Sairauden yleisyyden kuvaaminen

Sairauksien yleisyyden tunteminen auttaa diagnostiikassa, ja sen avulla voi tehdä johtopäätöksiä mahdollisista sairauksiin vaikuttavista tekijöistä. Yleisyyksien tunteminen on tärkeää arvioitaessa sairauksien aiheuttamaa kuormitusta terveydenhuollolle ja esimerkiksi lääkekustannuksiin. Yleisyyksien kuvaamiseksi sairaudet täytyy määritellä yksiselitteisesti. Ajassa ja paikassa tapahtuvat mahdolliset sairauden määritelmien muutokset aiheuttavat muutoksia myös ilmaantuvuudessa.

Matti Uhari

Kardiologian erikoislääkäritilanne - Suomi Euroopan hännänhuippuna!

Kardiologian erikoisala määriteltiin Suomessa noin 40 vuotta sitten, ja järjestelmällinen koulutus sisätautien suppeana erikoisalana aloitettiin 1970-luvulla. Aluksi kardiologin toimenkuvaan kuului lähinnä sydänsairauksien diagnostiikka ja lääkehoito. Mekaanisia hoitotoimenpiteitä ei tehty, ja stetoskooppi oli EKG:n ja thoraxkuvan ohella kardiologin tärkein tekninen apuväline. Taudinmääritys perustui pääosin kliiniseen päättelyyn, ja tuon ajan kardiologit kehittyivät työssään taitaviksi kliinikoiksi.

Jouko Remes

Parempi kuolema

Vilkkaimman eutanasiakeskustelun lähtökohdat ovat olleet filosofisia ja periaatteellisia. Toiset korostavat potilaan autonomiaa viimeisissä itseään koskevissa asioissa, toiset kavahtavat uhkakuvia tappajalääkäreistä elämän pyhyyden häpäisijöinä. Potilaan kuolemantoiveen syitä on tutkittu hämmästyttävän niukasti, ja monet selvityksistä ovat tyytyneet suoraan kysymys-vastaustekniikkaan, jolloin tulokset ovat saattaneet vääristyä kysymysten mukaan. Yllättävää kyllä, sietämättömät kivut ja kärsimykset eivät sittenkään ole olleet peloista suurimpia, ja vaikka joissakin tutkimuksissa kuolemantoiveen taustalla on ollut masentuneisuus, monesti sillä ei ole ollut ollenkaan ilmeistä merkitystä (1).

Pekka Leinonen

Energiajuomat - turhuuden markkinoiden riskejä

Markkinoille on viime vuosina ilmaantunut voimallisesti mainostettuja, energiajuomiksi kutsuttuja virvoitusjuomia, joita on täydennetty B-ryhmän vitamiineilla, kofeiinilla ja tauriinilla. Juomissa ei ole energiaa sen enempää kuin tavallisissa virvokkeissa eivätkä lisätyt ainesosat yksinään vaikuta kovin vaarallisilta. Ei kuitenkaan ole tutkittu, ovatko yhdistelmät turvallisia ihmisille. Ruotsissa epäillään, että tällaisten juomien runsas käyttö yhdessä alkoholin tai fyysisen rasituksen kanssa on aiheuttanut äkkikuolemia.

Antti Aro

Vitiligo - valkopälvi

Läiskät korvan, polven takaa,

Jukka Suhonen

Havaintoja lääkärilakosta IV: Lääkärit ja Lääkäriliitto lakon jälkeen

Yleisin lakkojärjestölle työtaistelun jälkeen esitetty kysymys on, onko lakkokassa tyhjä, eli mitkä olivat lakon vaikutukset järjestön talouteen ja vakavaraisuuteen. Tätä kysyvät myös Lääkäriliitolta sekä jäsenet että ulkopuoliset. Vaikka näiden asioiden julkinen penkominen ei olekaan Lääkärilehden tehtävä, voi asiasta varmasti sen verran sanoa, ettei kenenkään pidä jatkossakaan laskea sen varaan, että Lääkäriliiton taloudelliset edellytykset hoitaa päätehtäväänsä olisivat päättyneen lakon myötä heikentyneet.

Taito Pekkarinen

Tutkija, sponsori ja tieteellinen totuus

Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat huolissaan siitä, että kirjoittajien taloudelliset kytkökset ja muut eturistiriidat voivat vaikuttaa tutkimustulosten objektiivisuuteen. Valtaosa tutkimuksista on toki luotettavia, ja havainnot ja hoitosuositukset täyttävät tiukatkin tieteelliset kriteerit. Tavan takaa kuitenkin paljastuu, että tulokset tai niiden tulkinta ovat olleet vailla riittävää näyttöä, kaupallisten näkökohtien sävyttämiä ja joskus jopa vääristeltyjä. Tiedossa on myös tapauksia, joissa sponsori on yrittänyt estää tuotteensa kannalta kielteisten tulosten julkaisemista. Tämän numeron Lääkeinfo-palstalla kerromme esimerkkejä tutkimuksista ja artikkeleista, joissa kaupallisilla yhteyksillä on arveltu olleen vaikutusta tutkimustulosten tulkintoihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Tietokone kämmenellä 3

Yhtä tärkeää kuin ymmärtää kämmentietokoneen mahdolliset käyttötavat on ymmärtää mihin laite ei sovellu.

Erkki Karjalainen

Havaintoja lääkärilakosta III: Terveydenhuollon aliresursointi yleiseen tietoisuuteen?

Lääkärilakko oli pääosin jaksotettu avainlääkäriryhmien lakko. Tällä pirulliseksikin kutsutulla lakon rakenteella pyrittiin vähentämään lakkojärjestön menoja. Näin meneteltiin tietoisena siitä, että mallin työnantajalle aiheuttamat taloudelliset menetykset tulisivat olemaan totaalilakkoon verrattuna pienemmät, eli lakko ei välttämättä olisi kovin tehokas. Vaikka tätä kirjoitettaessa on vasta alustavaa tietoa joidenkin sairaaloiden todellisista menetyksistä, näyttää ilmeiseltä, että lakosta työnantajalle aiheutuneiden taloudellisten menetysten vähyys tulee yllättämään monet ja selittänee osaltaan lakon pitkittymistä.

Taito Pekkarinen

Syövän täsmälääkkeet ovat jo käytössä

Puhuttaessa syövän solunsalpaajahoidoista syntyy helposti mielikuva kaljuuntuneesta potilaasta mittailemassa sairaalaosaston käytävää tippatelineeseen yhdistettynä. Näin useimmiten vielä onkin, muttei kuitenkaan enää aina. Syövän hoitoon on nimittäin saatu uusia spesifisiä lääkkeitä, joilla on vähän sivuvaikutuksia mutta erinomainen teho. Potilas ei välttämättä enää kaljuunnu, ei tarvitse tippapulloa eikä enää mittaile sairaalan käytäviä. Jopa käsite solunsalpaaja alkaa sopia näihin lääkkeisiin huonosti, sillä täsmälääkkeiden vaikutus jakautuviin normaalisoluihin, kuten luuytimen verisoluja tuottaviin soluihin, voi olla vähäinen.

Heikki Joensuu

Tietokone kämmenellä 2

Puikolla tapahtuva viestintä käyttäjän ja taskutietokoneen välillä onnistuu yllättävän juohevasti. Tekstiä syötetään puikolla piirtäen tai näppäimistön kuvaa naputellen.

Erkki Karjalainen

Havaintoja lääkärilakosta II: Lääkärilakko ja virkaehtosopimusjärjestelmä

Lääkärien viisi kuukautta kestänyt lakko keskusteluttaa edelleen. Lääkärilakko jättänee ainakin joitakin jälkiä tapoihin, joilla kunnallisten virkamiesten palkoista tulevaisuudessa sovitaan.

Taito Pekkarinen

Keskosuusko hampaankolossa?

Keskosuuden estäminen on edelleen ratkaisematon ongelma. Riskitekijöitä on taulukoitu jo vuosikymmeniä, mutta niistä on käytännössä vain vähän apua (1). Keskossynnytyksen ennakointi on edelleen hyvin vaikeaa. Sitä kuvastanee se, että 30 %:lta keskosen synnyttäneistä naisista ei löydy mitään riskitekijää. Tiedetään kuitenkin, että jopa 40 % keskossynnytyksistä liittyy joko genitaali-infektioon tai muuhun infektioon. Raskaudenaikaisten infektioiden, kuten virtsatieinfektioiden, antimikrobinen hoito vähentää keskosuutta noin 20 %, mutta itse genitaalialueen infektioiden hoito raskauden aikana ei ole tuottanut odotettua tulosta.

Tapio Kurki, Sirkka Asikainen

Kommentit Lehtosen ja Hopun kirjoitukseen

Synteettistä huumetta käsitelleessä Lääkeinfossa (Suomen Lääkärilehti 33/2001) kirjoitettiin trimetyylifentanyylistä. Nimitys lienee harhaanjohtava, koska kemiallisissa nimissä tri- viittaa kolmeen yksikköön, tässä tapauksessa kolmeen metyyliryhmään. Kuitenkin artikkelin kuviossa on kuvattu 3-metyylifentanyyli, jossa on siis vain yksi metyyliryhmä lähtöaineen fentanyylin lisäksi. Tämä ryhmä on asemassa 3 typpirenkaassa, josta johtuu nimi 3-metyylifentanyyli. Kyse on siis ymmärtääkseni three- eikä tri-yhdisteestä. TMF lienee vakiintunut 3-metyylifentanyylin lyhenteeksi, jossa T-kirjain onkin perua 3- eikä tri-sanasta.

Asko Aalto, Juhani Niemi

Mirtatsapiini ei aiheuta prolaktiinitason muutoksia

Dosentti Matti J. Välimäki nosti ytimekkäässä katsauksessaan (1) esiin erään psyykenlääkkeiden merkittävän sivuvaikutuksen, hyperprolaktinemian ja sen seuraukset kuukautishäiriöt, amenorrean ja maitovuodon naisilla, erektiohäiriöt miehillä sekä seksuaalisen halun vähentymisen ja hedelmällisyysongelmat molemmilla sukupuolilla (1,2).

Tapani Vuola

Edellisen johdosta

Riittävän suurilla potilasmäärillä tehtyjen ja riittävän pitkäkestoisten tutkimusten puute vaikeuttaa psyykenlääkkeiden endokriinisten vaikutusten arvioimista. Kirjoittajan mainitsemat kaksi tutkimusta (Laakmann ym. 1999 ja 2000) koskevat samaa kahdeksan terveen miehen joukkoa, jolta prolaktiini määritettiin neljä tuntia mirtatsapiinin kerta-annoksen jälkeen. En rohkenisi yksin näiden tutkimusten perusteella julistaa mirtatsapiinia prolaktiinivaikutustensa suhteen neutraaliksi miehillä, ja entä naiset? Mianseriinistä en ole voinut artikkelissani mainita mitään, koska - kuten kirjoittaja mainitsee - ihmistä koskevaa kirjallisuutta sen prolaktiinivaikutuksista ei ole olemassa.

Matti Välimäki

Tietokone kämmenellä 1

Pienimmätkään tietokoneet eivät ole nykyään leluja. Kämmkentietokone on pienempi ja kevyempi kuin taskukalenteri, jonka se hyvin korvaa. Tavallisessa taskukalenterissa ei ole kuitenkaan värinähälytintä.

Erkki Karjalainen

Rasvasolujen uusi rooli

Rasvakudosta ajatellaan lähinnä ylimääräisenä riesana, mutta sillä on yllättävänkin monia tehtäviä. Viime vuosina on eristetty monia sen erittämiä, fysiologisesti ilmeisen tärkeitä valkuaisaineita. Uusi tulokas on adiponektiini, jonka vaikutukset näyttävät liittyvän mm. insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen.

Tatuoidaan potilaat!

Potilaiden tärkeät sairaustiedot välittyvät nykyisin huonosti. Tietosuojahan toimii niin mainiosti, että potilaan sairaalatutkimuksiin lähettänyt lääkäri joutuu potilaan allekirjoituksella varustetulla kaavakkeella pyytämään tutkimuspaikasta tietoja, joita hän tarvitsee voidakseen toteuttaa sen jatkohoidon, johon tutkimuspaikka on potilaan hänen huomaansa lähettänyt. Tosin tämän edellytyksenä on, että potilasta sairaalassa viimeksi hoitanut lääkäri on unohtanut mainita epikriisin postittamisesta lähettäneelle lääkärille. Vakuutan, että unohtajia on edelleen paljon; joskin jotkut tuntemani klinikat ovat jo sillä kommunikaation tasolla, johon tutustuin Sveitsissä 1970-luvulla.

Jyrki Joensuu

Tohtori, ottaisinko alkoholia terveyteni hyväksi?

Uutisissa on kerrottu moneen kertaan, että alkoholi tekee hyvää sydämelle ja on muutenkin terveellistä. Innokkaimmat viestimien seuraajat lienevät jo kiiruhtaneet soveltamaan tätä tietoa omassa elämässään, mutta viisaat ja varovaiset kysyvät vielä lääkäriltään, miten uutisiin olisi suhtauduttava. Mitähän siihen vastaisi? Voiko alkoholia sittenkään käyttää kuin lääkettä, ehkäiseekö se sairauksia vai onko se aina vain syy sairauksiin?

Kari Poikolainen