Siinä näkijä missä tekijä
Syntymästään sokea pärjää elämässä siinä kuin normaalisti näkevä. Mikä näkevästä voi tuntua puutokselta voikin sokealle olla rikkautta, jota ilmeisesti normaalisti näkevä ei koskaan opi ymmärtämään. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on monia esimerkkejä siitä, kuinka sokea, joka silmien korjausleikkauksen jälkeen saa ainakin osittain näkönsä takaisin, mieluummin jatkaa elämäänsä "sokeana" kuin heikosti näkevänä. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että sokea kykenee saamaan muiden aistien kautta tietoa ulkomaailmasta niin tehokkaasti, että sen rinnalla heikon näkökyvyn tuoma hatara visuaalinen kokemusmaailma on vain häiriöksi. Chaplinin Kukkaistytön tarina näkökykynsä kokonaan takaisin saavasta tyttösestä on ihastuttava, mutta kaukana karusta todellisuudesta näkökyvyn suhteen.