Sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta ja sen oikeudellinen asema

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta tuli voimaan 1.11.1999. Lain mukaan jokaisessa sairaanhoitopiirissä on oltava eettinen toimikunta. Uusi laki sisältää kuitenkin vain vähän säännöksiä eettisen toimikunnan asemasta julkisen terveydenhuollon hallinto-organisaatiossa. Kirjoituksessa tarkastellaan kuntalain, erikoissairaanhoitolain, hallintomenettelylain sekä 1.12.1999 voimaan tulleen julkisuuslain säännösten merkitystä annettaessa lausuntoa ihmiseen kohdistuvasta lääke- tieteellisestä tutkimuksesta.

Lasse Lehtonen

Carpe diem eli tartu pensseliin

Kesäkuussa olin taas kerran juurtumassa paikoilleni kukkien keskelle. Eläkeläinen sulautumassa kesämökkinsä luontoon. Vaimoni havahdutti minut tuomalla tuoreen Lääkärilehden. Kynä ja kamera vielä pysyvät kädessäsi, mutta pysyisikö pensseli!? Hän tiesi, että viimeksi olin käyttänyt vesiväripensseliä noin 60 vuotta sitten. Mikäs siinä. Otin haasteen vastaan luettuani Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseuran nelipäiväisestä maalauskurssista Sinisen Saimaan Taideinstituutissa Ristiinan Himalansaaressa.

Kimmo Mustakallio

Tennislääkärit helteessä

Ft. Worth, Texas, USA oli tällä kertaa lääkäreiden kohtaamisareenana, kun 29. Tenniksen maailmanmestaruuskisat ratkaistiin viimeistä kertaa tällä vuosituhannella. Kisoja kunnioitti läsnäolollaan kaksi merkittävää herraa; nimittäin Bill Drake ja Stanley McCampbell, jotka yhdessä keksivät idean maailmanlaajuisesta lääkäreiden tennisjärjestöstä. Heidän aloitteestaan vuonna 1972 pelattiin ensimmäiset World Medical Tennis Societyn (WMTS) kisat Monte Carlossa, jonka jälkeen kisoja on käyty vuosittain ympäri maailmaa. Suomessa kisoja on pidetty Helsingissä 1983 ja Vierumäellä 1994. Viime vuosina itäeurooppalainen edustus on selvästi lisääntynyt. Nykyään 57 maata kuuluu WMTS-järjestöön.

Micaela Hernberg

Elinsiirroista keinoelinkauteen

Kudos- ja elinsiirtojen tarve kasvaa jatkuvasti. Erilaiset onnettomuudet ja vaikeat sairaudet johtavat vammoihin, joista potilaat kehittyneen lääketieteellisen osaamisen vuoksi selviävät, mutta joissa menetetty elin tai ruumiinosa olisi korvattava toisella - käytetyllä tai ihka uudella. Käytettyjen varaosien tarjonta on tunnetusti heikkoa, sen vuoksi varaosia yritetään myös kasvattaa. Tulevaisuudessa Gogolin Nenä -nimisessä kaupassa ei myydäkään pelkästään kirjoja, vaan myös muuta, mitä sielu seurakseen voi kaivata - kuten ihoa, korvia, neniä ja rintoja, mutta myös maksoja, munuaisia ja sydämiä.

Varhainen enteraalinen ravitsemus

Kriittisesti sairaan potilaan ravitsemuksessa enteraalinen nutritio on aina ensisijainen vaihtoehto, jos se vain on mahdollista. Uudet tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että se pitäisi myös aloittaa varhain, jo 24 tunnin kuluessa teho-osastolle tulosta.

Juha Perttilä

Tuberkuloosikriisi Läntisen Tyynenmeren alueella

WHO:n Läntisen Tyynenmeren aluekomitea kokoontui 50-vuotisjuhlien merkeissä Portugalin viimeisiä kuukausia hallitsemassa Macaossa syyskuussa. Vuosisadan rankimmasta taifuunista huolimatta kokous sujui rakentavan yhteistyön merkeissä. Merkittävimmät päätöslauselmat liittyivät "tuberkuloosikriisin" julkaisemiseen alueella, joka kattaa lähes kolmanneksen maapallon väestöstä. Kokoukseen otti osaa lähes 150 terveydenhuollon alan edustajaa, mukaan lukien 24 terveysministeriä, 34:stä alueen maasta.

Seppo Suomela

Onko reseptisi helppo väärentää?

Reseptiväärennöksiä havaitaan apteekeissa vuosittain useita satoja, ja taitavimmin tehtyjä voi lisäksi jäädä huomaamatta. Lääkkeiden väärinkäytön ja katukaupan yleistyessä on aihetta olettaa myös väärennysyritysten määrän olevan kasvusuunnassa. Tilanteesta on saatu tuoretta tietoa viime keväänä apteekeissa tehdystä tutkimuksesta, jonka päätuloksia sekä muita aiheeseen liittyviä näkökohtia pohditaan toisaalla tässä Lääkärilehden numerossa.

Timo Klaukka

Sektiofrekvenssistä ja sen syistä

Luin mielenkiinnolla sekä tamperelaisten kollegojen artikkelin vähäisestä sektiofrekvenssistä (SLL 31/99) sekä Erja Halmesmäen pääkirjoituksen helsinkiläisten kokemuksista asiasta. Jälkimmäinen antaa aiheen muutamaan kommenttiin.

Jouko Pirhonen

Vastine Jouko Pirhoselle

Kiitän kollega Pirhosta hänen pääkirjoitustani kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta; toki olisin odottanut eri näkökohtien laajempaakin pohdintaa.

Erja Halmesmäki

Suomessa on erikoislääkäripula, huh huh!

Enpä malttanut olla ihan hiljaa luettuani Lauri Kyllösen hallituskolumnin (SLL 31/1999). Osa kolumnista menee normaalin ay-retoriikan piikkiin, osaa on syytä tarkastella lähemmin.

Jarmo Karpakka

Retoriikka sikseen - vastine johtajaylilääkäri Jarmo Karpakalle

Kollega tarttuu hyvin oleellisiin asioihin ns. lääkäripulassa, mutta mikä mahtaisi olla resepti, jolla ajoittaistakaan lääkäripulaa ei missään olisi? Sitä en Karpakan kirjoituksesta löydä. En näe muuta mahdollisuutta, kuin sentraalisesti hallittu lääkärien pakkosijoittaminen tai niin suuri lääkäriylimäärä, että mistä tahansa sijaisuuksista tapeltaisiin. Näitä vaihtoehtoja tuskin kirjoittajakaan haluaisi.

Lauri Kyllönen

Kommentti Lasse Lehtosen artikkeliin sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan oikeudellisesta asemasta

Lasse Lehtonen kirjoittaa artikkelissaan tässä numerossa sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan asemasta kuntalain (365/1995), erikoissairaanhoitolain (1062/ 1989), hallintomenettelylain (598/ 1982) sekä julkisuuslain (621/ 1999) säännösten valossa. Artikkeli on sinänsä ansiokas ja ottaa selvän kannan moneen sellaiseen asiaan, jotka ovat jääneet askarruttamaan esimerkiksi sairaanhoitopiirejä, kun uusi laki (488/1999) ja asetus (986/1999) lääketieteellisestä tutkimuksesta tulivat voimaan 1.11.1999. Jotkut Lehtosen kannanotoista sisältävät kuitenkin kritiikille alttiita johtopäätöksiä sovellettavasta lainsäädännöstä ja kaipaavat lähempää tarkastelua. Tämä siksi, että sairaanhoitopiirit ovat parhaillaan käynnistämässä tutkimuslain mukaisten eettisten toimikuntien toimintaa ja lain tarkoituksen kannalta harhaanjohtavilla kannanotoilla vaikeutetaan tätä työtä tarpeettomasti. Keskitymme seuraavassa lähinnä eettisten toimikuntien kokoonpanoa koskeviin kysymyksiin.

Mervi Kattelus, Salla Lötjönen

Vastine sairaalanjohtaja Arvo Relanderin haastatteluun SLL:ssä 33/1999

Vastineena HYKS:n sairaalanjohtaja Arvo Relanderin artikkeliin HYKS:n sydänkirurgian riidat hoitaa aika ja raastupa pyydän kunnioittavasti saada esittää seuraavaa.

Severi Mattila

Vastine sairaalanjohtaja Arvo Relanderin haastatteluun SLL:ssä 33/1999

Viitaten em. artikkelissa esiintyneisiin väitteisiin ja tietoihin, haluan oikaista Relanderin väitteitä ja julkituoda asian taustoja ja todellisia syitä.

Lasse Heikkilä

Sammakoita sairaalanjohtajan suusta

Suomen Lääkärilehden (nro 33) artikkelissa HYKS:n sydänkirurgian riidat hoitaa aika ja raastupa haastatellaan HYKS:n sairaalanjohtajaa Arvo Relanderia. Kirjoituksen toiseksi viimeisessä kappaleessa sanotaan näin: Relanderin teorian mukaan kolmen ihotautilääkärin riidalla ei mentäisi yli uutiskynnyksen. Ihmettelemme, mihin sairaalanjohtaja Relander perustaa kyseisen teorian. Onko niin, etteivät ihotautilääkärit ja -potilaat todellakaan kiinnosta ketään? Esimerkiksi iho- ja sukupuolitautien erikoisalaan kuuluva HIV-infektio on saanut lehdistössä palstatilaa vähintään yhtä paljon kuin sydäntaudit, mahdollisesti enemmänkin. Uskallamme olettaa, että uutisella Ihotautilääkärit riitelevät HIV-potilaiden hoidosta ei olisi mitään vaikeuksia ylittää uutiskynnystä.

Arja-Leena Kariniemi, Terttuliisa Ahokas, Hannele Heikkilä, Håkan Granlund, Hannu-Pekka Happonen, Leila Jeskanen, Kaisa Timonen, Johanna Höök-Nikanne, Leena Ackermann

Kuolemisessa pelottaa elämän ja kuoleman hämärä välimaasto

Kuolemanpelko on enenevästi alkanut kohdistua kuolemiseen, elämän ja kuoleman laajentuneeseen rajavyöhykkeeseen. Kuolema koskee nykyisin etupäässä väestön vanhimpia. Voimien hiipuessa vanhukset liukuvat hiljalleen kohti elämän ja kuoleman raja-alueita. Elämän viimeinen vaihe on muuttanut muotoaan, ja kuolemisesta on tullut pitkäksi venyvä prosessi. Mielikuvat hyvästä kuolemasta viittaavatkin paitsi pitkäikäisyyteen, myös elämän loppuun saakka ulottuvaan elinvoimaisuuteen ja terveyteen. Yhteiskunta hakee toimintamalleja elämän ja kuoleman epämääräisen välimaaston jäsentämiseksi ja siihen liittyvän ahdistuksen neutraloimiseksi. Katsauksen pohjana on kirjoittajan syyskuussa 1999 Turun yliopistossa pitämä lectio praecursoria.

Gustaf Molander

Puskalääkärinä Etelä-Sudanin nälänhädän keskellä

Etelä-Sudan on yksi maailman kroonisista kipupisteistä. 1998 siellä kärsittiin nälänhädästä, joka kosketti miljoonia ihmisiä. Kirjoittaja työskenteli kolmen kuukauden ajan Etelä-Sudanin nälkäalueella Lääkärit ilman rajoja -järjestön palveluksessa. Järjestölle myönnettiin tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto.

Eeva Korvenranta

Médecins sans frontières sai ansaitun tunnustuksen

Tämänvuotisen Nobel-rauhanpalkinnon sai kansainvälinen avustusorganisaatio Médecins Sans Frontières (Lääkärit ilman rajoja). Järjestön perustajamaassa Ranskassa uutinen otettiin vastaan ilolla. Maailman kriisipesäkkeissä toimivista avustustyöntekijöistä puolet on ranskalaisia.

Esko Riikonen

Riisitauti ja D-vitamiini

Riisitauti on aikaisemmin ollut yleinen tauti etenkin lapsilla. Osa vaikeaa riisitautia sairastavista lapsista kuoli pienenä, sillä heillä oli suuri infektioherkkyys sekä taipumus kuumekouristuksiin. Eloon jääneille kehittyi vakavia luuston ja raajojen vammoja, tytöille usein synnytystä vaikeuttavia lantiomuutoksia. Monet jäivät riisitaudin seurauksena tavallista lyhyemmiksi, jopa kääpiökasvuisiksi.

Arno Forsius

Lääkärinhoidon ja lääkärin hoidon näkymiä

Lääketieteellisiin tiedekuntiin valikoituu matemaattis-luonnontieteellisesti orientoitunutta huippulahjakasta nuorisoa. Opintojen kuluessa ihmissuhdetaidot - tai niiden puute - priorisoituvat korkeammalle kuin teoriat tai tempputaidot.

Pisara