Tutkimustulokset ja miten niitä tulkitaan

Ns. ATLAS-tutkimuksessa verrattiin pientä (2,5-5 mg) ja suurta (32,5-35 mg) annosta lisinopriilia potilailla, joilla oli sydämen vajaatoiminta. Seuranta-aika oli 39-58 kuukautta.

Mauno Härkönen

Kolibakteeri ei ratkaise keskosuuden ongelmaa

Kiitän kollega Eila Knuutia mielenkiinnosta keskosuuden ehkäisyyn liittyviä tutkimuksia kohtaan (SLL 12/2000). Allekirjoittanut saa kuitenkin Knuutin kirjoituksessa suhteetonta kunniaa ja muutama seikka vaatii oikaisua. Väitöskirjaoppilaani LL Minnamaija Kekki on mukana ensimmäisenä kirjoittajana eräässä referoidussa työssä (1). Siinä suosittelimme sekä metronidatsolia että klindamysiiniä raskauden aikaisen bakteerivaginoosin (BV) hoitoon, emme siis klindamysiiniä ensisijaisesti (1).

Tapio Kurki

Vuorian kirjoitus medikalisaatiosta hämmentää

Medikalisaatiolla ymmärretään ihmiselämän ja yhteiskunnan ilmiöiden lääketieteellistämistä, selittämistä lääketieteellisein käsittein. Äärimmillään se tekee elämästä taudin (1). Aihe on tärkeä, siitä tulee keskustella ja medikalisaatiota tulee vastustaa.

Pertti Mustajoki

Avoimuutta muistokirjoituksiin

Kiitän kollegoja Pekka Halosta (1) ja Veli-Matti Huittista (2) rohkeasta keskustelun avauksesta muistokirjoitusasiassa, joka mielestäni on pohtimisen arvoinen. Näen siinä kaksi erillistä ongelmaa: toisaalta kuolinsyyn julkaiseminen ja toisaalta kysymys siitä, kuka parhaiten laatii muistokirjoituksen.

Lars Runeberg

Erilaisesta työttömyydestä

Puhelimen pirinä havahduttaa hereille, mutta en ehdi hätiin. Edellisillan viime hetkillä postileimattu veroilmoitus on uuvuttanut täysin palvelleen eläkeläisen. Kahvihetki aamutelevision äärellä on tänäänkin tuoreen eläkeläisyyden ensiarvoisin etu.

Aira Laihinen

Liikunta osaksi ravitsemussuosituksia Pohjoismaissa?

Ravitsemussuositusten tarkoituksena on antaa ohjeita mm. ravitsemuspoliittisia suuntaviivoja, tutkimusta, seurantaa ja joukkoruokailun suunnittelua varten. Ne sekä kattavat ravintoaineiden fysiologiset tarpeet terveillä ihmisillä että vähentävät pitkäaikaissairauksien ilmentymisen vaaraa. Lihavuus, aikuistyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, eräät syöpämuodot sekä osteoporoosi ovat tyypillisiä esimerkkejä sairauksista, joihin ravitsemus vaikuttaa mutta joihin myös liikunnalla on vaikutuksia. Lahdessa järjestettiin helmikuun lopulla yhteispohjoismainen kokous, jossa pohdittiin liikuntanäkökohtien liittämistä ravitsemussuosituksiin.

Mikael Fogelholm

Finländsk professor får framställa stamceller

De senaste två veckorna har det varit livliga diskussioner i flera etiska kommittéer i Sverige. Anledningen är en ansökan från en forskargrupp på Huddinge sjukhus, ledd av den finländska professorn i IVF Outi Hovatta, om att få börja odla stamceller från celler som blivit över vid provrörsbefruktning. Det är ett helt nytt forskningsområde, som om man lyckas kan ge nya behandlingsmöjligheter för en rad sjukdomar. Den 3 april fick hon positivt besked av Karolinska Institutets forskningsetiska kommitté Syd vid Huddinge sjukhus.

Eva Oldinger

Sydänkuolemiin johtanut närästyslääke pois markkinoilta USA:ssa

Refluksin aiheuttaman närästyksen hoitoon tarkoitettu sisapridi, Janssen Pharmaceutican Propulsid (Suomessa Prepulsid) vedetään heinäkuussa myynnistä Yhdysvalloissa. Lääke on ollut markkinoilla vuodesta 1993, ja sen pakkauslipukkeeseen on liitetty varoituksia useaan otteeseen. FDA oli suunnitellut huhtikuuksi kokousta lääkkeen haittavaikutusten ja niiden ehkäisyn arvioimiseksi, mutta sitä ei nyt tarvita, kun valmistaja katsoi parhaaksi vetää lääkkeen vapaaehtoisesti pois markkinoilta.

Tuula Fabrizio

Lääketiedettä 1000 vuotta sitten

Tasavuodet eivät merkitse maailmankaikkeuden, maailman ja ihmiskunnan kehityksessä mitään käännekohtia. Ihmisten mielissä tasavuodet kuitenkin jäsentävät muuten hahmottomalta tuntuvaa kehityksen virtaa, niin että sitä on helpompaa pohtia, ymmärtää ja kuvata. Ajanlaskumme tuhatluvun vaihtuessa voidaan tarkastella sitäkin, millainen oli lääketieteen tila ihmiskunnassa vuoden 1000 tienoilla.

Arno Forsius

Vainun hajun eli resiprookkien jäljillä

Lintujen, kalojen ja humalaisten suunnistuksen selitystä odotellessa on koirien vainun olemuksen narratiivisista ihmettelyistä edetty sen empiiriseen hyödyntämiseen. Lääketiede, päinvastoin kuin perustieteet, on siitä pragmaattista, että se ei kompastu ensimmäisiin ylittämättömiin miksi-betoniporsaisiin vaan jättää ne filosofeille ja jatkaa matkaa. Pragmatismin vaarana on, että vastausten unohtuessa unohtuvat kysymyksetkin.

Vyöruusu

Ikää kuu ja puoli vuotta. Ihmettele ette suotta, kuinka poika taudin sai. Liian nuori tähän kai! Perhe sattui potemaan, kun poika syntyi maailmaan. Siskot, veljet rakkuloissa. Vesirokko oli noissa. Vasta-aineet poika sai kohdussa jo, tottakai. Muut vain kärsi rakkuloista, poika saanut ei siis moista. Virus silti poikaan tarttui. Vähän lisää ikää karttui. Rakkuloihin otsan puoli. Silmästä vain suurin huoli. Rakkula jos päässä nenän, silmä saattaa tehdä tenän. Systeeminen hoito on silloin aivan ehdoton. Vasta-aineet tutkittiin, Zosteria etsittiin. Ensinäytteen tulos nolla, toisessa jo alkoi olla. Vaikka suku kauhistui, poika terveeks parantui. Oppi tästä lääkäri: ei ikää katso zosteri.

Jukka Suhonen

Jatkuva kehittäminen

Terveydenhuolto ja lääketiede ovat pitkään kunnostautuneet kehittämällä toimintojaan tieteellisen tutkimuksen ja käytännön kokemuksen antamien opetusten mukaan. Aiemmin palvelujärjestelmän rakenne annettiin ylhäältä valtion keskushallinnosta. Terveydenhuollon toimijoiden ei juuri tarvinnut vaivata päätään järjestelmän luomisella. Perinteisellä toimintatavalla saatiin valtakuntaan varsin kattavat ja tasa-arvoisuutta lisäävät palvelut. Näillä eväillä Suomen terveydenhuolto on kelvannut Maailman terveysjärjestö WHO:n mallimaaksi. Systeemin heikkouksina ovat saattaneet olla voimakas palvelujärjestelmäkeskeisyys ja sektoroituneet palvelut.

Juha Metso

Obstruktiivinen uniapnea on kansantauti

Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana elimellisten unihäiriöiden diagnosointi ja hoito ovat selvästi yleistyneet. Uniapnean diagnostiikkaan on olemassa herkkiä rekisteröintimenetelmiä ja hoitoon on tarjolla monia vaihtoehtoja. Päiväväsymys, unettomuus, uni-valverytmin häiriöt sekä uneen liittyvät erityishäiriöt (parasomniat) ovat yleisiä. Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään; suomalainen mies ehtii siis nukkua elinaikanaan lähes 25 vuotta ja suomalainen nainen lähes 27 vuotta. Unihäiriöt heikentävät potilaiden päiväaikaista toimintatarmoa ja lisäävät sairastavuutta. Niinpä unihäiriöanamneesilla on usein tärkeä osa potilaan esitietojen kartoittamisessa. Unihäiriöiden asianmukainen diagnostiikka ja hoito ovat haaste terveydenhuollolle. Unihäiriöillä on myös suuri kansantaloudellinen merkitys.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Hukataanko arvokasta erikoislääkäriosaamista?

Uhkaava erikoislääkäripula on tullut keskustelun aiheeksi viime aikoina. Yleissairaaloissa tähän osaltaan on vaikuttamassa eläkkeelle ja yksityissektorille siirtyvien erikoislääkäreiden yhä lisääntyvä määrä.

Veikko Avikainen

Erikoislääkärivaje vaivaa sairaaloita

Heikki Punnonen osui naulankantaan monissa arvioissaan kirjoituksessaan Sairaalaviesti-lehdessä (1/2000). Hänen mukaansa viime syksynä olisi maamme terveyskeskuksissa ollut 150-200 lääkärin vajaus, mutta sairaaloissa peräti yli 750 erikoislääkärin vajaus. Ilmiön vaikeuden tuntevat sairaalatyötä tekevät spesialistit ilman tilastoakin - tuntevat nimittäin nahoissaan. Valitettava totuus on, että erikoislääkärivajeesta on monissa sairaaloissa tullut pysyvä ilmiö, joka saattaa jopa vaikeutua lähivuosina. Syynä ovat tekijät, jotka Punnonenkin mainitsee; ja lisäksi erikoislääkärikunnan ikärakenne joillakin erikoisaloilla johtaa kasvavaan poistumaan.

Jyrki Kotaniemi

Linuksen parempi lastu

Linus Torvaldsin työnantaja Transmeta on vaivihkaa muuttamassa koko tietokonealan pelisäännöt.

Erkki Karjalainen

Lääkkeet ja sydämen tutkiskelu

Maksa ei ole ainoa paikka, missä lääkkeitä metaboloituu. Sydänlääkkeiden voimakkaasti vaihteleva vaikutus eri potilaiden välillä saattaa johtua siitä, että lääkkeiden aineenvaihdunnasta huolehtiva entsyymijärjestelmä toimii eri tavalla sydämen eri osissa. Tiedä vaikka lääkkeiden vaikutuskohde itse säätelisi, miten voimakas vaikutus lääkkeellä on!

Ensimmäisen ristiretken haavat ja kuumeet

Viime vuoden heinäkuussa tuli kuluneeksi 900 vuotta ensimmäisen ristiretken kohokohdasta, Jerusalemin valloituksesta. Ristiretkeläisten vaellus Euroopasta Levanttiin oli kestänyt kaksi vuotta, suurin osa joukosta oli tuhoutunut matkan varrella. Niin kuin nykyäänkin, uhkana olivat taudit ja tapaturmat.

Ilkka Välimäki, Luigi G. de Anna

Ryhmästä työhön, tiimistä driimiin

Amerikkalaisesta koripallosta ja joukkuepeleistä tutuksi tullutta Dream Team -käsitettä on ujutettu yliminämme hypertrofiaa kuvaavalla grandioottimaisuudella työelämiemme monimuotosiiin ja -ammatillisiin työryhmiin. Että osattaisiin tiimittyä, tuottaa ja kehittää.

Kärsimyksen hoitaminen

Jo liki klassiseksi muodostuneessa Eric Cassellin artikkelissa kärsimyksen luonteesta ja lääketieteen pyrkimyksistä kirjoittaja totesi, että osa potilaiden kärsimyksestä johtuu hoidoista. Lääketieteellisten hoitojen keskittyminen yksinomaan objektiiviseen sairastamiseen johtaa potilaan persoonan unohtamiseen. On yksiulotteisesti ajateltu, että mitä suurempi kipu tai muu fyysinen oire, sitä suurempi kärsimys. Cassellin mukaan oireen merkitys yksityiselle potilaalle on kärsimyksen mittaa säätelevänä tekijänä huomattavasti merkittävämpi. Kärsimys liittyy tunteeseen kontrollin puutteesta omaan sairastamiseen. Kärimyksellä on myös ajallinen komponentti. Pelko ja ahdistus liittyvät aina tulevaisuuteen.

Juha Hänninen