ja he kokevat haasteita henkisen työkykynsä kanssa.
– Nuoria työntekijöitä tulee tukea ennakoiden ja vahvistaa heidän paikkaansa työelämässä. Työkyvyn heikentyessä kannattaa sairauspoissaolon sijaan etsiä ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten työelämäyhteyttä ja työssä jatkamista, Pekkarinen sanoo.
Poissaoloja erityisesti sote- ja kasvatusalalla
Kevan tuoreista tilastoista näkyy, että sairauspoissaolot ovat kokonaisuudessaan kasvussa kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Poissaolot lisääntyivät eniten sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä sekä varhaiskasvatuksessa.
Hyvinvointialueiden työntekijöillä oli vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää ja kunta-alalla keskimäärin 13,2 päivää.
Hyvinvointialueilla keskimääräiset poissaolopäivät työntekijää kohden vaihtelivat noin 14:n ja 20 päivän välillä, ja yli 30 päivän poissaolot olivat melko yleisiä.
Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Hus-yhtymän henkilöstölle, eniten Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle.
Sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään
Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan hyvinvointialueiden työnantajille lähes 600 miljoonan euron ja kunta‑alan työnantajille lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset.
Puolet työnantajille koituvista sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu yli 30 päivän poissaolokertymistä.
Hyvä uutinen on, että puolessa kunnista ja hyvinvointialueista sairauspoissaoloja on onnistuttu kuitenkin vähentämään.
