Siinä näkijä missä tekijä

Syntymästään sokea pärjää elämässä siinä kuin normaalisti näkevä. Mikä näkevästä voi tuntua puutokselta voikin sokealle olla rikkautta, jota ilmeisesti normaalisti näkevä ei koskaan opi ymmärtämään. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on monia esimerkkejä siitä, kuinka sokea, joka silmien korjausleikkauksen jälkeen saa ainakin osittain näkönsä takaisin, mieluummin jatkaa elämäänsä "sokeana" kuin heikosti näkevänä. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että sokea kykenee saamaan muiden aistien kautta tietoa ulkomaailmasta niin tehokkaasti, että sen rinnalla heikon näkökyvyn tuoma hatara visuaalinen kokemusmaailma on vain häiriöksi. Chaplinin Kukkaistytön tarina näkökykynsä kokonaan takaisin saavasta tyttösestä on ihastuttava, mutta kaukana karusta todellisuudesta näkökyvyn suhteen.

Puhdas kasvisruokavalio - hyvä vai huono vaihtoehto sekaruokavaliolle?

Kasvisruokavalioiden suosio on lisääntynyt monissa maissa, myös Suomessa. Syitä tähän löytyy paitsi terveydellisistä näkökohdista, myös eettisistä ja ekologisista tekijöistä. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja pidetään terveellisinä ruoan komponentteina, ja ravitsemusasiantuntijat suosittelevat niiden määrän lisäämistä päivittäisessä ruokavaliossa. Mutta onko puhtaasta kasvisruokavaliosta kuitenkaan sekaruokavalion vaihtoehdoksi ja mitä ravitsemuksellisia haittoja tai hyötyjä vegaaniruokavalioon liittyy?

Anna-Liisa Rauma, Hannu Mykkänen

Huolt ei tuntis ollenkaan, kun viikset vain sais kasvamaan Leukapielen karvoissa on miesten salainen viesti

Kun Turun Tuomiokapitulin lukkari uhmasi kirkkoa ja leikkasi muhkean kokopartansa pois, hänen oli muille lohdutukseksi luvattava, että kasvaahan se pian takaisin. Monelle helpotukseksi, lukkarin parturointi ei tapahtunut eilen eikä tänään, vaan yli 400 vuotta sitten. Totta onkin, että aikojen kuluessa parrat ovat tulleet ja menneet eikä miesten leukapielien koristekasvulla näytä loppua olevan. Hyvä näin, sillä heidän kasvohaivenillaan on monta viestiä, tiesipä kantaja siitä tai ei.

Irmeli Tanttu-Porkka

Andreas Vesalius - anatomian uudistaja

Uuden ajan alun merkittävin anatomi oli Andreas Vesalius (1514-1564). Hän oli syntynyt Brysselissä, silloisen Brabantin pääkaupungissa, mutta sukunimensä hän otti perheen aikaisemman kotipaikan Weselin mukaan. Vesalius opiskeli lääketiedettä ensin Ranskassa Louvainin ja Montpellierin yliopistoissa, mutta siirtyi vuonna 1535 jatkamaan anatomian opintojaan Pariisin yliopistossa Jacques Dubois'n johdolla. Vaikka tämä kuuluisa humanistilääkäri oli yhä vankkumaton Galenoksen oppien kannattaja, näyttää Vesalius aloittaneen anatomian uudistamiseen johtaneen työnsä jo Pariisissa ollessaan. Täällä Vesalius laati myös ensimmäiset anatomiset taulunsa, jotka esittivät ihmisen luustoa.

Telelääketiede - tulevaisuuden haaste

Telelääketieteellä tarkoitetaan EU:n Advanced Informatics in Medicine -hankkeen mukaan toisaalta potilaan tutkimista, tarkkailemista ja hoitamista sekä toisaalta potilaan ja sairaanhoitohenkilökunnan kouluttamista käyttäen apuna järjestelmiä, jotka mahdollistavat asiantuntija-avun ja potilastiedon saannin oikeaan paikkaan, riippumatta siitä missä potilas tai asiaankuuluva tieto kulloinkin on. Ruotsiksi asian voi ilmaista lyhyemminkin: vård och råd på tråd.

Jarmo Reponen, Mârten Kvist

Verenpainelääkitys raskauden ja imetyksen aikana

Kohonnut verenpaine raskauden aikana voi johtua raskaudesta riippumattomasta verenpainetaudista tai olla raskauden indusoima. Noin joka kymmenennellä odottavalla äidillä verenpaine ylittää normaalin raja-arvot. Vaikka useimmilla potilailla raskauden päättäminen olisi paras ja usein kohonneen verenpaineen syyhyn kohdistuva hoito, myös muilla hoitoratkaisuilla pyritään saamaan tilanne hallintaan ennen äidin henkeä uhkaavan verenpainekriisin syntymistä.

Risto Kaaja

Palliatiivinen lääketiede - ei enää lapsenkengissä

10.4.89 julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä pääkirjoitus otsikolla "Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissään". Tiettävästi tämän jälkeen ei suomenkielisessä lääkärilehdessä ole raportoitu "lapsen", so. palliatiivisen lääketieteen (palliative medicine) ja palliatiivisen hoidon (palliative care), kasvua ja kehitystä. Kirjoittaja kysyy, missä on syy moiseen vaikenemiseen? Lääkärilehden pääkirjoituksen kirjoittaja (1) otaksui, ettei palliatiivisella lääketieteellä olisi omaa spesialiteettia tai lehteä. Kumpikin olettamus oli virheellinen. Jo marraskuussa 1987 Englannin "Royal College of Physicians" oli hyväksynyt nk. terminaalihoidon (terminal care) sisätautien erikoisalan (general internal medicine) uudeksi subspesialiteetiksi nimeten sen palliatiiviseksi lääketieteeksi (palliative medicine). Sen jälkeen ovat monet lääkärit ja sairaanhoitajat kouluttautuneet alalle. Alaa koskevaa kirjallisuutta on saatavilla lisääntyvässä määrin. Jo ennen vuotta 1987 oli perustettu lehti "Journal of Palliative Medicine" (2). Vuonna 1994 ilmestyi lehden "European Journal of Palliative Care" (3) ensimmäinen numero. Joulukuussa 1995 Barcelonassa on pidetty "Forth Congress of the European Association for Palliative Care", jossa on annettu julkilausuma "The Barcelona Declaration on Palliative Care" (4).

Kaisu Nevasaari

"Valmiiksi katettu ruokapöytä lääkärin vastaanotolla"

Lääkärilehdessä (SLL 13/96) julkaistu kirjoitus "Somatisoivan potiaan tutkimuskierre" herätti välittömästi ajatuksia tästä suuresta, mutta vähän ja ristiriitaisesti käsitellystä aihepiiristä. Sen muotoja ovat suurkäyttäjäpotilaan tutkimuskierteet, monien diagnoosiryhmien pitkäaikaissairaat, ns. somatisoivat potilaat, ristiriitainen sairauskäyttäytyminen jne. KYS:n yleissairaalapsykiatrian osaston paneutuminen ansaitsee kiitoksen ymmärtämisestä, maltista, tiedollisesta ja terapeuttisesta näkemyksestään.

Juhani Rekola

Vitamiinien historiaa

Vitamiinit ovat aineenvaihdunnan kannalta välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan ainakaan riittävästi ja joita on siitä syystä saatava ravinnon mukana. Niiden puutteen seurauksena kudosten ja elinten toiminta häiriintyy ja vähitellen syntyy selviä sairaudentiloja. Vitamiinien vajauksesta johtuvat sairaudet ovat siten ryhmä puutostauteja. Puutostauteja aiheutuu myös eräiden muiden orgaanisten tai epäorgaanisten ravintoaineiden liian vähäisestä saannista.

HYKS:n sairaanhoitotoiminta tarkastettu

HYKS:n hallitus päätti vuoden 1994 lopulla edellyttää, että sairaalan johtoryhmä laatii sairaanhoidollisen toimintakertomuksen, joka jatkossa liitettäisiin vuosittaiseen tilintarkastukseen sairaalan lääketieteellisen tason seuraamiseksi. Päätöksen takana oli valtuuston edellisvuonna hyväksymä ponsi. Hanke realisoitui lopulta vasta maaliskuussa 1995, jolloin HYKS:n liittohallitus kutsui Kansanterveyslaitoksen ylijohtajan Jussi Huttusen suorittamaan HYKS:n sairaanhoitotoiminnan asiantuntijatarkastuksen. Tehtävä on nyt suoritettu, ja sen tuloksena HYKS:n toimintaa on ruodittu yli satasivuisen muistion verran.

Sjukvårdsverksamheten på HUCS har granskats

Styrelsen för HUCS bestämde i slutet av år 1994 att sjukhusets ledningsgrupp i fortsättningen skall avfatta en redogörelse för sjukvården att bifogas den årliga revisionsberättelsen och belysa sjukhusets medicinska nivå. Beslutet baserades på en kläm som fullmäktige godkänt året innan. Projektet realiserades först i mars 1995 då HUCS förbundsstyrelse gav Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen i uppdrag att göra en sakkunnig översyn av HUCS sjukvårdsverksamhet. Uppdraget är nu slutfört och har utmynnat i en promemoria på över hundra sidor där verksamheten på HUCS synats i sömmarna.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030