Uutiskirje Yhdysvalloista

Teksasilainen lääkärien työnvälitystoimisto Merritt, Hawkins & Assc. on löytänyt Yhdysvalloista kymmenen aluetta, joilla tarvitaan enemmän lääkäreitä. Valintaperusteet olivat selvästi osoitettavissa oleva lääkärien tarve sekä suhteellisen hyvät praktiikkaolosuhteet, mm. mahdollisuus laajentamiseen ja pysyvyyteen. Tutkimukseen saatiin tiedot 4 500 sairaalasta ja 2 500 lääkäriryhmältä lokakuun alusta 1995 maaliskuun loppuun 1996.

Tuula Fabrizio

Olof Bure - lääkäri ja kuninkaan virkamies

Aina 1600-luvun alkuun saakka yliopistoissa lääketieteellinen tiedekunta oli yleensä ainoa, jossa luennoitiin luonnontieteisiin liittyviä oppiaineita. Sen vuoksi tuon ajan lääkärit usein toimivat oman ammattinsa ohella luonnontieteilijöinä, mutta toisinaan heistä tuli myös yhteiskunnan hallinnon virkamiehiä. Erään esimerkin viime mainituista tarjoaa ruotsalainen Olof Bure (1578-1655), joka toimi elämänsä aikana monilla eri aloilla, viimeksi Suomessa Turun hovioikeuden varapresidenttinä.

Arno Forsius

Bioetiikkasopimus loppusuoralla

Euroopan Neuvostossa on valmisteltu vuodesta 1991 lähtien bioetiikkaa koskevaa yleissopimusta, jonka tarkoituksena on luoda biolääketieteelliselle hoidolle ja tutkimukselle rajat. Valmistelutyön tehnyt Euroopan Neuvoston bioetiikan johtokomitea sai sopimuksen valmiiksi kesäkuun alussa. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänesti 31 maata (mm. Suomi), Saksa äänesti vastaan ja kaksi maata tyhjää. Mikäli myös Euroopan Neuvoston johtoelimet eli parlamentaarinen yleiskokous ja ministerikomitea hyväksyvät sopimuksen, voivat valtiot alkaa allekirjoittaa sitä. Sopimus astuu voimaan viiden valtion liityttyä siihen.

Terhi Hermanson

Bioetiska avtalet på slutrakan

I Europarådet har man sedan år 1991 sysslat med beredning av ett allmänt avtal om bioetik i syfte att sätta upp gränser för biomedicinsk behandling och forskning. Europarådets bioetiska ledningskommitté som utfört det förberedande arbetet färdigställde avtalet i början av juni. Sammanlagt 31 länder (bl.a. Finland) röstade för ett godkännande av avtalet. Tyskland röstade emot och två länder röstade blankt. Förutsatt att även Europarådets ledande organ, den parlamentariska generalförsamlingen och ministerkommittén, godkänner avtalet kan berörda stater börja underteckna det. Avtalet träder i kraft efter det att fem nationer anslutit sig.

Ensimmäinen insuliinianalogi kliiniseen käyttöön

Lispro-insuliini on ensimmäinen kliiniseen käyttöön saatu lyhyt- ja nopeavaikutteinen insuliinianalogi. Sen tärkeimmät edut ovat tehokas aterianjälkeisten verensokeriarvojen nousun estäminen ja annosteluajankohta välittömästi ennen ateriaa. Lispro-insuliini ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan hoitotasapainoa. Erityishuomiota on kiinnitettävä pitkävaikutteisen insuliinin annosteluun ja välipaloihin ja lisäksi tarvitaan huolellista verensokerien omaseurantaa. Valmiste tulee erityiskorvattavaksi syyskuun alussa.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Pohjoismaiset terveystilastot yksissä kansissa

Pohjoismaisen lääketieteellisen tilastokomitean NOMESKOn vuosittainen tilastokirja on jälleen ilmestynyt. Tällä kertaa tilastot ovat vuodelta 1994.

Selkäydinnesteen suodatuksesta tarvitaan ensin kontrolloituja tutkimuksia

Suomen Lääkärilehdessä 15/96 julkaistiin anestesiologian dosentti Matti A. K. Mattilan kirjoitus Selkäydinnesteen suodatus Guillain-Barrén oireyhtymän hoidossa. Mattila suosittaa suodatusta eli likvorifereesiä käyttöön myös Suomessa, mutta mielestäni tähänastiset tulokset eivät kestä kriittistä arviointia. Teoreettisestikin tuntuu heikosti perustellulta, että systeeminen immunologinen sairaus paranisi vain likvoria suodattamalla.

Markus Färkkilä

Vastaus Färkkilälle

Kiitän saamastani tilaisuudesta tarttua sanan miekkaan puolustamaan uudistusmielistä kirjoitustani dosentti Markus Färkkilän vastineen johdosta. Olen iloinen, että kirjoitukseni on herättänyt vastakaikua, koska tuntuu siltä, että esittämäni uuden menetelmän kokeilu Suomessa on katsottu ainakin vastustamisen arvoiseksi. Oma teoreettinen mielenkiintoni selkä-ydinnesteen suodatukseen heräsi käytyäni vuosien mittaan erilaisia taisteluita anestesiakoneen hengityskaasujen, laskimoon annettavien nesteiden ja veren tehokkaan suodattamisen puolesta. Myönnän, että Guillain-Barrén oireyhtymän hoidosta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta.

Matti A. K. Mattila

Takaisin töihin

Paluu kesälomalta ei ole helppoa. Mieleen on jäänyt yksi Kaliforniassa vietetty loma tai paremminkin se, mitä tapahtui lomalta paluun jälkeen.

Erkki Karjalainen

Terveydenhuolto ja työmarkkinat

Terveydenhuoltoon liittyvät työvoimaratkaisut pitäisi tehdä ottaen huomioon alan erityispiirteet, jotka ovat yleismaailmallisia ja korostavat terveydenhuollon työmarkkinoiden omaleimaisuutta. Terveydenhuolto on yhteiskunnallisesti tärkeä ja valvottu alue. Työ on usein ympärivuorokautista, vastuullista ja edellyttää hyvää koulutusta. Työntekijät joutuvat tekemään vaativia ja eettisesti haastavia ratkaisuja. Terveydenhuollon ammatteihin tullaan vain tiettyjä koulutusväyliä. Ammattinsa osaava henkilöstö on alan tärkein voimavara: terveydenhuolto on koulutettujen naisten työala.

Mirja Salonen

Helteet - kaivattua herkkua, jolla on haittansakin

Helteistä puhuminen tuntuu kovin kaukaiselta kesälomia suomalaisessa vesisateessa ja koleudessa viettävälle. Octopuksen kotimaiset uintivedetkin taitavat tänä vuonna jäädä tavallista hyisevimmiksi. Mutta siitä puhe mistä puute, joten uhrataan muutama ajatus todella lämpimille ilmoille - ei kuitenkaan niiden hyville, vaan huonoille puolille.

Maailman terveysjärjestö 50 vuotta

Maailman terveysjärjestön (WHO) perustava konferenssi järjestettiin New Yorkissa heinäkuussa vuonna 1946. Toisen maailmansodan jälkeisessä vaiheessa peräti 61 maata uskoi pystyvänsä yhteistyöhön ja yhteiseen taisteluun paremman terveyden puolesta. Konferenssin tuloksena muotoiltiin ja hyväksyttiin uuden terveysjärjestön peruskirja, jonka osallistujamaat - näiden mukana myös Suomi - allekirjoittivat 22. päivänä heinäkuuta 1946. Peruskirja tuli voimaan 7. päivänä huhtikuuta vuonna 1948, kun riittävä määrä eli 26 silloisista 61 jäsenmaasta oli sen ratifioinut.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ECHHO - eurooppalainen tietokanta terveydenhuollon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa

Terveydenhuollon vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevan tiedon tarve on nopeasti kasvanut. Tähän ovat vaikuttaneet mm. kasvava kuilu uuden teknologian ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä sekä eri maissa toteutetut terveydenhuollon rahoitusjärjestelmien uudistukset. Terveydenhuollon rahoittajat ovat kiinnostuneita siitä, mitkä hoitotoimenpiteet, kenen toteuttamina ja milloin tehtyinä antavat parhaan vastineen rahoille. Tuottajat joutuvat kiinnittämään huomiota yhä enemmän toimintansa laatuun. Kliinikot ja muut potilastyötä tekevät joutuvat arvioimaan hoitonsa tuloksia. Vaikuttavuus ja hoitotulokset ovat yhä keskeisempi osa potilaiden rutiiniseurantaa, ja myös potilaat ovat niistä aiempaa kiinnostuneempia.

Lääkärijalkapalloa 50 vuoden takaa

Sodan jälkeen myös lääketieteen opiskelijoita kiinnostivat lopputentit eniten. Vuosia heillä oli kulunut sota-ajan vaikeuksissa mm. JSP:llä, kenttä- ja sotasairaaloissa. Kovimman vihan aikana heidän työpäivänsä venyivät jopa 24-tuntisiksi; tämän kirjoittaja kahdesti haavoittuneena tietää mistä puhuu. Onneksi lopputenttien ohella jalkapalloilu oli hieno harrastus, joka tempaisi mukaansa. Nyt onkin sopiva aika muistella 50 vuoden takaisia hetkiä, jotka antoivat monille fyysistä kuntoa kestää henkisen puolen koettelemukset.

Tauno Aro

John Brown ja brunonismi

John Brown oli 1700-luvun loppupuolella tunnettu brittiläinen lääketieteen teoreetikko, joka kehitti ns. ärsyketeorian sovellutuksineen. Hän syntyi vuonna 1735 Skotlannin Berwickshiressä lähellä Prestonia. Päätettyään koulunsa Dunsissa Brown luki Edinburghin yliopistossa aluksi teologiaa, mutta alkoi jo vuonna 1759 opiskella lääketiedettä professori William Cullenin johdolla. Samanaikaisesti Brown oli kotiopettajana Cullenin perheessä ja toimi tämän avustajana opetustehtävissä.

Arno Forsius

Corpus alienum yhteisöllisessä ahdistelussa

Tuoreen K. Appelbergin väitöskirjan mukaan 5 % sarjatuotannossa olevista miehistä ja 6 % korkeasti koulutetuista naisista voi työpaikoillaan huonosti. Oletan, että miehet ovat sisäistäneet "huono itsetunto" -indoktrinaation niin että vaikka tuntoa, taitoa ja tietoa onkin, ei niillä kehuskella. Naiset taas lienevät ylitulkitun aivotutkimuksen ja feministisiipensä ahdistelemina joutumassa sisäisesti ahdistetuiksi. Näin viritettyinä he ovat alttiita projisoimaan töittensä suoritukselliset odotukset ikään kuin ulkoa tulevien ahdistelujen elämyksiksi.

Pisara

Pohjois-Karjala-projekti - neljännesvuosisata työtä sepelvaltimotaudin voittamiseksi

Sepelvaltimotaudin poikkeuksellisen suuri kansanterveydellinen merkitys tiedostettiin Suomessa 1950-luvun loppuvuosina. Lääkärikunta tunnisti arkityössään taudin yleisyyden ja sen aiheuttamat ongelmat. Lisää tietoa saatiin seuraavalla vuosikymmenellä julkaistusta seitsemän maan tutkimuksesta ja kansainvälisistä kuolinsyytilastoista, jotka osoittivat suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuuden yhdeksi maailman suurimmista. Samalla varmistui Kanniston jo 1940-luvulla tekemä havainto, jonka mukaan sepelvaltimotauti oli selvästi yleisempi Itä- kuin Länsi-Suomessa.

Jussi Huttunen

Nordkarelen-projektet - arbete under ett kvartssekel för att bekämpa kranskärlssjukdom

Under 1950-talets sista år blev det uppenbart att kranskärlssjukdom var ett betydande problem för folkhälsan i Finland. Läkarkåren konstaterade i sin kliniska verksamhet sjukdomens höga frekvens och de problem den medförde. Mer kunskap erhölls under följande decennium från den så kallade Seven Countries' Study och ur internationellt statistiskt material om dödsorsaker. Det framgick att finländarna låg i täten bland världens länder avseende dödlighet till följd av kranskärlssjukdom. Samtidigt säkrades den observation som Kannnisto gjort redan under 1940-talet, nämligen att av koronar hjärtsjukdom var klart vanligare i östra än i västra Finland.

Kelan vuonna 1995 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvausmenot kasvoivat viime vuonna 10 % edellisvuotisesta. Kokonaissumma oli 2 707 miljoonaa markkaa. Korvausten kasvuun on useita syitä, mm. lääkehoidon uudistuminen. Tilastotietoja aiempiin verrattaessa on otettava huomioon lääkekorvausjärjestelmän muutokset.

Sinikka Rajaniemi

Pergolidihoitoon liittyvä pleuriitti

Parkinsonin taudin bromokriptiinihoidon yhteydessä haittavaikutuksena ilmenevä pleuriitti on tunnettu viime vuosikymmenen alkupuolelta asti. Uudempaan torajyväalkaloidijohdokseen pergolidiin liittyvät keuhkohaitat parkinsonismipotilailla näyttävät samankaltaisilta. Näitä lääkkeitä käyttävät potilaat on pleurareaktion varalta syytä pitää seurannassa, jossa tutkitaan vuosittain lasko, CRP ja thoraxröntgenkuva.

Erkki Palva