Lyhyesti: Hormonihoito vaikuttaa seulontamammografian tuloksiin

Vaihdevuosien ja menopaussin jälkeisen hormonihoidon vaikutuksia seulontamammografian tuloksiin tutkittiin 103 770 naisen aineistosta (ikä 40-70 v). Mikäli naisella oli kuvauksen aikana estrogeenihoito joko progestiinin kanssa tai ilman, kahden vuoden välein tehdyn mammografian herkkyys seurantajakson aikana puhkeavan syövän osoittamisessa oli 64,8 % (luottamusväli 58-72), kun ilman hoitoa olleilla herkkyys oli 77,3 % (74-81). Myös vääriä positiivisia mammografialöydöksiä oli hormoneja saaneilla enemmän. Hormonihoito voi lisätä rauhaskudoksen tiheyttä ja siten huonontaa kuvauksen osuvuutta. Tekijät pohtivat, olisiko hormonikorvaushoito lopetettava kahta viikkoa ennen seulontamammografiaa. Lancet 2000;355:270-274

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Lataa ja varmista?

Ameriikan ihmemaassa väitellään kiihkeästi siitä, onko aseen hallussapito kansalaisoikeus vai ei. Atlantassa saatiin kyselytutkimuksella selville, että noin joka neljännestä lapsiperheestä löytyi kotoa jonkinlainen paukkurauta. Yli puolet aseen omistajista säilytti asetta joko ladattuna tai lukitsemattomassa paikassa, ja peräti 13 % aseista oli sekä lukitsemattomia että ladattuja. Kolme neljännestä vanhemmista uskoi, että heidän 4-12-vuotiaat lapsensa osasivat erottaa oikean ja leikkiaseen, ja 23 % olisi huoleti uskonut perilliselleen ladatun kuudestilaukeavan. Lieköhän näillä asenteilla yhteyttä Yhdysvalloissa nopeasti yleistyviin lasten ja nuorten väkivaltakuolemiin? Pediatrics 1999;104:1059-1063

Per Ashorn

Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta

Kuntoutuksesta on sen laajamittaisuudesta huolimatta tehty yllättävän vähän kontrolloituja tutkimuksia. Keuhkoahtaumapotilaiden (COPD) kuntoutuksesta on nyt saatu tietoa briteiltä. 200 potilasta satunnaistettiin joko saamaan aktiivista kuntoutusta kuusi viikkoa (loppuvaiheessa 92 potilasta) tai tavanomaiseen lääkehoitoon (lopussa 88 potilasta). Potilaiden FEV1-taso oli alle 60 % viitearvosta, eikä bronkodilataatiovastetta sallittu 20 % tai enempää (ei siis astmaatikkoja tällä kriteerillä). Taudin tuli olla stabiilissa vaiheessa, eikä lääkityksen muutoksia saanut olla kahden edeltävän kuukauden aikana. Kuntoutus käsitti puolen päivän mittaisen ohjelman kolmena viikonpäivänä. Siinä opetettiin hengitystekniikkaa, limanpoiston tekniikkaa, liikunnan merkitystä ym. Lisäksi siihen kuului yksilöllisesti suunniteltu 30 minuutin pituinen käsien ja jalkojen lihasvoimaa lisäävä harjoittelu ja mm. harjoittelu juoksumatolla. Näihin sisällytettiin hengenahdistuksen ja hapetuksen asteen mittaaminen. Kuuden viikon avohoitokuntouksen jälkeen ryhmiä seurattiin vuoden ajan.

Hannu Puolijoki

Puukko vai pallo diabeetikon sepelvaltimotaudin hoitoon?

Aikuistyypin diabetes on valtimotauti. Yhä useammat diabeetikot tarvitsevat vaikeaoireisen sepelvaltimotaudin takia sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja invasiivista hoitoa. Valitettavasti diabeetikoiden sepelvaltimotaudin invasiivisen hoidon tuloksista on varsin vähän tutkimustietoa hoitopäätösten perustaksi. Muutama vuosi sitten julkaistussa amerikkalaisessa BARI-tutkimuksessa ohitusleikkaukseen satunnaistetut diabeetikot selviytyivät huomattavasti paremmin kuin pallolaajennuksella hoidetut: leikkaushoitoryhmän kuolleisuus oli viiden vuoden seurannassa 19 % ja pallolaajennushoitoryhmän niinkin suuri kuin 35 %. Vaikka tämä tulos oli päätutkimuksen alaryhmäanalyysi, on vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavia potilaita sen perusteella ohjattu entistä enemmän ohitusleikkaukseen.

Juhani Airaksinen

Stanolia, sterolia - mutta kuinka paljon?

Kasvisteroleja sisältävien elintarvikkeiden käyttö ei korjaa seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden taustalla olevia ruokavalion virheitä, mutta ruokavalion muutoksen rinnalla kasvisterolituotteet tehostavat kolesterolitason laskua. Kasvisterolituotteiden tarjonnan lisääntyessä herää kysymys, mikä on optimaalinen annos kasvisterolia tai -stanolia tehon ja turvallisuuden kannalta.

Essi Sarkkinen, Maarit Hallikainen, Matti Uusitupa

Kansa on puhunut

Lääkäriliiton valtuuskunta on 18.2. pitämässään kokouksessa päättänyt hyväksyä kunnallisen lääkärisopimuksen varsin poikkeuksellisen menettelyn jälkeen. Ensimmäistä kertaa on tällaisessa kysymyksessä turvauduttu jäsenäänestykseen. Äänestyksen tulos oli sinänsä selvä, 70,3 % vastanneista äänesti sopimuksen hyväksymisen puolesta ja 29,7 % äänesti sitä vastaan. Jälkimmäinen joukko olisi ollut valmis myös työtaistelun aloittamiseen. Vastausprosentti oli varsin hyvä, 63,2. Selvästä tuloksesta huolimatta valtuuskunta joutui äänestämään sopimuksesta, joka lopulta hyväksyttiin äänin 35-21.

Markku Äärimaa

Lääkärin etiikka -kirja koko jäsenistölle

Lääkäriliiton jäsenet ja lääketieteen opiskelijat ovat näinä päivinä saaneet postissa uuden Lääkärin etiikka -kirjan. Teos julkistettiin liiton 90-vuotispäivänä ja se päätettiin jakaa juhlavuoden kunniaksi koko ammattikunnalle korostamaan etiikan merkitystä lääkärin työssä. Eettisten periaatteiden ja hyvän toveruuden edistäminen on kuulunut liiton keskeisiin tehtäviin koko sen historian ajan. Juhlavuoden tunnuksena onkin Pro humanitate - ihmisyyden puolesta.

Markku Äärimaa, Hanna Salmenpohja

Vastine Heikki Punnosen kolumniin

Artikkelissaan Palvelun hyvä saatavuus on keskeinen osa laatua (SLL 5/2000) Kuntaliiton sairaalapalvelujen erityisasiantuntija Heikki Punnonen katsoi keskeiseksi sairaanhoitopalvelujen hyvän laadun kriteeriksi lyhyet tai kohtuulliset odotusajat, jollaisiin kunnallisissa sairaaloissakin pitäisi päästä. Hän ei tosin kertonut, kuinka pitkää aikaa hän pitää lyhyenä tai kohtuullisena. Kirurgiaa 35 vuotta nähneenä ja tehneenä en malta olla kommentoimatta.

Seppo Kostiainen

Miksi sairaalaruuhkat toistuvat?

Sairaaloiden potilastulva vuodenvaihteen tienoilla oli niin suuri, että se kiinnosti uutisvälineitä televisiouutisia myöten. Influenssaepidemiaa ja muita hengitystieinfektioepidemioita epäiltiin ruuhkan syyksi. Peijaksen sairaalassakin ylikuormitus on jatkunut viikkoja. Influenssapotilaita ei ole nähty kuin nimeksi. Ruuhka sen sijaan koettiin edellisenä ja useana sitäkin edeltävänä vuotena. Ulkomailtakin on kantautunut samanlaisia uutisia. Englannissa jouduttiin hankkimaan hoitopaikka tuntuvalle määrälle potilaita kanaalin toiselta puolelta Ranskasta joulun 1998 seutuna, kun omat sairaalat eivät mitenkään riittäneet potilaiden hoitoon.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Kuolinsyyn kertominen ilmentää kuoleman kunnioitusta

Kollegani ja opettajani Pekka Halonen kirjoittaa Lääkärilehdessä (5/2000) muistokirjoituksista ja suosittaa kuolinsyyn ilmoittamista ainakin niihin kirjoituksiin, jotka julkaistaan Lääkärilehdessä. Samalla hän esimerkinomaisesti ja ennakkoluulottomaan tapaansa laati oman muistokirjoituksensa, jossa myös kuolinsyy käy ilmi. Lukijan on helppo todeta, miten luontevasti professori Halonen on laatinut oman in memoriam -tekstinsä.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030