Vastaus emeritusprofessoreille

Lääkärilehdessä 20/2019 julkaistiin kahden emeritusprofessorin keskustelupuheenvuoro eroamisiästä (1).

Juha Tuominen

Ylipainon kimppuun

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi toukokuun puolivälissä tutkimuksen, joka jäi vähälle huomiolle (1). Tutkimus havaitsi, että ylipainoisten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Vaikeasti lihavilla riski oli 16-kertainen.

Pekka Nykänen

Eutanasian kieltäminen on vastuun välttelyä

Kuolinavun ja eutanasian suhde nousi otsikkoihin Ruotsissa sen jälkeen, kun 87-vuotias vanhus sai murhasyytteen viillettyään kuolemaa toivoneen 85-vuotiaan puolisonsa ranteet. 87-vuotias viilsi omatkin ranteensa, mutta jäi henkiin. Tapauksessa syyttäjä näkee, että motiivina ollut kuolintoive on rangaistusta lieventävä tekijä.

Juha Hänninen

Sairauden tärkeintä piirrettä ei tuotu esille

Lääkärilehdessä 18/2019 julkaistussa lasten ja nuorten kroonista väsymysoireyhtymää käsittelevässä katsausartikkelissa (1) ei nostettu esille sairauden tärkeintä piirrettä, silmiinpistävää vähäisen rasituksen aiheuttamaa huonovointisuutta ja suorituskyvyn laskua (PEM-oire). Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosia ei tulisi asettaa ilman tätä oiretta.

Samuli Tani, Lars Hassel, Tuulia Tiihonen, Katja Brandt

PEM on keskeinen oire

Kiitoksia arvokkaista kommenteistanne (1). Tutkimustieto kroonisesta väsymysoireyhtymästä on epätäydellistä, ja perustuu suurelta osin juuri epäjohdonmukaisiin diagnostisiin kriteereihin.

Heli Helander, Marita Hovi, Tuuli Immonen, Tuire Lähdesmäki, Ismo Makkonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Ihmisarvo uhattuna

Mistä kumpuaa pohjaton viha toisin ajattelevia ja käyttäytyviä kohtaan? Pekka Nykänen ihmettelee.

Pekka Nykänen

Erikoistumisuudistus turhauttaa osan hakijoista

Erikoistumiskoulutuksen uudistuksella tavoiteltiin valintakriteereihin läpinäkyvyyttä ja ilmoittautumisperusteiseen järjestelmään muutosta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudistus on tehty vain joidenkin alojen ehdolla, eikä se palvele ainakaan yleislääketiedettä.

Petra Haapasalo

Terveydenhuolto vahvasti esillä hallitusohjelmaneuvotteluissa

Toivottavasti lobbari-keskustelu ei estä ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Heikki Pärnänen

Ovatko kokeneet emeritusprofessorit HUS:n ongelmajätettä?

Kliinisen alan professorin toimenkuvaan kuuluu yliopistosairaalan sivuvirka. Siten moni professori pitää tutkimuksen ja opetuksen lisäksi kliinistä potilasvastaanottoa esim. konsultaatiopoliklinikalla, toimii leikkaussalissa ja osallistuu tarvittaessa sairaalapäivystykseen.

Jorma Paavonen, Jukka Meurman

Pöytäkeskustelujen aika

Lääkärilehden artikkelien kommentoinnin ykkösaihe verkossa on viime aikoina ollut soten kaatuminen. Lääkärikunta näyttää jääneen hämmentyneeseen tilaan. Mielipiteitä lentää laidasta laitaan – usein jopa tunnepohjalta.

Pekka Nykänen

Puristusvoiman mittaus on tärkeä

Sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta käsittelevä Käypä hoito-suositus on loppusuoralla. Lopullinen versio julkaistaan syksyllä. Yksi suosituksen pääviesteistä korostaa objektiivisten toimintakykylöydösten merkitystä työkykyä arvioitaessa.

Kari-Pekka Martimo, Maarit Gockel

Lääkäreitä kyllä riittää

Suomessa on riittävästi lääkäreitä hoitoon pääsyn turvaamiseksi, kirjoittavat Hannu Halila ja Jukka Vänskä.

Hannu Halila, Jukka Vänskä

Mitä uusi hallitus tekee terveyspalveluille?

Kannattaisi aloittaa välittömästi konkreettisista asioista. Aloitetaan perusterveydenhuollon hoitotakuusta, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Perinnöllisissä melanoomissa on eroja

Kollegat Kankuri-Tammilehto, Vihinen ja Schleutker ovat laatineet syövän perinnöllisyydestä kerrassaan erinomaisen katsauksen (1), joka julkaistiin osana Lääkärilehden 14/2019 perinnöllisyysteemaa. Haluaisimme täsmentää katsausta siltä osin kuin kirjoittajat – kuten lähes poikkeuksetta tapahtuu – puhuvat yleisesti melanoomasta mainitsematta, että he tarkoittavat ihon (ja limakalvojen) melanoomia.

Tero Kivelä, Joni Turunen

Keskustelu on tärkeää tiedon määrän kasvaessa

Käsittelimme katsausartikkelissa (1) syöpägenetiikan merkitystä potilaan ja sukulaisten ennusteen parantamiseksi ja syöpäriskin vähentämiseksi. Suureen syöpäriskiin liittyvät geenit tunnetaan nykyään varsin hyvin, mutta keskisuuren riskin geenejä koskeva tieto muuttuu alati. HUS:n gastrokirurgien kommentti (2) koskee artikkelimme viittausta tiettyihin Lynchin oireyhtymään yhdistettyihin geeneihin (MSH6 ja PMS2) liitetystä keskisuuresta rintasyöpäriskistä (3). Ansiokkaassa kommentissa viitataan Suomessa tehtyyn pitkäaikaisseurantatutkimukseen, jossa ei ollut näyttöä lisääntyneestä rintasyöpäriskistä (4).

Minna Kankuri-Tammilehto, Pia Vihinen, Johanna Schleutker

Lynchin oireyhtymä ei lisää rintasyövän riskiä

Luimme suurella mielenkiinnolla LT Minna Kankuri-Tammilehdon ym. katsausartikkelin syövän perinnöllisyydestä Lääkärilehdestä 14/2019 (1).

Toni Seppälä, Laura-Renkonen Sinisalo, Anna Lepistö

Perusterveydenhuoltoa vahvistettava hoitotakuulla

Kuntapohjainen järjestelmä on pakotettava pelastamaan tärkein osansa, kirjoittaa Samuli Saarni.

Samuli Saarni

Terveyskeskuslääkäri tarvitsee turvaa

LL Johanna Salmio perää Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 10/2019 (1) aiheellisesti hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon. Lääkäriliitto on tutkimuksissaan saanut terveyskeskuslääkäreiden keskeiseksi tyytymättömyyden syyksi toistuvasti oman työn hallinnan puutteen. Samassa yhteydessä on todettu, että terveyskeskuksessa työtyytymättömyys on muita työpaikkoja suurempaa (2).

Heikki Pälve

Kiinnostuksen puute ei näy tilastoissa

Lääkärilehti uutisoi verkkosivullaan 1.4.2019 että HUS:n yhteispäivystys ei kiinnosta yleislääkäreitä (1). Toisin kuin uutisessa esitetään, päivystävien lääkäreiden palkkio ei ole laskenut, vaan se on noussut selvästi.

Emil Heinäaho

Sairaaloiden yhdistymisille aukesi uusi ovi

Jos ei ole kouluttajia, ei ole koulutusta. Eikä pian osaajia, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen