Kirja, joka teki minuun vaikutuksen

Vladimir ‹ Katkennut lento. Marina Vlady, WSOY 1988. Joskus kohtaamme lukukokemuksen, joka on tuore ja uusi jopa kerta toisensa jälkeen. Tekstissä täytyy tällöin olla jotain tavattoman elävää. Sain tämän kokemuksen jälleen lukiessani Marina Vladyn kirjaa Vladimir Vysotskista, nyt neljättä kertaa. Mutta kuka Vysotski oli, muistatteko?

Martti Rannikko

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Randolph Smoak, joka on jo vuosia ollut kiinnostunut kansainvälisistä yhteyksistä, haluaa organisoida järjestön kansainvälistä toimintaa entistä paremmin ja luoda yhtenäisiä toimintaperiaatteita mm. tietojen välittämisen, geenitutkimuksen ja WHO:n toimintaan osallistumisen pohjaksi. Suunnitelma aiheesta esitettiin hallitukselle lokakuussa.

Tuula Fabrizio

Antibiotikabruket minskar i Sverige

Antibiotikaförbrukningen, beräknad som definierade dygnsdoser, DDD, har minskat i Sverige. I Läkartidningen (1999;47: 5239-5243,) finns uppgifter från 26 större sjukhus i Sverige där förbrukningen 1998 jämförs med 1990 års motsvarande statistik. Minskningen av antibiotikabruket var genomgående och i genomsnitt 25 procent. Den största minskningen var hela 61 procent medan ett enda sjukhus hade en ökning och den var så liten att den ryms inom den statistiska felmariginalen.

Svante Stenman

Uutiskirje Kirgisiasta Terveydenhuollon haasteita itsenäisessä köyhässä maassa

Hengitys ja Terveys ry:n edustajat vierailivat Kirgisiassa toukokuussa 1999 yhdessä ulkoministeriön ja WHO:n edustajien kanssa arvioimassa keuhkosairauksien ja tuberkuloosin tilannetta maassa. Järjestön asiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä ohjelmaa, jonka avulla annetaan erityisesti perusterveydenhuollon henkilökunnalle yksinkertaisia ja selkeitä työkaluja, joiden avulla voidaan paremmin diagnosoida ja hoitaa yleisimpiä keuhkosairauksia.

Marina Erhola

Auttaja(t) avun tarpeessa - psykiatria potilaana

1990-luvun lamavuosina erikoissairaanhoitoon kohdistui raju säästö. Stakesin selvitysten mukaan koko erikoissairaanhoito (yli 10 erikoisalaa) säästi noin viisi miljardia markkaa. Tästä psykiatrian osuus on puolet. Itse asiassa muut erikoissairaanhoidon alat eivät juurikaan säästäneet - osa jopa lisäsi resurssejaan.

Pisara

Papilloomavirusrokote myötätuulessa

Kroonisten tautien syitä selvitettäessä prospektiivisten tutkimusten epäkiitolliseksi tehtäväksi on jäänyt joko romuttaa tai vahvistaa vallitsevia käsityksiä syy-seuraussuhteista. Edellisessä tapauksessa tehdään vaarattomaksi pienempiä tai suurempia lääketieteen osatotuuksia. Esimerkiksi tästä sopii Helsingin vuoden 1968 kansainvälisen virologikongressin jälkeen noin 15 vuotta elänyt ajatus Herpes simplex -virus tyyppi 2:n (HSV-2) ja kohdunkaulan syövän välisestä yhteydestä, jonka negatiivinen prospektiivinen tutkimusraportti lopullisesti romutti vuonna 1984.

Matti Lehtinen Jorma Paavonen

Äkillisen välikorvatulehduksen hoito uudella vuosituhannella - harkintaa mikrobilääkkeiden käytössä

Äkillinen välikorvatulehdus on pienten lasten yleisin infektiotauti, sillä 70-80 % lapsista sairastaa sen vähintään kerran ennen kahden vuoden ikää. Lisäksi 10-20 % lapsista sairastuu uusiviin ja pitkittyviin korvatulehduksiin. Välikorvatulehduksen hoitoon määrätään Suomessa vuosittain arviolta 800 000 mikrobilääkekuuria, joista yli 90 % avohoidossa. Valtaosa äkillisistä välikorvatulehduksista diagnosoidaan ja hoidetaan kiireisillä päivystysvastaanotoilla ja tällöin hoidosta vastaavat yleensä nuoret kollegat.

Heikki Puhakka

Vastine Severi Mattilan ja Lasse Heikkilän kirjoituksiin SLL:ssä 35/1999

Vaikka nimeni on ollut Severi Mattilan ja Lasse Heikkilän toimesta esillä muutamassa sensaatiohakuisessa tiedotusvälineessä (mm. Nykyposti, TV4) kuluvan puolentoista vuoden aikana, en ole katsonut omaa osallistumistani keskusteluun aiheiseksi. Se olisi johtanut vain hyödyttömään juupas - eipäs -väittelyyn. Kun kuitenkin myös Suomen Lääkärilehdestä luin edellämainittujen kollegojen runsaasti puolitotuuksia ja suoranaista väärää informaatiota sisältävät vastineet, katson muutaman kommentin olevan tarpeen muuta kollegakuntaa ajatellen.

Timo Lehtonen

Eläkeläisten sairausvakuutusmaksu pienenee 0,70 penniä veroäyriltä

Lääkärilehdessä (SLL 34/99, s. 4254) julkaistiin uutinen eläkeläisten sairausvakuutusmaksun pienenemisestä. Tekstissä aivan oikein mainitaan, että hallitus antoi eduskunnalle esityksen, jossa eläkeläisten sairausvakuutusmaksua oli tarkoitus ensi vuonna pienentää 0,35 penniä veroäyriltä. Kuitenkin jo alkuvaiheesta lähtien allekirjoittaneen ja muidenkin kansanedustajien ehdotuksesta korotuspaineet olivat hyvin selkeät. Eduskunnassa tapahtuneen poliittisen työskentelyn tuloksena, sekä ryhmäneuvotteluissa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä korotuksen, jonka seurauksena eläkeläisten sairausvakuutusmaksu pienenee 0,70 penniä veroäyriltä vuonna 2000 (toisin sanoen kaksi kertaa enemmän kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus).

Eero Akaan-Penttilä

Suomen puheenjohtajuuskausi terveysasioissa onnistui hyvin

Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat kysymykset ovat asioita, joissa EU:n jäsenvaltioilla on oikeus itse päättää miten ne nämä palvelunsa kansalaisilleen järjestää. Ne kuuluvat jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan samalla tavalla kuin sosiaaliturvaa koskevat kysymykset. Kaikki terveyteen liittyvä ei silti ole kansallisesti päätettävissämme. Keskeisin asia, josta päätetään EU:ssa, ovat kansanterveyskysymykset. Tästä määrätään EU:n perussopimuksissa artikla 152:ssa, ns. kansanterveysartiklassa.

Virva Ojanperä-Kataja

Uuden vuosituhannen Lääkäripäivät osana jatkuvaa täydennyskoulutusta

Nykymuotoiset Lääkäripäivät järjestetään tammikuun toisella viikolla 28. kerran Helsingin Messukeskuksessa. Päivien vastuullisena järjestäjänä on Lääkäriliitto, joka vanhan perinteen mukaan toimii yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa.

Hannu Halila

Antti Marttila: TEO:n heikkous on toimenkuvan kapeus ja viraston pienuus

Jos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja Antti Marttila lähtisi puhtaalta pöydältä suunnittelemaan suomalaisen terveydenhuollon valvontaa, toteutukseen etsittäisiin aineksia naapurimaista:

Suvi Sariola

Filosofi Maija-Riitta Ollila kysyy: Miten terveydenhuolto voi muuttaa yhteiskunnan arvomaailmaa?

Filosofisesta etiikasta väitellyt valtiotieteiden tohtori Maija-Riitta Ollila on kysytty luennoitsija. Hän kiertää puhumassa ympäri maata ja luennoi lukuisista aihealueista. Kauppakorkeakoululla hän on luennoinut esimerkiksi argumentaarioteorioista sekä tieteenfilosofiasta ja johtamiskoulutuksessa liike-elämän arvoista. Työyhteisöille Ollila on puhunut mm. laadusta ja työn ilosta. Maija-Riitta Ollila on yksi tammikuun 2000 Lääkäripäivien Valokeilassa-luennoitsijoista.

Ulla Toikkanen

Toimittaja Ruben Stilleristä piti alun perin tulla lääkäri

- Lääkärien on melkein pieni pakko puuttua yhä vilkkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun sen takia, kun terveydenhoitojärjestelmää ajavat alas ihmiset eli ts. poliitikot, joilla ei ole mitään lääketieteellistä koulutusta. Tästä syystä ainoa tapa vaikuttaa on luoda poliitikoille paineita median kautta. Lääkäreiden kannattaa aktivoitua tässä asiassa, sillä kyse on aikapommista, sanoo toimittaja Ruben Stiller.

Mika Vehkasaari

Huippututkimus esittäytyy

Suomalaisen tutkimuksen huippuja esitellään Lääkäripäivillä Tutkimuksen eturintamassa -luentokokonaisuudessa torstaina 13.1.

Koulutus on elinehto

Anna Kattaisesta tuli ensimmäinen ilmoittautuja vuosituhannen ensimmäisille Lääkäripäiville

Ulla Järvi

Kohtauspaikkoja kollegoille

Koulutusannin rinnalla Lääkäripäivillä on aina hauskaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin kollegoihin. Aikaa akkujen lataamiselle näissä merkeissä on hyvä jokaisen antaa itselleen. Seuraavassa vinkkejä kiinnostavista tutustumiskohteista ja kohtauspaikoista.

Marianne Jansson

Arkkiatri Nils Oker-Blomin töitä esillä Lääkäripäivillä

Arkkiatri Nils Oker-Blom kirjoittaa artikkelissaan Miksi veistän (1), että lääkärin ammatin valinta oli lapsesta pitäen hänelle selvää. Selvä ratkaisu oli myös tieteen pariin pyrkiminen opintojen aikana. Hänen joutumisensa taiteen harrastajaksi oli sitä vastoin pinnallisesti katsottuna sattumien sarjan tulos.

Teodora Oker-Blom, Kulttuuri

Äyräpään palkinto Pekka Saikulle

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpään palkinto myönnetään Lääkäripäivien yhteydessä professori Pekka Saikulle, joka on viime vuodet toiminut Kansanterveyslaitoksen Oulun osaston tutkimusprofessorina ja johtajana. Sitä ennen hän toimi lähes kolmekymmentä vuotta Helsingin yliopiston virusopin laitoksessa, jossa hänen klamydiatutkimuksensa käynnistyivät vuonna 1975. Vuoden 2000 alusta hänet on nimitetty Oulun yliopiston kliinisen mikrobiologian professoriksi.

Pohjola-palkinto Krister Höckerstedtille

Tämänvuotinen Pohjola-palkinnon saaja on professori Krister Höckerstedt HYKS:n Kirurgisesta sairaalasta. Palkinnon perusteena on Höckerstedtin uraauurtava työ elinsiirtokirurgian ja erityisesti maksansiirtojen kehittäjänä. Hän teki Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen maksansiirron vuonna 1982 ja tähän mennessä maksansiirtoja on kertynyt noin 340. Hänen julkaisutoimintansa sekä toimintansa alan kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä on poikkeuksellisen laajaa.