Suositus HIV-verinäytteiden ottamisesta

Kansanterveyslaitos on vuonna 1990 antanut suosituksen, jonka mukaan henkilöstä, jonka epäillään saaneen HIV-tartunnan, olisi syytä ottaa näytteet 2, 4 ja 6 kuukauden kuluttua altistuksesta. Mikäli viimeisessäkään näytteessä ei ole vasta-aineita, ei tartuntaa ole.

Marja-Leena Kantanen, Pauli Leinikki

Rokotteilla ei odottamattomia haittavaikutuksia

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on viimeisten viiden vuoden aikana kolminkertaistunut. Kehitykselle on monta syytä: uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, lisääntyneet tehosterokotukset ja matkailijoiden rokotukset.

Kuka käyttää valtaa Lääkäriliitossa

Lääkäriliiton valtuuskunta valitaan suhteellisilla vaaleilla, postiäänestyksellä tämän vuoden loka-marraskuussa. Toimikausi kestää kolme vuotta. Tällä hetkellä tulopoliittisella rintamalla näyttää siltä, että seuraavan lääkärisopimuksen solmiminen ajoittuu ensi vuoden alkuun. Uusi valtuuskunta saa tulikasteensa, kun valitut 60 kollegaa jo järjestäytymiskokouksessaan päättävät tärkeimmästä asiasta, uudesta virkaehtosopimuksesta ja työaikalain soveltamisesta lääkärintyössä.

Kati Myllymäki

Losartaani hypertonian hoidossa

Losartaani on verenpainelääke, joka kuuluu angiotensiini-II-salpaajien ryhmään. Se on AT II-reseptorin kompetitiivinen estäjä. Losartaania annostellaan 25-50 mg x 1 verenpaineen hoidossa. Sitä voidaan käyttää yhdessä muiden verenpainelääkkeiden kanssa. Erityisesti tiatsididiureettien kanssa sen teho on additiivinen. Losartaanilla on vähän haittavaikutuksia ja se aiheuttaa selvästi harvemmin yskää kuin ACE-estäjät. Sitä ei tule käyttää raskaana oleville eikä hypotensiivisille potilaille. Potilailla, joilla on matalat natriumarvot, lääkitys tulee aloittaa varovaisesti.

Markku S. Nieminen

From the armchair

Tohtorit Mark Gillman ja Frederick J. Lichtigfeld (SLL 9/97, s.1055-1058), sekä kollegat Timo Töysä (SLL 12/97, s. 1492) ja Reijo Ojutkangas (SLL 14/97, s. 1751) ovat antaneet vastineensa Lääkärilehdessä ilmestyneeseen ilokaasuhoitoa käsittelevään katsaukseen (Taina Methuen, Kari Poikolainen, Risto P. Roine, SLL 9/97, s. 989-992) sekä samassa numerossa julkaistuun aihetta käsittelevään pääkirjoitukseen (Mikko Salaspuro ja Hannu Alho s. 941-942). Allekirjoittanutta moititaan "nojatuolikritiikistä", tutkimusyksikkömme tutkimuspolitiikasta sekä muiden kyseistä aihetta tutkivien apurahojen saannin estämisestä.

Mikko Salaspuro

Edellisen johdosta

Kiitän prof. Salaspuroa onnitteluista. Ymmärrän PS:n toisen sanoman olevan hienoinen kritiikki Lääkärilehden julkaisupolitiikkaa kohtaan ilokaasukysymyksessä. Lääkärilehden toimitusneuvosto on suosittanut, että kun lehdessä julkaistaan kritiikkiä, on suotavaa, että sen kohteeksi joutunut saa esittää kommenttinsa, parhaassa tapauksessa jo samassa numerossa. Tyrmäsitte artikkelissanne ilokaasuhoidon mielestäni tiedeyhteisömme käyttämiä sääntöjä noudatten, eikä Lääkärilehdellä luonnollisesti ollut ongelmia tekstinne julkaisemisessa. Mitä tulee kritiikkiin, toimin mielestäni toimitusneuvoston asiasta antamien ohjeitten mukaisesti. Ohjeet vastaavat myös henkilökohtaista kantaani tässä tapauksessa. Lehti kysyi pääkirjoituksessa ilokaasuhoitoa antavien moraalin perään ja kumosi hoidon tieteelliset perusteet muualla tekstissä. Tätä totaalisempaa painettuna leviävää kritiiikkiä ei voitane ajatella ja ainakin minun oikeustajuni vaatii myös puolustuksen puheenvuoron - yli kielirajankin - kuuntelua. Keskustelupalstalla julkaistavia kirjoituksia en referoituta, koska jokaisen täytyy tajuta, että ko. palstalla julkaistu on esittäjänsä henkilökohtainen mielipide.

Taito Pekkarinen

Hammashoidon sairausvakuutus jatkuu Ruotsissa

Lääkärilehdessä 12/97 julkaistiin Eeva Widströmin ja Inkeri Barenthinin artikkeli, jossa kerrottiin aikuisten hammashoitokorvausjärjestelmän lopettamissuunnitelmista Ruotsissa. Tässä vastineessa korjataan artikkelin virheelliset tiedot puuttumatta laajemmin sen sisältöön.

Atilla Samaletdin

Ruotsin hammashoitovakuutus etsii uusia muotoja

Hammashuollon toiminta kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät subventiot ovat olleet monenlaisten uudistusten ja uudistussuunnitelmien kohteena Ruotsissa jo pitempään. Vakuutusta on yritetty muuttaa useita kertoja (1). Asiaa ei julkiseen keskusteluun tottuneessa Ruotsissa koeta millään tavalla arkaluonteiseksi ja sekä lehdistössä että hammaslääkärien ammattilehdissä aiheesta on kirjoitettu hyvin suorasukaisin otsikoin. Kyseistä artikkelia (SLL 12/97) kirjoitettaessa Ruotsin hallitus oli kesäkuussa 1996 päättänyt asettaa alkusyksystä työryhmän 1996 tekemään ehdotusta hammashoidon korvaamisesta vain henkilöille, joilla sairauden tai muunlaisten rajoitusten takia on erityistä tarvetta suun ja hampaiden hoitoon. Työn taustana oli hallituksen tarve uusia voimassa olevaa julkista hammashoitovakuutusta ja ennen kaikkea alentaa sen kustannuksia.

Eeva Widström, Inkeri Barenthin

Neuroleptien dementoiva vaikutus?

Tutkija P. Viramo mainitsee kirjoituksessaan (SLL 10/97), että Alzheimer-potilaan kohdalla pitäisi välttää voimakkaasti antikolinergisia neuroleptejä, kuten klooripromatsiinia. Pitkään vanhuspsykiatrisia potilaita hoitaneena käytin neurolepteja säästeliäästi ja mahdollisimman lyhytaikaisesti, koska kokemusperäisesti niiden lopettaminen vaikutti usein suotuisasti. Yritin kiinnittää asiaan muidenkin huomiota. Sama linja on ollut muissakin Skandinavian maissa. Pelko neuroleptien liikakäytöstä sairaskodeissa on johtanut Yhdysvalloissa niiden käytön rajaamiseen hyväksyttäviin erityisoireisiin ja liittovaltion lainsäädäntö kieltää käytön epämääräisessä levottomuudessa, unettomuudessa ym (1).

Matti Viukari

Lääkärilehden toimitus

Me teemme Suomen Lääkärilehteä. Alarivi vasemmalta toimitusapulainen Sirpa Aro, päätoimittaja Taito Pekkarinen, toimittaja Eeva Pekari. Ylärivi vasemmalta päätoimittajan sihteeri Helena Jukarainen, vs. toimittaja Maira Palosuo, toimituspäällikkö Esa Ilmolahti, toimittaja Marianne Jansson, taittaja Pia Gröhn ja toimitusapulainen Eija-Liisa Salminen. Kuvasta puuttuu virkavapaalla oleva toimittaja Suvi Sariola.

Suomen Lääkärilehden lukijatutkimus 1997: Lääkäreiden tiedonvälitys sähköistymässä muutaman lähivuoden aikana

Lääkärit lukevat ammattikirjallisuutta runsaasti sekä virka- että vapaa-aikanaan. Tärkeimpiä lukemisen kohteita ovat Lääkärilehti ja Duodecim sekä lääketieteelliset kirjat. Vaikka lehtiä luetaan paljon, ovat niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin lehdet menettäneet lukijakuntaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Lääkärilehteä ja Duodecimia säännöllisesti lukevien määrä on laskenut noin 10 %:lla, mikä ei ainakaan Lääkärilehden kohdalla selity sillä, että lehden laatu katsottaisiin nyt huonommaksi kuin aikaisemmin. Laatuarviot ovat päinvastoin paremmat kuin viisi vuotta sitten. Asenteet ja edellytykset sähköisen lehden julkaisemiseen ja lukemiseen ovat muuttuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Sähköinen tiedonvälitys onkin tulossa nopeasti lähes koko lääkärikunnan työvälineeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkärilehden tuoreesta lukijatutkimuksesta.

Taito Pekkarinen

Johtavat lääkärit huomio

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa terveydenhuollon kehittämisprojektin. Projekti perustuu ministeriön viime marraskuussa julkistamaan Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirjaan. Projektin selvityshenkilöt ovat toukokuussa lähettäneet kaikille terveyskeskusten johtaville lääkäreille, kunnanjohtajille sekä sairaanhoitopiirien johtajille kyselyn, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa mm. erilaisista kehittämishankkeista terveydenhuollossa sekä näkemyksiä palvelujen toimivuudesta ja asiakkaan asemasta. Tietoa tarvitaan projektin selvitystyöhön ja sitä valvovien työryhmien työskentelyn tueksi.

Hanna Salmenpohja

Arkkiatri Risto Pelkonen: Yhteiskunnan, terveydenhuollon, potilaiden muuttuessa elinikäinen oppiminen on lääkärien kohtalonkysymys

Soitin ensimmäisen kerran sopiakseni haastattelusta arkkiatri Risto Pelkoselle noin kuukauden päivät arkkiatriksi nimityksen jälkeen. "Hyvä veli, olen puhunut niin paljon, että haluaisin välillä olla hiljaa. Palataan asiaan pienen toipumisloman jälkeen."

Taito Pekkarinen

Tapani Kososen muistikuvat: Niukat toimitusresurssit ja hyvätapainen ammattikunta

Tapani Kosonen tuli vuonna 1961 apulaistoiminnanjohtajaksi Suomen Lääkäriliittoon, toiminnanjohtajana oli tuolloin Väinö Pensala. Lääkärilehden päätoimittajana oli vuodesta 1956 lähtien toiminut professori Atle Mali, joka kuoli vuoden 1962 joulukuussa. Kosonen valittiin Lääkärilehden päätoimittajaksi Malin jälkeen ja sittemmin vuonna 1969 myös liiton toiminnanjohtajaksi.

Taito Pekkarinen

Suomen lääketiedettä ja terveydenhuoltoa 1830-luvulta nykypäivään

Tämä Suomen Lääkärilehden 75-vuotisjuhlan merkeissä julkaistava katsaus alkaa 1830-luvulta, joka oli varsinkin maamme lääkärikunnan kehitystä ajatellen merkittävää aikaa. Koulutuksen kannalta ratkaiseva parannus oli ensimmäisen yliopistosairaalan eli Kliinisen instituutin avaaminen Helsingissä vuonna 1833. Toinen tärkeä tapahtuma oli ensimmäisen pysyväksi jääneen lääkäriseuran, Finska Läkaresällskapetin (Suomen lääkäriseura), perustaminen vuonna 1835. Tämä pääosin tieteellinen yhdistys sai toimia myös ammatillisena yhdyssiteenä, vuodesta 1881 alkaen rinnakkain Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kanssa, kunnes Suomen Lääkäriliitto perustettiin vuonna 1910. Tämä katsaus on pakostakin valikoiva ja siinä tarkastellaan lääketieteen ja terveydenhuollon kehitystä lähinnä käytännön toiminnan kannalta.

Arno Forsius

Suomen arkkiatrit kautta aikojen

Arvonimi arkkiatri on tunnustus lääkäreille hyvin suoritetusta työstä parantavan, ehkäisevän tai tutkivan lääketieteen eri osa-alueilla. Korkeatasoinen yhteiskunta- ja ammattietiikka on arvonimen saannin perusedellytys. Voitaneen sanoa, että arkkiatrin arvon myöntämisellä on aina haluttu poimia esiin mallilääkäreitä. Arkkiatrien antaman hyvän esimerkin on toivottu heijastuvan koko ammattikuntaan. Suomessa arkkiatrin arvonimiä on annettu vuodesta 1817 alkaen. Arvonimen on tähän mennessä saanut 12 suomalaista lääkäriä. Suomen Lääkärilehti on halunnut kunnioittaa arkkiatriemme arvokasta työtä esittelemällä heidät juhlanumerossaan.

Kauko Kouvalainen

Suomen Lääkärilehteä läpi vuosikymmenten

Sanotaan, että elämäkerran voi kirjoittaa vasta, kun elämä on päättynyt. Koko elämänkaari, sen tehtävä ja tarkoitus, on silloin parhaiten nähtävissä ja arvioitavissa. Suomen Lääkärilehti on tätä nykyä erittäin elinvoimainen. Se on pyylevöitynyt, mutta ennusteessa ei ole huolestuttavaa. Varsinaisen historiikin aika ei siis vielä ole. Sen sijaan on hauska selailla 75 vuoden vuosikertoja. Mitä kertovat, miten asiat ovat edenneet, miten lehti on osallistunut lääkärikunnan koossapitoon ja terveydenhuoltomme rakentamiseen.

Kyllikki Kauttu

Suomen Lääkärilehti 75 vuotta

Suomen Lääkärilehti viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. On hieman makuasia, mitä pidetään lehden syntymäpäivänä. Ensimmäiset lääkärien yleisissä kokouksissa kirjatut keskustelut lehden tarpeellisuudesta käytiin jo vuonna 1911. Kaksi vuotta myöhemmin Medicus-nimisen lehden suunnittelu eteni jopa niin pitkälle, että kannesta tehtiin koevedos. Suurten painokustannusten takia ja ensimmäisen maailmansodan lähestyessä hanke ei kuitenkaan kasvanut vielä julkaisutoiminnaksi. Hallitus alkoi kuitenkin julkaista 1916 päätoksistään tiedotteita jäsenistölleen. Vuodelta 1921 peräisin olevan yleisen kokouksen pöytäkirjamerkinnän mukaan: "Koska liiton jäsenten harrastus Tiedonantoja kohtaan on laimentunut ja siinä tapaa pelkästään liiton hallituksen jäsenten taholta laadittuja kirjoituksia, päätettiin vuoden 1922 alusta lukien ryhtyä julkaisemaan Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehteä". Uuden lehden uskottiin herättävän kirjoitteluintoa aikaisempaa laajemmin ja elvyttävän vuorovaikutusta liiton hallituksen ja jäsenkunnan välillä. Laskemme, että Suomen Lääkärilehden taival alkoi näistä tapahtumista, vaikka nimi vasta vuonna 1945 muutettiin Suomen Lääkärilehdeksi.

Taito Pekkarinen

Turkki: vanha valtio ‹ nuoren kansan ongelmat

Turkki on yksi Euroopan vanhimpia jatkuvasti itsenäisenä olleita valtioita, mutta sen väestö on nuorta. Terveyden suhteen Turkki kantaa kaksinkertaista taakkaa: se ei ole vielä päässyt eroon kehitysmaiden vitsauksista mutta teollisuusmaiden taudit painavat päälle. Kirjoittajan artikkeli "Turkki - heräävä jättiläinen" julkaistiin Lääkärilehden numerossa 15/97.

Hannu Vuori

Aristoteles - filosofi ja luonnontutkija

Aristoteles syntyi vuonna 384/383 eKr Makedonian Stageiroksessa. Hänen isänsä oli kuningas Amyntas II:n henkilääkäri Nikomakhos, jonka kerrotaan polveutuneen Makhaonista, lääkintätaidon jumalan Asklepioksen pojasta. Aristoteles sai varhaisimman opetuksen isältään, joka perehdytti häntä myös lääketieteeseen ja luonnontieteisiin.

Arno Forsius