Tunteeseen perustuva lääketiede - psykosomatiikan 15. maailmankongressi Ateenassa

Psykosomaattinen lääketiede palasi antiikin Kreikkaan, ainakin viikoksi; kansainvälisen psykosomatiikan maailmanjärjestön (International College of Psychosomatic Medicine) 15. kongressi pidettiin Ateenassa 16.-20. huhtikuuta 1999.

Minna Koskinen, Matti Joukamaa

Kulttuuripalsta aloittaa

Suomen Lääkärilehden linjana on luonnollisesti ammattikuntaamme koskevien asioiden esille tuominen. Aihepiirit ovat laajoja ja keskeisiä ja meitä jokaista lääkäriä koskevia. Näin on hyvä.

Veikko Karskela

Auringonpimennyksestä ei tullut terveyskatastrofia

Vuosituhannen viimeinen täydellinen auringonpimennys sai Ranskan hurjan pimennyskuumeen valtaan. Maan silmälääkärit olivat pimennysviikon ajan erityisvalmiudessa ja terveysministeriö yritti estää pimennyksen aiheuttamien silmävaurioiden syntymistä 16 miljoonan frangin valistuskampanjan avulla.

Esko Riikonen

Huumeiden käyttäjien HIV-epidemia pääkaupunkiseudulla

Huumeiden käyttöön liittyneitä HIV-tartuntoja oli Suomessa todettu kesään 1998 mennessä sangen vähän, vain 27 kappaletta. Ne muodostivat 3 % kaikista Suomessa todetuista HIV-tartunnoista. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tilanne näyttää kuitenkin huonontuneen nopeasti: huumeiden käyttäjien HIV-tartuntoja on tuona aikana todettu jo yli 50. Näistä tartunnoista on molekyylibiologisesti tutkittu tarkemmin yli 20, ja kaikki tutkitut näyttävät tarkemman selvityksen perusteella yhden tapausryvästymän aiheuttamilta. Merkillepantavaa on, ettei näitä tuoreita tartuntoja yleensä havaittu siten, että käyttäjä itse olisi aktiivisesti hakeutunut HIV-testiin, vaan suurelta osin jossain muussa yhteydessä. Tämä antaa aiheen olettaa, että pääkaupunkiseudun HIV-epidemia on todellisuudessa huomattavasti laajempi kuin nyt todetut tapaukset. Pääkaupunkiseudulla kytee terveydenhuollon aikapommi. Sen laajuudesta voi toistaiseksi vetää vain sen varman johtopäätöksen, että se on merkittävä.

Risto Pietikäinen Matti Ristola Ville Valtonen Taito Pekkarinen

Psoriaasin hoidosta - ei halpa aina ole huono

Tultuani vuonna 1948 ylioppilaaksi muutin Helsinkiin opiskelemaan. Siihen aikaan ei ollut edullisia opintolainoja, joten jouduin itse ansaitsemaan elantoni. Luultavasti monista samanaikaisesti opittavista uusista asioista stressaantuneena sain joskus 1949-50 psoriaasin. Kun ihottumat eivät itsestään hävinneet, menin sukulaiseni, ihotautilääkäri C. E. Sonckin vastaanotolle. Hän teki välittömästi diagnoosin ja sanoi: Nyt kokeilemme saksalaisten keksimää menetelmää. Yleensä se tepsii, vaikka ei oikein tiedetä miksi.

Gun Väyrynen

Edellisen johdosta

Toimitus tiedusteli professori Carl-Eric Sonckilta Gun Väyrysen mainitsemasta autohemoterapiasta. Kirjeessään toimitukselle hän valottaa asiaa seuraavasti:

Psoriaasin omaverihoito

Päätoimittaja Taito Pekkarinen lähetti minulle rouva Gun Väyrysen ja professori C.E. Sonckin kirjeet ja kysyi tämänhetkistä dermatologista käsitystä psoriaasin omaverihoidosta.

Jaakko Karvonen

Oikomishoidon indikaatiot ja ajoitus

Suomen Lääkärilehden numerossa 20-21/99 dosentti Seppo Järvinen kirjoittaa hampaiden oikomishoidosta otsikolla Ylimitoitettua hampaiston oikomishoitoa? Kirjoituksessaan hän kritisoi voimakkaasti oikomishoidon laajaa tarjontaa sekä erityisesti ortonttista varhaishoitoa. Dosentti Järvinen antaa kirjoituksessaan yksipuolisen kuvan oikomishoidon toteutuksesta ja perusteista Suomessa. Kommentoimme seuraavassa eräitä hänen väitteitään.

Juha Varrela, Pentti Alanen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Lukuvuoden 1998-99 päättyessä kesäkuun lopulla kahdessa opetussairaalassa lopetettiin 11 erikoistumisohjelmaa erittäin lyhyellä varoitusajalla. Tämä jätti residentit etsimään uutta koulutuspaikkaa matching-ohjelman ensimmäisen vaiheen jo mentyä ohi. Monet olivat vielä loppukesästä vailla uutta paikkaa.

Tuula Fabrizio

Också svenska medicinare super

Den gamla regeln att skillnaden mellan en kandidat och en licentiat är, att kandidaten tror att all gratis sprit måste drickas upp, håller streck också i Sverige. Det visar en artikel i Läkartidningen (1999;96:3353-3358) eftersom tolv procent av de manliga medicinarna vid Karolinska institutet har riskabla alkoholvanor. I Uppsala var andelen hela 21 procent. För en patient känns det otryggt att veta att man har en chans mellan fem och åtta att råka ut för en doku när man hamnar inför en manlig läkare.

Svante Stenman

Tuhkarokko

Tuhkarokko on nykyään Suomessa rokotusten ansiosta harvinainen. Ilman sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa noin 95 % sairastuu siihen tartunnan saatuaan. Tauti on vaarallisin lapsilla 4 kuukaudesta 3 vuoden ikään. Heillä kuolleisuus siihen voi olla 25-50 %, etenkin jos he kärsivät ravinnon ja vitamiinien puutteesta. WHO:n arvion mukaan maailmassa kuolee yhä noin 2 milj. lasta vuosittain tuhkarokkoon. Aikuisilla tuhkarokko on hengenvaarallinen etenkin sairauksien tai hoitojen aiheuttamissa immunopuutostiloissa.

Arno Forsius

Terveysmenojen maksukatto - hankalasti toteutettava hyvä tavoite

Hallituksen suunnitelmiin ensi vuoden valtion talousarviota koskien kuuluu kunnille annettava mahdollisuus korottaa sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä asiakasmaksuja. Korotusten vastapainoksi elokuisessa budjettiriihessä sovittiin 3 500 markan vuosittaisesta maksukatosta, jonka yli meneviä terveydenhuollon maksuja ei peritä potilaalta.

Taito Pekkarinen

Eristämisen problematiikasta pitkäaikaissairaiden hoidossa

Liisa Groth ym. ovat Suomen Lääkärilehden 10.9. ilmestyneessä numerossa julkaisseet eristämistä koskevan artikkelin, jossa he rakentavalla tavalla ottavat kantaa psykiatrisen kuntoutuksen puolesta (1). He ovat ottaneet tarkastelussaan huomioon yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, oppimisprosessin ja hoitostrategian ja päätyneet tarkastelussaan hoitotilanteiden tyyppeihin. Kirjoittajien analyysin keskeinen johtopäätös on: Tehokkain keino vähentää eristämistä ja parantaa eristämistilanteiden käsittelyä on hoidon kehittäminen.

Pentti Tuimala, Viljo Räkköläinen, Päivi Tuomainen

Polvipunktio - puuduttaen ja puuduttamatta

Kari Eskola tuo polvipunktiosta esiin puolen (SLL 20-21/99), jota lääkäri ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta joka ainakin osalle potilaista tuntuu olevan merkityksellinen. Aika monet pelkäävät polvipunktiota. Taustalla saattavat olla aikaisemmat kivuliaat kokemukset tai potilas on kuullut muilta punkteeratuilta ehkä liioiteltujakin tarinoita. Itselläni on kokemuksia potilaista, jotka ovat turhaan siirtäneet lääkäriin tuloa nivelpiston pelossa. En valitettavasti varmuudella tiedä tämän hetkistä tilannetta polvipunktion opetuksessa. Epäilisin kuitenkin, että vanha käytäntö pätee edelleen, eikä puudutuksesta puhuta.

Jouko Alanen

Elias Paneliukselle

Tämän lehden Keskustelua-palstalla numerossa 24 julkaistussa kirjoituksessaan LL Elias Panelius tekee varsin pitkälle meneviä ja omaperäisiä päätelmiä siitä, että Kela jotenkin rajoittaisi erikoislääkäreiden mahdollisuuksia hoitaa oman erikoisalansa potilaita.

Marja-Leena Sankari

Vastine: Koulutetun osteopaatin nimikesuojaus on ammattitaidon ja potilasturvallisuuden takeena

Erikoislääkäri, ylilääkäri Jari Ylisen ynnä muiden Suomen Lääkärilehden numerossa 7/99 julkaisema artikkeli Manipulaatiohoitoon - mutta minne? antaa aiheen seuraavaan vastineeseen.

Antti Orpana

Influenssavirusten lähes sadan vuoden salaisuus

Joka vuosi tavallinen lentsu kaataa väkeä sänkyyn muutamaksi päiväksi. Osa meistä joutuu kuitenkin ankaramman taudin kouriin, sillä myös influenssa A ja/tai B -viruksen aiheuttama tauti näyttäytyy meillä jokaisena talvena. Influenssalla on kansan keskuudessa paha maine, eikä syyttä. Maailmalla on tällä vuosisadalla koettu kolme ankaraa influenssavirusten aiheuttamaa pandemiaa, espanjantauti vuonna 1918, aasialainen 1957 ja honkongilainen 1968. Lisäksi uhkaavia tilanteita on ollut muutamia, moskovalainen vuonna 1977 ja viimeisimpänä honkongilainen kanavirus pari vuotta. Missä piilee influenssavirusten voiman salaisuus? Miksi ihmiskunnan historiaa voidaan kirjoittaa myös vaivaisen, silmälle näkymättömän viruspahasen näkökulmasta. Espanjantautiin menehtyneiden formalinisoidut kudosnäytteet ovat nyt - noin 80 vuotta myöhemmin - johtaneet uusiin havaintoihin viruksen luonteesta.

Kuulosairaudet ovat suuri kansanterveydellinen haaste

Kuulosairauksiin ei ole Ranskassa aina suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Kuitenkin kyse on valtavasta ongelmasta; yli viisi miljoonaa ranskalaista kärsii eriasteisista kuulohäiriöistä. Heikko kuulo on ollut Ranskassa tärkein yksittäinen varusmiespalveluksesta hylkäämisen terveydellinen syy. Vuodesta 1982 lähtien se on ollut myös merkittävin ja yhteiskunnalle kallein työperäinen sairausryhmä. Väestön vanhetessa, ympäristön melutason edelleen kasvaessa ja nuorison meluisten harrastusten lisääntyessä kuulosairauksista saattaa useiden asiantuntijoiden mukaan tulla Ranskassa alkavan vuosisadan vakavin kansanterveydellinen ongelma.

Virpi Latva

Puoskareista

Puoskarilla tarkoitetaan itseoppinutta, parantajana tai lääkärinä toimivaa henkilöä. Suomen kieleen sana puoskari on vääntynyt ruotsin sanasta båskärare, alunperin bardskärare. Se tarkoittaa parturia ja entisaikain kirurgia, joilla oli aikoinaan lupa hoitaa haavoja, murtumia ja muita ulkoisia tauteja.

Arno Forsius

Eristäminen arkipäivän toimenpide psykiatrisessa hoidossa?

Eristämistä käsittelevä kansainvälinen tutkimustoiminta keskittyy eristämistä vähentävien toimenpiteiden etsimiseen. Keskustelua käydään mm. siitä, onko eristäminen vakava ihmisoikeuksiin kohdistuva loukkaus, välttämätön keino hallita väkivaltaa tai hoitotoimenpide. Vaikka tieteellinen näyttö tai tieto eristämisen hyödyllisyydestä on vähäistä ja vaikka eristämisen yleisimpiä syitä ovat agitaatio ja yleinen häirintä eikä väkivalta (1), ei ole kyetty löytämään realistista vaihtoehtoa hätätoimenpiteenä eristämiselle ja se on edelleen hyvin laajalti käytössä psykiatrisissa sairaaloissa ympäri maailmaa.

Lasse Niskanen