Tupakka ja keuhkosyöpä

Keuhkosyövän ja tupakan välisestä yhteydestä on kiistelty Suomessakin oikeusistuimissa asti. Kansakunta sai "tupakkaprofessorin", joka joutui niin lehdistön kuin kansankin hampaisiin esitettyään tutkijalle ominaisella tarkkuudella jotain sen suuntaista, ettei tupakoinnin ja keuhkosyövän välistä yhteyttä ole voitu pitävästi osoittaa. Siitäkös hermostuttiin ja kuitenkin aivan hiljattain ilmestyi arvovaltaisessa tieteellisessä julkaisussa, Sciencessa, artikkeli, jossa vasta nyt ensimmäisen kerran osoitetaan, että tupakoinnilla ja keuhkosyövällä on muunkinlainen kuin tilastollisesti merkitsevä riippuvuussuhde (Science 1996;274:430-432).

Osteoporoosi ja elintavat

Osteoporoosi on vakava kansanterveydellinen ongelma. Vaikka perimän osuus luuston mineraalimassasta onkin suuri, elintavoilla on mahdollista vaikuttaa luumassaan. Erityisesti ravintotottumukset, tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunta ovat asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa.

Kirsti Uusi-Rasi

Ministeriö on linjannut tulevaisuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö on tuonut yleiseen keskusteluun käsityksensä terveydenhuollon peruslinjauksista. Parikymmensivuista ohjelmanjulistusta on selostettu tarkemmin muualla tässä lehdessä. Riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan asiakirjan sisällöstä, ministeriölle on syytä antaa täysi tunnustus yrityksestä käynnistää periaatteellista terveyspoliittista keskustelua, joka tällä vuosikymmenellä on parin ensimmäisen vuoden jälkeen ollut paikalleen jämähtänyttä huonontuneen julkisen taloustilanteen valitusta.

Taito Pekkarinen

Ministeriets framtidsvisioner

Social- och hälsovårdsministeriet har dragit upp riktlinjer för hälso- och sjukvårdens utveckling som underlag för en allmän diskussion. Ministeriets skrift på ett tjugotal sidor refereras utförligare på annan plats i tidningen. Oberoende av vad man anser om riktlinjerna måste ministeriet få en eloge för försöket att få igång en hälsopolitisk debatt som de senaste åren för det mesta begränsats till klagovisor om lågkonjunkturens verkningar.

Kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1995

Suomessa toimivan lääketeollisuuden toimeksiantamien kliinisten lääketutkimusten suorat ulkoiset kustannukset olivat vuonna 1995 noin 102 miljoonaa markkaa. Tutkimuksia aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen vuoden aikana lähes 500 ja niihin osallistui yli 61 000 potilasta tai koehenkilöä. Tutkimukset kohdistuivat eniten hermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin. Tulokset perustuvat Lääketeollisuusliiton jäsenyrityksilleen tekemään kyselyyn.

Sirpa Rinta

Entisen G-listan lääkkeiden hinnat

Lääkelaitos ylläpiti ennen geneerisen määräämisen käyttöönottoa luetteloa toisiinsa vaihdettavissa olevista rinnakkaisvalmisteista eli ns. G-listaa. Sen avulla apteekki valitsi halvimman tai siitä hinnaltaan vähäisesti poikkeavan rinnakkaisvalmisteen, jos lääkäri kirjoitti määräämänsä lääkkeen nimen perään ison G-kirjaimen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Traumaperäinen stressihäiriö ja korvaushakuisuus

Dosentti Matti Viukari on kirjoituksessaan Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö? (1) ja tämän johdosta esitettyyn kritiikkiin antamassaan vastineessa (SLL 30/96) viitannut työryhmämme aiemmin muualla julkaistuun artikkeliin (2) tavalla, joka kaipaa lisäselvitystä. Hänen siteeraamansa virke "Ammatillisesti ja sosiaalisesti psyykkisin perustein korvausta saaneet eivät juurikaan poikkea keskimääräisistä sotaveteraaneista" ei viittaa traumaperäisen stressihäiriön joistakin oireista kärsineiden alaryhmään, vaan kaikkiin psyykkisin perustein sotavammakorvausta saaneisiin. Otaksuma siitä, että he olisivat olleet herkempiä hakemaan sotavammakorvauksia kuin keskimääräiset sotaveteraanit, perustuu vertailuun erääseen aiempaan, laajaan veteraanitutkimukseen, johon nähden tutkitussa ryhmässä oli suhteellisesti enemmän perheen pääasiallisessa elatusvastuussa olevia sekä fyysisesti huonokuntoisia. Molempien tekijöiden voidaan olettaa lisäävän tarvetta varmistaa yksilön ja perheen toimeentulo kaikin mahdollisin tavoin, mutta tätä ei voida pitää osoituksena psyykkisesti sotavammaisten yleisesti huomattavasta korvaushakuisuudesta.

Matti Ponteva, Markus Henriksson, Seppo Hietanen, Kalle Achté

Vastine edelliseen

Kiitän Pontevaa ym. kirjoituksestani esittämistä mielipiteistä ja tilaisuudesta oikaista niitä. Käsikirjoitustani lyhennettiin luettavuuden parantamiseksi kolmasosalla ja vain merkittävimpiä asioita poimittiin mukaan. Artikkeli käsitteli traumaperäistä stressihäiriötä, jos muuta ei mainittu. Niinpä yhdysvaltalaisia Vietnamin veteraaneja koskeva tieto perustui nimenomaan traumaperäisen stressihäiriön sairastaneisiin. Koska muuten tiedetään heidän psykiatrisen komorbiditeettinsa lähennelleen 100 %, oli mielekästä verrata heitä rintamalla psykiatrisesti sairastuneiden ryhmään suomalaisia eikä keuhkokuumepotilaisiin, mitä kutsuisin manipulatiiviseksi psykiatriaksi.

Matti Viukari

Ikoneita ja muita joulukoristeita

Monet valmistajat lisäävät ikoneita ohjelmiin ja samalla mutkistavat käyttöliittymää. Vain todelliset innovaattorit osaavat yksinkertaistaa asioita.

Erkki Karjalainen

Potilas vieraasta kulttuurista Tulkki on linkki kulttuurien välillä

Kun yhteistä kieltä ei ole, miten lääkäri saa selville, mikä potilasta vaivaa? Kieliongelmaan löytyy helppo ja yksinkertainen ratkaisu - tulkki.

Aila Koivisto-Junni

Uutiskirje Yhdysvalloista

TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUKSIA Presidentti Clintonin toimikautensa alussa lupaamat muutokset terveydenhuollon saatavuuteen eivät ole toteutuneet. Kun ehdotus yleisestä sairausvakuutuksesta tuli hylätyksi, eri tahoilla on tehty yrityksiä edes vähäisten parannusten aikaansaamiseksi.

Tuula Fabrizio

Alkukantainen lääkintätaito

Alkukantaisesta, primitiivisestä, lääkintätaidosta ei ole olemassa historiallisia todisteita varhaisemmilta ajoilta. Sen sijaan historiallisena aikana esiintyneitä primitiivisiä kulttuureja on voitu tutkia. Varhaisista kulttuureista on voitu tehdä päätelmiä arkeologisten löydösten, kalliopiirrosten sekä perinteenä siirtyneiden tarinoiden perusteella. Kaikesta päätellen eri primitiivisten kulttuurien käsitykset sairauksista ja niiden parantamisesta ovat olleet hyvin samantapaisia.

Virusepidemiologinen tilanne viikoilla 43-46/96

Influenssa lienee saapunut Suomeen kolmen potilaan influenssa A -antigeenilöydöksistä (iisalmelaistyttö ja kaksi varusmiestä Säkylästä) päätellen. 25.11. ei tiedetä vielä enempää. Vasta-aine-testillä on löytynyt B-influenssatapaus, mutta se vaikuttaa rokotusvasteelta.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Bakteeritautien osalta tartuntatautitilanne on ainakin laboratorioilmoitusten valossa kohtalaisen rauhallinen. Etenkin mykoplasmalöydöksiä on viime vuotta niukemmin, hinkuyskää tosin esiintyy lähes koko maassa. Väestöpohjaan nähden selvästi eniten hinkuyskälöydöksiä on viime viikkoina tehty Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

Tuija Leino

Alkoholihaitat - kansanterveydellinen ongelma

Alkoholin kulutus kääntyi Suomessa 1980-luvun jälkipuoliskolla nopeaan kasvuun. Saavutettuaan 7,7 litran kulutustason vuonna 1990, alkoholin kulutus on kuitenkin ollut laskusuuntainen. Vuonna 1995 kulutus oli 6,6 litraa henkeä kohden eli samalla tasolla kuin 1980-luvun puolivälissä. Alkoholin kulutuksen laskun on selitetty johtuvan pääasiassa taloudellisesta taantumasta.

Kalervo Kiianmaa

Nainen maskulinisoituu alkoholin myötä

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota alkoholin kulutuksessa, aineenvaihdunnassa ja vaikutuksissa naisten ja miesten välisiin eroihin. Naiset juovat keskimäärin vähemmän, mutta vaikutukset ovat kovempia kuin miehillä. Muuttunut asetaldehydiaineenvaihdunta sekä hormonaaliset tekijät saattavat selittää näitä ilmiöitä.

Peter Eriksson

Eko-Kakosyndrooma

Eräiden kollegojen toivomuksesta (Jiäskeläenen, Viätäenen, Laetila 1993) olen nyt vihdoin tiivistänyt Eko-Kako-oireyhtymän Therapica Fennican oheen liitettäväksi. Aiemmassa kirjoituksessani (SLL 22-23/93) olen käsitellyt aihetta lähinnä maallikon silmin, hoitokeinoihin puuttumatta. Yllätyksekseni kyseistä sairautta potevia on luulemaani enemmän, ja on perusteltu syy kantaa huolta vielä terveen miesväestön maltista ja psyykkisestä hyvinvoinnista heidän holhotessaan sairauden runtelemia naisomaisiaan...

Aivohalvaus - hoitoon heti

Aivohalvaus on kehittyneissä maissa edelleen kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa eniten hoitopäiväkustannuksia. Suomessa aivoinfarktiin vuosittain sairastuvista noin 10 000 potilaasta menehtyy akuuttivaiheessa keskimäärin joka viides. Sairastuneista noin 70 % toipuu niin, että pystyy selviytymään kotonaan, osa palaa työelämäänkin. Terveydenhuollon kustannusten kasvu ja julkisen sektorin säästöt ovat ehkä pakottaneet lääkärit pohtimaan, onko nykyisin syytä ohjata aivohalvauspotilas kiireellisesti keskussairaalaan arvioon. Kun aivoinfarktin hoitokäytäntökin on murroksessa kansainvälisten liuotushoitotutkimusten ansiosta, miten tällä hetkellä siis olisi viisainta menetellä?

Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kaste

Slaganfall - omedelbar vård

Slaganfall är i utvecklingsländerna fortfarande den tredje vanligaste dödsorsaken och orsakar flest vårddagskostnader. Av de cirka 10 000 patienter som i Finland årligen drabbas av slaganfall avlider genomsnittligt var femte i det akuta skedet. Av de insjuknade återhämtar sig cirka 70 % så pass att de kan klara sig i hemmet och en del kan även återvända till arbetslivet. De ökade hälso- och sjukvårdsutgifterna samt besparingar inom den offentliga sektorn har eventuellt tvingat läkarna att överväga om det i dagsläget finns anledning att i brådskande ordning remittera patienter som drabbats av slaganfall till ett centralsjukhus för ställningstagande. Hur skall man då bäst gå till väga när även behandlingspraxis vid slaganfall tack vare internationella studier om trombolysbehandling befinner sig i en brytningstid?

Unilääkkeiden käyttö lisääntynyt

Muista Pohjoismaista poiketen unilääkkeiden ja myös neuroosilääkkeiden kulutus Suomessa on kasvanut. Meillä eniten käytetty unilääke on tsopikloni, kun muut Pohjoismaat suosivat flunitratsepaamia ja tanskalaiset sen ohella nitratsepaamia. Bentsodiatsepiinit ovat edelleen käytetyin unilääkeryhmä kaikissa maissa ja diatsepaami on eniten käytetty neuroosilääke. Noin puolet suomalaisista unilääkkeiden käyttäjistä on yli 65-vuotiaita.

Timo Klaukka, Sirpa Peura