Mistä mikin johtuu?

Lääkärilehdessä todetaan (SLL 23/2000 s. 2552): Filosofit eivät useinkaan tunnusta masennuksen ja ahdistuksen johtuvan serotoniiniaineenvaihdunnasta tai muista aivojen tai kehon kemiallisista reaktioista. Ajattelin että ovatko lääkärit kääntäneet Descartesin lausuman seuraavanlaiseksi: Olen pelkkiä kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita, en siis ole olemassa tuntevana, kokevana, tietoisena, ajattelevana ja (huom. viimeisenä) tietävänä olentona.

Kalevi Rinne

Allt bättre mediciner mot Crohns sjukdom

Octopus var dessvärre inte närvarande när kollegan Burrill Crohn den 13 maj 1932, alltså för blott 68 år sedan, presenterade sina patientbeskrivningar med 52 casus vid AMAs möte i New Orleans. Däremot har Octopus med behållning läst Lesniowskis lucida fallbeskrivning av år 1904, där den gode kollegan på flytande polska berättar om detta märkliga tillstånd som honom veterligen ingen beskrivit före honom. Där tar han dock såtillvida fel att ingen mindre än Morgagni rapporterade det tragiska ödet hos en 20-årig man på det glada 1760-talet. Mannen hade haft långvarig, ibland blodig diarré och koliksmärtor. Patienten avled i en perforation av den distala delen av ileum-den som också något opassande måhända kallas för terminala ileum (Läkartidningen 1985;nr 22).

octopus 24-26/2000 Kommentteja

Hormonit kasvunedistäjinä eläintuotannossa

Eläintuotannossa yleisimmin käytetyt hormonit ovat estrogeenijohdoksia tai synteettisiä anabolisia steroideja. Viime aikoina on myös alettu tutkia ja käyttää synteettisiä kortikosteroideja ja kasvuhormonia. Yhdysvalloissa ja eräissä muissa maissa hormonien käyttö on sallittua ja yleistä nautakarjan kasvatuksessa, mutta koko EU:n alueella hormonien ja synteettisten kasvunedistäjien käyttö on kielletty. Suomessa on lopetettu myös antimikrobisten aineiden käyttö kasvunedistäjinä.

Timo Hirvi

Nuorten masennus - polttava ongelma

Masennus vakavana mielialahäiriönä ja lievempänäkin häiriötilana voi tuottaa inhimillistä kärsimystä missä elämänvaiheessa tahansa. Nykytiedon valossa masennus myös näyttää olevan kaikista psyykkisistä häiriöistä selvimmin lisääntymässä kaikissa ikäryhmissä. Erilaisten mittarien ja vähitellen kertyvän epidemiologisen tutkimuksen osoittamaa kasvua eivät selitä välilliset tekijät, kuten parantunut diagnostiikka tai lisääntynyt hoidon tarjonta, vaan kyse on ainakin jonkinasteisesta todellisesta sairastuvuuden kasvusta. Masennus on jo nykyisellään Suomessa huomattava kansanterveysongelma. Me olemme aloittaneet melankolian vuosisadan.

Tuula Tamminen

Esteen havaitseminen sokean liikkumisapuna

Menetin näkökykyni täydellisesti seitsemän vuoden ikäisenä. Vaikka menetys olikin raskas, se rajoitti liikkumistani huomattavasti vähemmän kuin voisi otaksua. Tämä johtui mm. siitä, että asuinympäristöni polut olivat minulle tuttuja. En myöskään halunnut tunnustaa tulleeni sokeaksi, vaikka en voi muistaa, millä perusteella siitä kieltäydyin. Asuinseutuni muut lapset olivat hyviä kavereitani ja jatkoin leikkimistä heidän kanssaan ikään kuin olisin ollut näkevä - tutuissa maisemissa se onnistui niin hyvin, etteivät leikkitoverinikaan aina muistaneet minun olevan sokea.

Matti Manninen

Helsingin terveysjohtoa Kafkasta Rokkaan

Tämä vuosituhannen vaihde on ollut Helsingin terveyskeskuslääkäreille kovaa aikaa. Terveysviraston johtamiskulttuuri on tehnyt tapansa tunnetuksi, vaikkakaan se ei ole paljastanut itseään. On edelleenkin hämärän peitossa, miten päätökset tässä byrokratian koneistossa syntyvät. Nyt on kuitenkin selvää, että ne syntyvät byrokratian lähtökohdista, ihanteista ja ennakkoluuloista, joskus päähänpinttymistäkin. Se on vakavalla tavalla irronnut todellisuudesta. Ne tavat ovat huonot: päätöksiä ei perustella, aseteta puntaroitavaksi, palautetta ei hyväksytä. Todellisuudelta suojaudutaan kylmään hallintokoneistoon. Jos tämä olisi näytelmä, tämä olisi mustaa komediaa, ajoittain ihan Kafkaa. On kuitenkin muistettava, että potilaille tämä on totisinta totta ja meitä terveydenhuollon eturintamassa työskenteleviä hirtehishuumori selviytymiskeinona kantaa vain tiettyyn rajaan saakka - loppujen lopuksi tässä on omakin terveys panttina.

Antti Lähteenmäki

Mångfald och privatisering i Stockholms vårdproduktion

Den tid är förbi när landstingen (sjukvårdshuvudmän i Sverige) hade nästan monopol på sjukvården, när alla behandlingar kostade patienten nästan lika litet och all personal hade samma arbetsgivare. Och när medborgarna var garanterade lika vård på lika villkor. Officiellt har patienten fortfarande denna rätt, men den senaste veckan har det kanske skett en uppluckring. I mycket snabb takt sker ett paradigmskifte mot mångfald i flera landsting - tydligast kanske i Storstockholm. I början av juni kom dessutom en utredning med förslag om att även socialvården i Stockholm kan drivas av privata aktörer.

Eva Oldinger

Lääkintäoikeudesta terveydenhuollon lainsäädäntöön

Maailman lääkintäoikeuden järjestö The World Association for Medical Law (WAML) perustettiin vuonna 1967 edistämään keskustelua lääkintäoikeudesta, etsimään alan ongelmiin ihmiskunnan kannalta hyödyllisiä ratkaisuja, edistämään lääketieteen ja siihen läheisesti liittyvien alojen tutkimuksen mukanaan tuomien ongelmien tutkimusta sekä käsittelemään kaikkia lääketieteen tai terveydenhuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Kun yhdistys aikanaan perustettiin, lääkintäoikeus oli termi, joka heijasteli sen aikaista keskustelua.

Paula Kokkonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030