Kapeat käsitykset perheestä

Karl-Erik Wahlbergin ja Matti Isohannin artikkeli "Hyvin toimiva perhe" (SLL 16/96) käsittelee perheen kehitysvaiheiden ja perherakenteen merkitystä lapsen kehitykseen. Aluksi kirjoittajat toteavat, että "hyvin toimiva perhe voi olla rakenteeltaan millainen tahansa, kunhan sen jäsenet ovat yleensä tyytyväisiä ja onnellisia, kokevat yhdessäolon turvalliseksi, saavat tukea ja rohkaisua toisiltaan ja voivat toteuttaa toiveitaan yhteisten sopimusten mukaisesti". Mutta ehdoksi kirjoittajat asettavat, että "perheenjäsenet eivät saa poiketa ympärillään olevan yhteiskunnan ja yleisesti hyväksyttyjen yhteisöjen säännöistä siinä määrin, että he uhkaavat niitä tai ovat jatkuvassa ristiriidassa niiden kanssa".

Maria Socada

Vastaus Maria Socadalle

Ennen kuin vastaamme Maria Socadan puheenvuoroon, on hyvä kertoa miksi ja mihin perustuen artikkelimme on syntynyt. Kirjoittajat ovat tutkijoita ja terapeutteja, joiden pääasiallinen kokemus perheistä perustuu artikkelissa kuvattujen kaltaisten perheiden kanssa työskentelyyn. Olemme tavanneet yksittäisiä homo- ja lesbopareja, joilla ei kuitenkaan ole ollut lapsia. Näinollen emme ole asiantuntijoita keskustelemaan hyvin toimivasta homo- ja lesboperheestä. Koko käsite on kohtalaisen uusi ja emme ole voineet tutustua aiheeseen adekvaatin, muiden julkaiseman tieteellisen tutkimuksen valossa. Tutkijan ja terapeutin taustan omaavina emme ole halunneet lähteä esittämään väitteitä tai mielipiteitä aiheesta, koska niiden voitaisiin tulkita perustuvan samaan tieteelliseen näyttöön kuin muiden artikkelissa esitettyjen näkemyksien.

Karl-Erik Wahlberg, Matti Isohanni

10 vuotta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta

Huhtikuussa Wienissä pidetty "One Decade after Chernobyl - Summing up the Consequences of the Accident" -konferenssi avattiin minuutin hiljaisuudella, jolla kunnioitettiin Tshernobylin onnettomuuden uhreja. Saksan ympäristöministeri Angela Merkel totesi, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kaikki kysyivät onko ydinvoiman käyttö edelleen vastuunalaista toimintaa, ja mikäli se sitä on niin millä ehdoilla? Kongressin järjestivät European Comission, WHO ja IAEA.

Marja Heinonen-Guzejev

Uutiskirje Yhdysvalloista

YHDYSVALLOISSAKIN LÄÄKÄREITÄ TYÖTTÖMINÄ Terveydenhuollon toimipisteistä on jo usean vuoden ajan irtisanottu henkilökuntaa taloudellisista syistä, mutta lääkärit ja sairaanhoitajat ovat harvoin joutuneet lähtemään. Tänä vuonna kuitenkin sairaaloiden talouskriisi on johtanut myös näiden ammattiryhmien virkojen supistuksiin. Esimerkiksi Bostonissa sijaitseva New England Medical Center on puolen vuoden aikana irtisanonut 800 työntekijäänsä, 9 % sairaalan henkilökunnasta. Ensimmäisen kerran tällä alueella joukossa oli myös useita lääkäreitä. Sairaala pyrkii säästötoimenpitein keventämään 240 miljoonan dollarin pitkäaikaista lainaansa. Se on myös myymässä eräitä erillistoimintojaan, kuten tietokoneohjelmia, vakuutusosaston ja kotihoitojärjestelmän. Rankan talouskuurin jälkeen sairaala toivoo löytävänsä helpommin terveydenhoitojärjestelmän tai vakuutuslaitoksen yhteistyökumppanikseen.

Tuula Fabrizio

Käytännön verenpainemittari satavuotias

William Harveylle selvisi 1600-luvun alussa, että sydän on verisuonistossa painetta ylläpitävä pumppulaite. Käyttökelpoisten mittausmenetelmien puuttuessa verenpaineen tai oikeammin valtimopaineen määrää yritettiin arvioida valtimonsykkeen voimakkuuden perusteella. Asiaan oli kiinnitetty kyllä huomiota jo aikaisemminkin. Joseph(us) Struthius (1510-1568), joka oli valtimonsykkeen innokas tutkija, oli yrittänyt määrittää jollakin tavalla sykkeen voimakkuutta. Asian selvittämiseksi hän nimittäin tarkkaili, miten ranteessa sykkivä valtimo kykeni kohottamaan sen päälle sijoitettuja eri suuruisia painoja.

Arno Forsius

Kansamme terveys 1996

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toukokuun alkupuolella eduskunnalle kertomuksen maamme kansanterveyden tilasta ja kehityksestä eli kansanterveyskertomuksen. Kertomus käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonne se lähetettiin lyhyen lähetekeskustelun jälkeen kesäkuun alussa. Syy kertomuksen antamiseen oli viime vuonna hyväksytty laki, joka lopetti aikaisemman käytännön antaa eduskunnalle selontekoja päihdehuollosta. Tämä perinne muutettiin siten, että tästedes eduskunnalle annetaan päihderaporttia laaja-alaisempi kansanterveyskertomus joka toinen vuosi.

Nationens hälsa 1996

Social- och hälsovårdsministeriet avgav i början av maj till riksdagen en berättelse om folkhälsotillståndet och folkhälsans utveckling i vårt land, en folkhälsorapport. Anledningen är en lag som stadfästes i fjol och skall ersätta tidigare praxis med rapporter till riksdagen om rusmedelslägets utveckling. I fortsättningen skall riksdagen vartannat år få en rapport om rusmedelslägets utveckling och en mer omfattande berättelse om folkhälsotill-ståndet.

Uutta ajattelua työkyvyn arviointiin

Suomen Lääkärilehden keskustelua-palstalla on viime numeroissa käsitelty vuodenvaihteessa toteutuneen eläkeuudistuksen ja siihen liittyneen SvB-lomakkeen uudistamisen herättämiä tuntoja kollegakunnassa (Risto Sutinen, SLL 13/96 ja Rauno Jokiniemi, SLL 14/96). Toteutuneet muutokset ovat perimmäiseltä merkitykseltään paljon suurempia kuin pinnalta katsoen voidaan nähdä ja siksi aihetta on syytä kommentoida. Eläkeuudistuksen suunnittelijoilla oli kaksi selkeää lähtökohtaa: eläkemeno oli saatava pienemmäksi ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousemaan nykyisestä 58-59-vuodesta muutamalla vuodella ylöspäin. Ulkomaisten esimerkkien mukaiseen työkyvyttömyysmääritelmien kiristämiseen ei kuitenkaan haluttu mennä. Tiedossa oli myös suurten ikäluokkien alkanut 50-vuotisjuhlaepidemia, joten suuret ikäluokat lähestyvät hyvää vauhtia sitä elämänvaihetta, jossa ennenaikainen eläköityminen useimmiten tapahtuu.

Jukka Kivekäs

Haaste hoitaville henkilöille - kokemuksia syövästä

Suomen Syöpäpotilaat ry järjesti vuonna 1994 kirjoituskilpailun, jossa pyydettiin kertomaan syöpäsairauksiin liittyvistä kokemuksista. Runsaasta ja arvokkaasta aineistosta on tähän artikkeliin valittu lääkärin ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä keskeisiä teemoja. Kirjoituksissa nousivat esiin diagnoosin kertomistilanteet, lääkärinkierrot ja sanaton viestintä. Artikkelissa käsitellään potilastyytyväisyyteen vaikuttaviata tekijöitä.

Päivi Hietanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030