Näyttäkäämme, että Suomessa ei ole lääkäripulaa!

Totesin ihmetyksellä, että Suomen Kuvalehti (31/99) julkaisi ilman Suomen Lääkäriliiton vastinetta erikoistutkija Olli Poropudaksen kirjoituksen, jossa todetaan, että Suomen lääkäripula on lääkäreiden taitavan edunvalvonnan aikaansaannosta ja että pahin lääkäripula on vasta tulossa. Tämän kirjoituksen takia haluan tuoda esiin muutaman ajatuksen ja lopuksi tehdä konkreettisen ehdotuksen lääkärikunnan imagon parantamiseksi. Erityisen tärkeäksi näen asian nuorten ja tulevien lääkärien kannalta.

Jorma Viikari

Smoke Free 21th Century Haittatiedon asiantuntijabunkkereista terveyden puolustamiseen myönteisillä mielikuvilla

Kanarian saarille kokoontui helmikuussa yli 2 000 asiantuntijaa 120 maasta kansainväliseen tupakkakongressiin, Suomesta osallistujia oli satakunta. Valitettavasti suomalaisen median edustajia oli paikalla vain murto-osa siitä satapäisestä joukosta, mikä formulakisoissa nähdään. Kongressin tärkeimpiä teemoja olivat nuorten tupakoinnin vähentäminen, naisten tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen. Varsinkin nuoriin vaikuttamisen keinoja haetaan uudenlaisista, myönteisistä asiayhteyksistä.

Kun alkuraskaudessa sattuu keskenmeno

Kohtuontelon kaavinta on aiemmin ollut varhaisen keskenmenon rutiininomainen hoito, mutta transvaginaalisen kaikututkimuksen tultua yleiseen käyttöön hoitolinjaksi on voitu valita myös konservatiivinen seuranta, koska kaikututkimuksella voidaan luotettavasti nähdä, onko kohtuontelossa raskausainesta jäljellä. Milloin siis kaavinta on tarpeen, milloin taas seuranta riittää?

Ilkka Järvelä, Pentti Jouppila

Humorologi

Nordiska medier har den uppfattningen att den moderna läkaren i dag - om han skall vara duktig - bör vara en kvick och humoristisk fyr, enligt en ledare i Tidskrift for Den norske lægeforening (1998, nr 7, s 917). Men - frågar ledarskribenten, Ragnar Stien som är neurolog och således vet mest om den kroppsdel där humorn sitter: Men vill du låta dig behandlas av en läkare med röd pappnäsa, stora skor, randiga ballongbyxor under den vita rocken? Blir folk fortare friska om vi gladeligen sprutar vatten på@Ensim.kpl = dem ur stetoskopet?

Svante Stenman

Luupooli ei ole blood pool

Kiitos Ilkka Tulikouralle valaisevasta artikkelista Alaraajan luiden rasitusvammat (SLL 20-21/99) Aivan oikein on tuotu esille luuston gammakuvauksen eli luustokartoituksen merkittävä osuus näiden vammojen kuvantamisessa. Yksi virheellinen nimike on kuitenkin päässyt pujahtamaan tekstiin kahteenkin kertaan (s. 2527). Rasitusvamman gammakuvauksessa (luustokartoituksessa) käytetään kolmivaiheista kuvausta: 1) angiografiavaihe (verenkiertovaihe), 2) blood pool -vaihe (pehmytosavaihe) ja 3) myöhäisvaihe (metaboliavaihe). Vaihetta 2 on tekstissä erheellisesti nimitetty luupoolivaiheeksi, joka myötäilee kyllä blood pool -vaiheen ääntämistä, mutta ei ole aivan osuvasti suomennettu.

Risto Härkönen

Vastine Risto Härköselle

Risto Härkönen on oikeassa blood pool -termin suomennoksen suhteen. Luupooli ei ole hyvä käännös, vaan parempi olisi hänen ehdottamansa pehmytosavaihe, tai jopa suora käännös: veripoolivaihe. Blood pool -termille ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, ja siksi sen käyttö vaihtelee eri yhteyksissä. Toivon kuitenkin, että tämä terminologian kauneusvirhe ei vaikuta itse tekstin asiasisältöön ja siihen informaatioon, jota artikkelissa halusin välittää.

Ilkka Tulikoura

Sähköpostikirjeenvaihto lääkärin ja potilaan välillä

Lääkärin praktiikkaan liittyy paljon muunkinlaista kommunikaatiota potilaan kanssa kuin vastaanotolla tapahtuva suullinen kommunikaatio. Puhelinkontakti on usein tarpeen koskien laboratoriovastauksia tai esimerkiksi lääkehoitoihin liittyviä ongelmia. Uutena kommunikaatiomuotona sähköpostikirjeenvaihto potilaan ja lääkärin välillä on nopeasti yleistymässä. Tämä ei ole yllättävää, koska sekä potilaan että lääkärin aikaa kuluu huomattavasti vähemmän, kun kommunikoidaan sähköpostin välityksellä. Yhä suurempi osa potilaista onkin jo tottunut käyttämään internetiä etsiäkseen oma-aloitteisesti määrättyyn sairauteen, lääkehoitoon tai tutkimukseen liittyvää tietoa. Niinpä ei olekaan harvinaista, että potilas tulee vastaanotolle mukanaan internetistä hankittua terveysongelmaansa liittyvää aineistoa. Yhdysvalloissa on arvioitu että jopa yli 40 % potilaista käyttää ensisijaisesti sähköpostia kommunikoidessaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Sähköpostin avulla potilaat kertovat kokemuksistaan esimerkiksi aloitetun lääkehoidon suhteen tai sopivat vastaanottoaikoja. Onkin jossain määrin yllättävää, että toistaiseksi meillä varsin pieni osa lääkäreistä ilmoittaa potilailleen sähköpostiosoitteen. Tilanne tullee kuitenkin nopeasti muuttumaan.

Jorma Paavonen

Vuorovaikutuskeskeisen psykiatrian kehitys

Vuorovaikutussuhteet toisten ihmisten kanssa ovat osa ihmisen biologista olemusta. Geeniperimän ohella ne vaikuttavat persoonallisuuden kehitykseen ja sen häiriöihin. Lääketieteen yksilökeskeinen perinne ja liian reduktionistiset ajatustavat ovat haitanneet vuorovaikutuskeskeisen psykiatrian kehitystä. Suomalainen psykiatria on tällä alueella edistynyt selvästi, mutta lamavuosina psykiatrista avohoitoa lakattiin kehittämästä. Tästä aiheutunut viive kehityksessä pitäisi nyt korjata.

Yrjö O. Alanen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Toukokuussa St. Louisissa pidetyssä toimilupalautakuntien yhteisjärjestön vuosikokouksessa hyväksyttiin lääkärijärjestöjen vastustuksesta huolimatta uudet ohjeet residenttien laillistamisesta ja kurinpitotoimenpiteistä. Niiden mukaan siis laillistamistutkinnon kaksi ensimmäistä osaa on läpäistävä ennen erikoistumiskoulutuksen alkamista ja tutkinnon viimeinen vaihe voidaan suorittaa vasta kolmen vuoden koulutuksen jälkeen. Koulutusohjelmien johtajien on ilmoitettava oppilaitokselle kaikki residenttien keskuudessa ilmenneet ongelmat, olivatpa ne mitä laatua tahansa. Oppilaitosten ilmoitusvelvollisuutta rikkomuksista ei sen sijaan tehty pakolliseksi, mutta suositeltavaksi kuitenkin.

Tuula Fabrizio

Lääkäri ja lainsäädäntö - Lääkäriliiton uusi opas ilmestynyt

Samalla kun suomalainen yhteiskunta on medikalisoitunut ja byrokratisoitunut on toisaalta terveydenhuolto tuntunut juridisoituvan. Yhä sakeampi säädösviidakko ohjaa lääkärin työtä. Lääkäri joutuu yhä enemmän miettimään toimissaan ja ratkaisuissaan juridisia perusteita, niin potilaan kuin omaakin oikeusturvaansa. Sosiaaliturvan etuudet määräytyvät osittain myös lääkärinlausunnon perusteella. Lääkäriä askarruttaa oma asemansa; milloin olen potilaan asiamies milloin taas puolueeton asiantuntija.

Kati Myllymäki, Pekka Saukko

Kelan 501- ja 203-etuuslausuntojen laajentuneet hylkäysperusteet - ainakin Etelä-Suomen aluepiirissä, tietämiltäni osin

Tiedoksi kollegoille, että keväästä 1999 alkaen Kelan Etelä-Suomen aluepiiri on kaikessa hiljaisuudessa aiemmasta 1990-luvun käytännöstään poiketen rajannut 501-etuuksien (pienten lasten lehmänmaito- ja/tai soijaproteiiniallergia) hyväksynnän erikoissairaanhoidon lastentautien poliklinikoille, jotka ovat hankkineet (tämän) sairauden toteamiseen ja käytettävien tutkimusten tulkintaan riittävän kokemuksen ja ammattitaidon. Vastaavilla olosuhteilla tarkoitetaan muuta yksikköä, jolla on lastentautien poliklinikkaa vastaavat olosuhteet (1,2). Terveyskeskustasolla tehtyjä 501-etuuslausuntoja ei hyväksytä näin ollen ollenkaan.

Elias Panelius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030