Urotensiini-II, uusi verisuonivaikuttaja

Urotensiini-II on uusi kiinnostava hormoni, jonka fysiologinen merkitys ihmisessä alkaa vasta nyt avautua, vaikka siitä tiedetään aika paljon koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen perusteella. Urotensiini-II-salpaajasta voi tulla seuraavan sukupolven superlääke metabolista oireyhtymää vastaan.

EY:n tuomioistuin selventää potilaan valinnanvapautta

Euroopan Unionin perusperiaatteisiin kuuluu pääoman, tavaran, ihmisten ja palvelujen vapaa liikkuvuus Euroopan alueella. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, mm. potilaiden valinnanvapautta terveydenhuollon palvelujen hakemisessa on rajoitettu vetoamalla maiden oikeuteen eräissä tapauksissa päättää omista asioistaan. Terveydenhuollossa kansallispoliitikot eivät ole halunneet suoda unionin periaatteiden mukaisia vapauksia kansalaisilleen. Näyttää siltä, että Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on joutunut potilaiden oikeuksien puolustajaksi. Heinäkuussa 1998 tuomioistuin ratkaisi kahden potilaan kanteet potilaiden hyväksi. Heillä oli oikeus hankkia lääkärin määräämä hammasproteesi ja silmälasit toisesta maasta oman sairausvakuutusjärjestelmänsä kustannuksella.

Markku Äärimaa

Tarvitseeko lääketiede psykoanalyysia?

Näyttöön perustuvan lääketieteen ympäristössä psykoanalyysi ja psykoanalyyttiset (psykodynaamiset) psykoterapiat ovat olleet kritiikin kohteena, koska niiden tuloksista on ollut saatavilla hyvin niukasti satunnaistettuihin tutkimusasetelmiin perustuvaa näyttöä. Tässä lehdessä professori Johannes Lehtonen osoittaa, että psykoanalyysin perushavaintoja ihmisen mielen sisällöistä ei ole edes mahdollista satunnaistaa: mielen liikettä ei voi toistaa kokeellisesti samalla tavoin kuin biologisia tapahtumia. Vasta viime vuosina on toteutettu satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joissa psykoanalyysiin perustuvien hoitojen vaikuttavuus on voitu osoittaa.

Kari Pylkkänen, Tapani Tamminen

Virtuaalisia soluja

Solun rakenteita voidaan esittää paremmin kuin oppikirjassa, jos kuviin lisätään vuorovaikutteisuutta.

Erkki Karjalainen

Vaikutuksen mittaaminen I

Jotta sairauksia voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä, täytyy tuntea niiden ilmaantumiseen vaikuttavat tekijät. Erilaisten altistusten vaikutusta sairauksien ilmaantuvuuteen kuvataan yleensä kahden ilmaantuvuuden suhteella.

Matti Uhari

Maidon homogenointi ja vatsavaivat

Maidon homogenoinnista on viime aikoina puhuttu paljon; joukko kuluttajia kokee saavansa allergisia tai muita oireita homogenoidusta maidosta, mutta kertoo voivansa käyttää oireitta homogenoimatonta luomu- ja tilamaitoa. Eläinkokeissa maidon homogenointi on näyttänyt lisäävän hiirien allergiaoireita, mutta kliinisissä tutkimuksissa ihmisillä homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei ole havaittu eroa.

Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela

Mongolia panostaa perusterveydenhuollon kehittämiseen

Mongolian terveydenhuollossa on meneillään laaja remontti, joka sai alkunsa läheisen neuvonantajan ja taloudellisen tukijan Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1989. Muuttunut poliittinen tilanne avasi tien radikaaleille uudistuksille ja maa siirtyi kankeasta keskusjohtoisesta hallinnosta kohti länsimaista markkinataloutta - vapauksineen ja niistä aiheutuvine sosiaalisine ongelmineen. Nyt terveysministeriön tavoitteena on perusterveydenhuollon saatavuuden ja laadun kohentaminen.

Seppo Suomela

Lääkärikoulutuksen laatu vaarassa

Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan aikaisemmin ja kuitenkin puhutaan lääkäripulasta. Tämän vuoden alussa suomalaisia lääkäreitä oli 18 925. Ennen viime vuosikymmenen laman alkua työvoimatilanne oli varsin hyvässä tasapainossa, vaikka lääkäreitä oli 4 000 vähemmän kuin nyt.

Heikki Pälve

Siastako ihmisen varaosia?

Elintensiirtojen kipein pulma on elinten niukkuus, ja sen vuoksi on jo viitisen vuotta vakavasti ja realistisesti pohdittu ksenotransplantaation mahdollisuuksia eli eläinten elinten tai solujen siirtämistä ihmisen varaosiksi. Sika on saatavuutensa, kokonsa - ja inhimillisyytensä - takia tullut tässä läheiseksi. Ihminen erkani evoluutiossa siasta kuitenkin noin 90 miljoonaa vuotta sitten, ja ihmisen ja sian anatomia, fysiologia ja immunologia ovat eriytyneet huomattavasti. Matka toimivaan elintensiirtoon onkin vielä pitkä. Käytännön ongelmat ovat kahdenlaiset: toisaalta siirrännäisen immunologinen hyljintä, toisaalta mahdolliset sikaperäiset patogeenit, etenkin retrovirukset (1,2).

Pekka Leinonen

Tiedot turvaan taskulevylle

Varmuuskopion tekoa helpottavat pienet taskulevyt, joiden kapasiteetti saattaa olla jopa 30 gigatavua. Levyissä on sekä USB- että FireWire-liitännät.

Erkki Karjalainen

CP kokoontui Brysselissä

Standing Committee of European Doctors (CP) alakomiteat ja hallitus kokoontuivat Brysselissä 20-22.syyskuuta. Päähuomion kokouksessa saivat Euroopan komission aloite tutkintojen tunnustamisjärjestelmän uudistamisesta ja työ lääkäridirektiivin säilyttämiseksi sekä EU:n aloitteet lääkelainsäädännön uudistamiseksi. CP otti kantaa myös ajankohtaisiin maailmantapahtumiin.

Mia Mäkinen

Sädehoidon alkuajat Suomessa

Ensimmäiset röntgenhoidoista julkaistut kuvaukset ovat vuodelta 1903. Tällöin röntgeniä käytettiin mm. syövän, ihotuberkuloosin ja lupuksen eli ihohukan hoidossa. 1910-luvulla Suomessa oltiin kuitenkin kiinnostuneempia radium- kuin röntgenhoidoista ja ensimmäinen radiumhoito annettiin kohtusyöpäpotilaalle yksityissairaalassa Helsingissä vuonna 1913. Eräänlainen virstanpylväs saavutettiin vuonna 1936, jolloin perustettiin sekä Helsingin yleisen sairaalan sädehoito-osasto että Suomen Syöpäyhdistys.

Lars R. Holsti

Tyytymättömyyden hallinta terveydenhuollossa

Potilaiden ja omaisten tyytymättömyyden hallinta on tärkeä osa menestyvän lääkärin taitoja. Lääkäriesimies tarvitsee tätä taitoa joutuessaan selvittelemään hoitovirhe-epäilyjä, valituksia, kanteluja tai muistutuksia. Selvittelytyölle antavat vahvan pohjan lääkärin hyvä kliininen ammattitaito, eettinen ja moraalinen osaaminen, oikea kollegiaalisuus, yksikön normaalin toiminnan tunteminen sekä lainsäädännön ja vahingonkorvausmenettelyjen riittävä tuntemus. Suunnitelmallista selvitysprosessia voi kutsua kliiniseksi oikeustutkimukseksi, sillä siinä yhdistetään kliiniseen työhön ja lainsäädäntöön liittyvät periaatteet ja pyritään sekä yhteydenottajan että syytetyn oikeudenmukaiseen kohteluun ja informointiin.

Tapio Tervo

Bioterrorismiin on varauduttava

Rauniot vielä savuavat New Yorkissa, kun hallitukset jo eri puolilla maailmaa, erityisesti Yhdysvallat, varautuvat uudenlaisiin terrori-iskuihin. Huoleen on varauduttava monipuolisesti, sillä erityisesti bioterrorismin houkuttelevuuden otaksutut esteet ovat nyt romahtaneet. Terroristit eivät enää kaihda suurten väkijoukkojen hallitsematonta tappamista, he eivät kaipaa iskuistaan julkisuutta, eivätkä itsemurhaan valmiit tekijät pelkää omankaan nahkansa puolesta. Vaikka perinteiset pommi-iskut saattavat olla teknisesti yksinkertaisempia, ovat biologiset keinot sittenkin tehokkaimmat jättimäisiin tuhoihin pyrittäessä (1).

Pekka Leinonen

Oikaisu: Gemsitabiini syövän hoidossa - askel tulevaisuuteen?

Lääkärilehdessä nro 38/2001 julkaistun artikkelin Gemsitabiini syövän hoidossa - askel tulevaisuuteen? sivun 3822 kuva 1 A toistui kaksi kertaa. Ohessa (PDF) kuva oikeassa muodossaan.

Polttaako tupakka rasvaa?

Tupakoijat ovat keskimäärin 3 kiloa kevyempiä kuin ei-tupakoivat. Tupakan sisältämä nikotiini lisää perusaineenvaihduntaa adrenergisen stimulaation kautta. Lisäys vastaa keskimäärin 6 % tai 70 kilokaloria vuorokaudessa, joka vastaa noin 0,3 painokilon nousua kuukaudessa. Ruotsalaiset tutkijat ovat raportoineet nikotiinin vaikuttavan myös suoraan rasvakudoksen aineenvaihduntaan. He antoivat 11 vapaaehtoiselle ylipainoiselle miehelle infuusiona nikotiinia tai pelkkää fysiologista suolaliuosta puolen tunnin ajan. Verestä mitattiin mikrodialyysin avulla mm. katekoliamiineja ja glyserolipitoisuutta (lipolyysi-indeksi). Paitsi että nikotiini lisäsi adrenaliinin ja noradrenaliinin (213 % lähtötasosta) määrää veressä, myös rasvakudoksen lipolyysiaktiivisuus nousi (epäsuoralla mittaustekniikalla 148 %). Nikotiini-infuusio ei vaikuttanut rasvakudoksen verenkiertoon. Tutkijat toteavat, että nikotiini stimuloi suoraan nikotinkoliergisiä lipolyyttisiä reseptoreita rasvakudoksessa ja lisää rasvakudoksen hajoamista. On mielenkiintoista kuulla, missä määrin vaikutus on samanlainen säännöllisesti tupakoivalla. Tupakoivien mikroverenkiertohan on tupakan häkäpitoisuuden takia alhaisempi ja elimistön vaste nikotiinille osin erilainen kuin ei-tupakoivien. Tutkimus antaa taas uuden haasteen tupakan vierotustyötä tekeville, koska painonnousun pelko on yksi suurista haasteista etenkin naisten tupakasta vieroittautumiselle.

Kristiina Patja

Kirje Yhdysvalloista

Kolesterolilääkityksen aloittamiselle esitetään uusia raja-arvoja

Tuula Fabrizio

Keinotekoiset haavat ja märkimishoidot

Antiikin Kreikassa ihmisruumiin rakennusaineina pidettiin neljää alkuaineista muodostunutta perusnestettä, jotka olivat haima (veri), khole (sappi), melankhole (musta sappi) sekä flegma (lima). Hippokrateen vävyn Polyboksen (n. 400 eKr.) tutkielma Ihmisen luonnosta vakiinnutti humoraaliopin ihmisen olemuksen perustana. Alkuaineilla ja perusnesteillä oli pareittain toisiaan vastaavat perusominaisuudet, ilmalla ja verellä kuuma ja kostea, tulella ja sapella kuuma ja kuiva, maalla ja mustalla sapella kylmä ja kuiva sekä vedellä ja limalla kylmä ja kostea.

Arno Forsius

Mitä vikaa kansan terveydessä?

Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä jatkuvasti parantunut. Elinajan odote on pidentynyt ja sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset ovat vähentyneet. Tänään suomalainen mies elää yli 74-vuotiaaksi ja suomalainen nainen yli 81-vuotiaaksi. Kansanterveyden suotuisa yleiskehitys ilmenee myös ihmisten subjektiivisissa kokemuksissa. Etenkin keski-ikäiset kokevat terveytensä aikaisempaa selvästi paremmaksi.

Jussi Huttunen

Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa

Kantasolut kykenevät lisääntymään jakautumalla, ja oikeissa oloissa ne erilaistuvat kypsiksi toimiviksi soluiksi. Siksi niistä on mahdollista viljellä suuri määrä muovattavaa soluainesta, jolla voidaan kenties korvata sairauksien tuhoamia erilaistuneita soluja. Kantasoluja voidaan eristää monista lähteistä. Niitä löytyy aikuisen ja sikiön kudoksista, mutta monimuotoisimmin pystyvät kypsymään alkion kantasolut. Käyttökelpoisia alkioita saadaan nykyään koeputkihedelmöityksen ylijäämänä. Vajaan viikon ikäisen alkiorakkulan kantasolut voidaan suunnata kehittymään kaikenlaisiksi kypsiksi soluiksi, mutta aikuisen parinkymmenen erilaisen kantasolun mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Siksi juuri alkioiden kantasolujen tutkimus on tieteellisesti kiinnostavaa. Samalla tietysti herää keskustelua ihmisalkion käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista (1).

Pekka Leinonen