Yhteiskuntatason priorisoinnille on tarvetta

Ilona Autti-Rämö ym. käsittelivät Lääkärilehden 50–52/2018 tiedepääkirjoituksessa priorisointia (1). Terveydenhuoltoon käytetään Suomessa vuosittain noin 20 miljardia euroa. On perusteltua kysyä, onko summa oikea huomioiden kaikki muut mahdolliset käyttökohteet yhteiskunnassa?

Eero Raittio, Lauri Raittio

Oppia ikä kaikki

Elämän koulu on elinikäistä etsimistä, kirjoittaa Risto Pelkonen.

Risto Pelkonen

Olen hyväksynyt jaksamiseni rajallisuuden

Kiitos Lääkärilehdessä 50–52/2018 julkaistusta Työssä-artikkelista Lääkäripotilas – mahdoton yhtälö? (1). Erään apulaislääkärin kertomus työssäselviytymisestä psykiatrisesta sairaudesta huolimatta oli lohdullista luettavaa.

Särkynyt Lääkäri

Epäilyksen kautta diagnoosiin – kuvantamismenetelmästä riippumatta

Kiitämme Routilaa ym. mielenkiinnosta (1) artikkeliamme (2) kohtaan. Keskustelu aiheen ympärillä lisää tietoisuutta pitkän kaulalihaksen kalkkiutuvasta jännetulehduksesta akuutin kaulakivun aiheuttajana.

Jussi Virtanen, Pekka Tamminen, Saara Markkanen, Jari Hakomäki, Rami Taulu

Magneettikuva osoittaa kalkkiutumat

Kiitämme tamperelaisia kollegoita pitkän kaulalihaksen kalkkiutuvaa jännetulehdusta koskevasta tapausselostuksesta Lääkärilehdessä 37/2018 (1). Yhdymme näkemykseen taudin luultavasta alidiagnosoitumisesta – etenkin, kun vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi on arvioitu peräti 0,5 tapausta 100 000 henkilöä kohden (2).

Johannes Routila, Joonas Toivonen, Jari Karhu, Jami Rekola

Pitkäaikaiselle bentsodiatsepiini­lääkitykselle on paikkansa

Psykiatri Matti O. Huttunen palasi Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 45/2018 lääkäreiden bentsodiatsepiinikielteisyyteen (1). Neurologi Markku Partinen vastasi Huttusen huoleen painottaen bentsodiatsepiinien väärinkäytön mahdollisuutta (2). Oletan, että Huttusen huoli liittyy psykiatrisiin pitkäaikaispotilaisiin, joille saatetaan määrätä myös bentsodiatsepiineja. Noin 40-vuotisen urani aikana myös minulle on kertynyt potilaita, jotka ovat käyttäneet bentsodiatsepiineja pitkään. Kerron tässä hoidon vaikutuksista muutamaan potilaaseen.

Raimo K. R. Salokangas

Muutaman lääkärin katiska on tehokas yksikkö

Professori emeritus Martti Kekomäki kritisoi Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 50–52/2018 valinnanvapauskokeiluja vahvasti, osin erheellisin perustein (1). Kekomäki jatkaa kirjoituksessaan sitä sote-keskustelun perinnettä, missä ei tehdä minkäänlaista eroa yleislääkäritoiminnan ja sairaaloiden välillä.

Juho Nummenmaa

Bentsodiatsepiinien määräämisessä pitää noudattaa varovaisuutta

Professori Matti Huttunen otti kantaa bentsodiatsepiinien määräämisen käytäntöihin Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 45/2018 (1).

Mauri Aalto

Kiitosvuonna 2018 käsikirjoituksia arvioineille

Jälleen on tullut aika kiittää asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet Lääkärilehden tieteellisen laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen arvioimalla meille tarjottuja käsikirjoituksia.Ilman teitä ei tieteellisen lehden toimittaminen ole mahdollista.

Luottamusta ei voi rahalla ostaa

Potilaiden ja yhteiskunnan luottamus ammattikuntaamme perustuu siihen, että lääkäri tekee aina parhaansa.

Marjo Parkkila-Harju

Terapiaa ei riitä kaikille tarvitseville

Professori, psykiatri Matti Huttunen kirjoitti Lääkärilehdessä 45/2018 Keskustelua-palstalla bentsodiatsepiinien hyödyistä (1) ja professori, neurologi Markku Partinen jatkoi keskustelua numerossa 48/2018 (2) todeten, ettei bentsodiatsepiinien pitkäkestoisen käytön hyödyistä ole olemassa kunnon tutkimusnäyttöä.

Sirkka-Liisa Karhi

Koptereita on tarkasteltava osana päivystysjärjestelmää

Päätoimittaja Pekka Nykänen käsitteli Lääkärilehden 49/2018 pääkirjoituksessa lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuudennäkymiä (1).

Tom Silfvast

Roottorit solmussa

Pekka Nykänen kirjoittaa lääkärihelikopteriverkon laajentamisesta.

Pekka Nykänen

Muovihysteriaa?

Ei mennä fiilispohjalla. Odotetaan tietoa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Bentsodiatsepiineille on vaihtoehtoja

Bentsodiatsepiinien pitkäkestoisen käytön hyödyistä ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa ei ole olemassa laadukkaisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, haitoista sen sijaan on, kirjoittaa Markku Partinen.

Markku Partinen

Minä kannan vastuuta

Minä kannan huolta. Olen huolissani maapallon lämpötilan muutoksista.

Anu Mustakari

Moniammatillinen kotiutuslista on jo käytössä

Lääkäriliiton piiriylilääkäri Seija Vento toivoi Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 44/2018, että leikkaussalien tarkistuslistaa vastaten tarkistuslista olisi käytössä myös potilaan kotiutustilanteissa (1). Vento perusteli tätä potilasturvallisuudella sekä hoidon jatkuvuuden parantamisella.

Anne Kuusisto, Minna Heino, Anne Joensuu, Minna Nevalainen, Terhi Pakkanen, Paula Ranne, Juha Puustinen

Geriatrisia oireyhtymiä voi lykätä, mutta tuskin estää

Ystäväni Timo Strandberg, arvostettu geriatrian asiantuntija, arvelee Lääkärilehdessä 44/2018 (1), että valtimosairauksien riskitekijöitä alentamalla voidaan estää geriatriset oireyhtymät, sellaiset kuten hauraus-raihnaisuus-oireyhtymä, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi.

Marja Jylhä

Some vastaa kun sinne huudetaan

Suljettuja sivustoja ei oikeasti ole, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Omalääkäri on hoidon jatkuvuuden tae

Omalääkärivaihe on pitkällä terveyskeskusurallani ollut mielekkäin ja tehokkain tapa tehdä työtä. Kun potilaan oppii tuntemaan, muutoksen tämän voinnissa huomaa. Toivonkin Lääkäriliiton nykyistä voimakkaammin puoltavan kannanotoissaan hoidon jatkuvuuden tärkeyttä. Sillä on merkitystä niin kustannusten, hoidon laadun, potilastyytyväisyyden kuin lääkärien ja hoitajien jaksamisen ja työn mielekkyyden kannalta.

Airi Suikkanen