Jäitä hattuun, Hesperian kollegat

En oikeastaan yllättynyt pääkirjoitukseni herättämästä kritiikistä. Helsingin psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelyistä on pienessä ajassa kirjoitettu 20-30 cm:n paperipino. Jokaista esitettyä mielipidettä tai yksityiskohtaa ei ole mahdollista tässä yhteydessä ruotia. Yritän puolestani ottaa esille joitakin näkökohtia, joille käsitykseni mukaan Helsingin terveyslautakunnan ratkaisut perustuivat.

Taito Pekkarinen

Me emme osaa käyttää mikrobilääkkeitä

Suomessa myydyistä mikrobilääkkeistä 90 % käytetään perusterveydenhuollossa. Vuonna 1993 antibiootteja myytiin noin 600 miljoonalla markalla. Sairaaloiden 10 %:n osuus kokonaiskulutuksesta on vähäinen, mutta mikrobilääkkeiden osuus sairaaloiden lääkekuluista on kasvanut jatkuvasti, ja nämä lääkkeet ovat infuusioliuosten jälkeen kallein sairaaloiden lääkeryhmä. Sairaaloiden mikrobilääkkeiden käyttöä on julkisuudessa pohdittu vähän.

Mauja Rummukainen

Jokamiehen satelliittinavigointia

Hornetit navigoivat satelliittien antamien signaalien avulla. Kuka tahansa voi nykyisin ostaa kännykän kokoisen laitteen, jonka avulla voi nähdä oman sijaintinsa sadan metrin tarkkuudella.

Erkki Karjalainen

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta harmonisoimassa

Yleislääkärien koulutusta koskevaa Euroopan yhteisön lääkäridirektiivin osaa uudistetaan. Suurin muutos tulee olemaan perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen piteneminen todennäköisesti kolmeen vuoteen. Kati Myllymäki edusti Suomea ACMT:n (Advisory Committee on Medical Training) lisäkoulutusta käsitelleen työryhmän kokouksessa kesäkuussa. Hänen selostuksensa antaa myös välähdyksen EU:n kokousten värikkäästä kulusta.

Kati Myllymäki

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Number needed to treat (NNT) - muuntaa tutkimustulokset käytäntöön

Tärkeitä ja hyvin toteutettuja kliinis-epidemiologisia tutkimuksia ilmestyy tiheään. Ennen käytännön päätelmien tekemistä olisi voitava mahdollisimman tarkkaan arvioida hoidosta koituva hyöty hoidosta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna. Viime aikoina on preventiotutkimusten arvioinnissa yhä useammin alettu käyttää helposti laskettavissa olevaa lukua, joka ilmaisee, kuinka monta potilasta on hoidettava, jotta yksi tapaus saadaan estetyksi - number needed to treat, NNT.

Timo Strandberg

Patologian laatutunnus

Terveydenhuollon palvelujen laatu on viime vuosina muodostunut keskeiseksi puheenaiheeksi. Laboratorioalalla on laatuun kiinnitetty huomiota jo pitkän aikaa erityisesti Kliinisten laboratoriotutkimusten laaduntarkkailu Oy:n toimesta. Toiminta on kuitenkin edustanut ainoastaan ulkoista laaduntarkkailua ja siksi on herännyt tarve luoda laboratorioiden sisäisiä laatujärjestelmiä. Näin voitaisiin myös välttää laadun kustannuksella tapahtuvat yleensä ankaraan kilpailuun liittyvät väärinkäytökset, jollaisista on jo olemassa esimerkkejä.

Heikki Aho, Hannu Halila

Tiedonjyviä amyotrofisesta lateraaliskleroosista

Harva suomalainen tai eurooppalainen lääkäri tietää mikä on Lou Gehrigin nimellä kulkeva tauti. Lou Gehrig oli USA:ssa tunnettu baseballpelaaja, joka loistavan urheilijanuransa aikana ehti nousta kansallissankariksi. Ura päättyi kuitenkin traagisesti huippu-urheilijan sairastuttua amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS). Sittemmin tautia alettiin USA:ssa kutsua kuuluisimman uhrinsa nimen mukaan.

Ravinnon rasvat

Rasvat sisältävät ravintoaineista runsaimmin energiaa. Välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien riittävä saanti määrää rasvojen vähimmäistarpeen. Lihominen, vaikutukset veren lipideihin ja ravinnon tasapainoisuuden säilyminen taas ratkaisevat sen, miten runsaasti rasvoja voidaan haitatta nauttia. Terveyden kannalta sekä rasvojen laatu että määrä ovat tärkeitä. Suomalaisten keskimääräinen ruokavalio on kummassakin suhteessa muuttunut parempaan suuntaan 1970-luvulta lähtien. Lihavuuden yleisyyden takia on edelleen syytä vähentää rasvojen osuutta ravinnon energiasta.

Antti Aro

EVO-rahat kuuluvat yliopistosairaaloille

Valtio korvasi vuoteen 1993 saakka yliopistosairaaloille lääketieteellisestä tutkimuksesta ja lääkärikoulutuksesta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja maksamalla 12 % näiden sairaaloiden käyttökustannuksista erityisvaltionosuutena (EVO-raha). Vuoden 1994 alusta erityisvaltionosuuden maksuperusteet muutettiin laskennallisiksi. Lääketieteelliset tutkinnot ja tieteelliset julkaisut pisteytetään ja kertyneiden pisteiden määrä ratkaisee yliopistosairaalan saaman EVO-rahan määrän. Vuosille 1994-96 säädettiin turvamääräys, jonka mukaan sairaalan valtionosuus ei saa pienentyä kuin korkeintaan 3 % vuodessa. Tänä vuonna valtio maksaa EVO-rahaa 670,2 miljoonaa mk, josta HYKS saa noin 240 miljoonaa mk, muut yliopistosairaalat 100-110 miljoonaa mk ja Lastenlinna 11,4 miljoonaa mk.

Specialersättningen till universitetssjukhusen

Fram till år 1993 betalade staten universitetssjukhusens extra kostnader för medicinsk forskning och utbildning genom en särskild statsandel som uppgick till 12 procent av sjukhusens driftskostnader. Från år 1994 betalas statsandelarna dock på kalkylmässiga grunder. Antalet medicinska examina och medicinska publikationer vid sjukhuset poängsätts och antalet poäng avgör storleken på universitetssjukhusets s.k. specialersättning. För åren 1994-96 tillkom en bestämmelse enligt vilken sjukhusets statsandelar inte får minska med mer än 3 procent om året. I år utbetalar staten 670,2 miljoner mark i specialersättning av vilka HUCS får c. 240 miljoner medan övriga universitets-sjukhus får 100-110 miljoner och Barnets Borg 11,4 miljoner mark.

DNA:n korjausentsyymi - vuoden molekyyli

Arvovaltainen yhdysvaltalainen Science-lehti on pitänyt tapanaan valita vuoden molekyylin. Valinta on ollut usein yllättävä. Aikaisemmista tulee mieleen ainakin p53-proteiini ja typpioksidi (NO). Uusin, vuoden 1994 valinta on DNA:n korjausentsyymi (Science 1994;266:1925). Se ei itse asiassa ole yksi molekyyli, vaan ryhmä DNA:n korjauksessa tarvittavia proteiineja. Näiden tarkkaa lukua ei vielä tunneta, oma arvioni liikkuu 50-l00 polypeptidin määrässä.

KELAn vuonna 1994 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvauksia sai vuonna 1994 KELAn tilastotietojen mukaan 61 prosenttia väestöstä. Taulukossa 1 on esitetty lääkekorvauksia saaneiden lukumäärät viime vuonna ja korvaukset kahden viime vuoden ajalta.

Sinikka Rajaniemi

Vanhuus ja psykiatria

Arkkiatri Risto Pelkosen haastattelussa (Aesculapius" 3/95) on monta opettavaista ajatusta. Tässä yksi suoraan lainattuna: "Markkinahenki ei saa vaarantaa vanhuksen, lapsen eikä kenenkään sellaisen hoitoa, joka ei pysty taistelemaan oikeuksistaan. Kukaan ei saa jäädä voimakkaitten potilasjärjestöjen, etuaan ajattelevien lääkäreitten tai muuten vahvojen jalkoihin".

Heikki Santala

"Punkinpureman jälkeinen vuorokausi"

Muut lääkärilehdet -osastossa (SLL 17/95) referoidaan Bergerin ym. kirjoitusta, jonka mukaan 46:sta puutiaisen piston kohteeksi joutuneesta henkilöstä vain kahden borrelia burgdorferi -viljely oli positiivinen. Teoreettinen maksimi, ottaen huomioon ko. alueen puutiaisten infektoitumistiheyden, olisi ollut 4-5 potilasta. Ongelma on kiintoisa ja tärkeä. Kirjoituksen aineisto on toisaalta mitättömän pieni johtopäätösten vetämiseksi.

Peter Wahlberg

Stressihäiriö, silmä ja sydän

Kaisu Viikari kirjoitti (SLL17/95) akkomodaatiorasituksesta ja arveli, että toiminnallisten sydänoireiden lääkehoitoa koskeneessa artikkelissa kuvaamieni potilaiden joukossa on myös niitä, joiden sydänvaivoilla on akkomodatiivinen etiologia. Silmäoireet kyllä kuuluvatkin osaltaan samaan "stressioireyhtymään". Sain itse yli 30-vuotiaana kiusallisen päänsäryn, joka helpotti heti, kun sain optikolta sopivat silmälasit. Pupillometriaa on yritetty käyttää mentaalisen sokin aiheuttaman traumaperäisen stressihäiriön (TPSH) diagnostiikassa, mutta siinä on myös itsesäätävän hermoston parasympaattista toimintahäiriötä, ja mustuaisen koko heijastaa lähinnä epäspesifisti ahdistuksen, kauhun ja pelon aiheuttamaa katekoliamiinien liikatoimintaa.

Matti Viukari

Rotarien Lääkäripankki

Pohjoismainen lääkäripankki toimii edelleen vilkkaasti ja lähettää tiedotuslehtiään kaikille, jotka ovat olleet mukana kehitysyhteistyössä tämän järjestelmän kautta. Rotarien lääkäripankin kautta ovat kehitysyhteistyössä tänä vuonna mukana ainakin Juha Berg ja Rauno Heikinheimo Suomesta, toinen Tansaniassa toinen Sambiassa. Kehitysyhteistyöhön osallistuminen tapahtuu vapaaehtoistyönä 6-10 viikon jaksoissa kehitysmaasairaalassa, jonkun lääkärin sijaisena tai vuorotteluperiaatteella korvaamassa jotakuta lääkäriä.

Juha Kiehelä

Raimo Puustisen "Islam ja lääkintäetiikka" palkittiin Vuoden kirjoituksen aihepiiri koskettaa yhä useampaa lääkäriä

Terveyskeskuslääkäri Raimo Puustisen artikkeli "Islam ja lääkintäetiikka - käytännön näkökohtia" on valittu Suomen Lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi 1994. Artikkeli julkaistiin Lääkärilehden Etiikka-palstalla numerossa 28/94.

Viinan kirot ja edut

Juhannusaika on Suomessa suurta suven juhlaa, johon on monella kansalaisella perinteisesti kuulunut alkoholin tissuttelu - milloin menestyksellisin, milloin ikävin seurauksin, kuten päivälehdistöstä saamme vuosittain lukea hukkumis- ja muiden onnettomuusuutisten muodossa. Tutkimuksin on osoitettu alkoholin kohtuukäytönkin lisäävän erityisesti nuorten onnettomuusriskiä (mm. Klatsky ym. Ann Intern Med 1992;117:646-654). Hyvääkin sanottavaa "viinasta" toki on. Vanha kansanviisauskin mainitsee sen yhdessä tervan ja saunan kanssa sairauksien hoidon peruspilariksi - tämän viisauden syntyessä taisi vain puuttua paljolti se tieteellinen pohja, millä alkoholi oli tähän kastiin päässyt. Mutta kyllähän kansa tietää - eikä huonosti usein tiedäkään.

Uutiskirje WHO:sta WHO entisessä Jugoslaviassa

Entisen Jugoslavian sodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 27. kesäkuuta 1991 Sloveniassa maan itsenäiseksi julistautumista seuranneena yönä. Tämä kärhämä kesti vain kymmenen päivää ja Slovenia pääsi siitä lähes ehjin nahoin. Sodan seuraavat uhrit eivät olleet yhtä onnekkaita. Kroatian serbit ja kroaatit olivat nahistelleet jo pitkään, mutta sodaksi riita puhkesi heinäkuussa 1991. Se oli kohtalokas Kroatialle: 9 000 kuollutta, 26 000 haavoittunutta, 17 osittain tai kokonaan tuhottua sairaalaa ja 30 % maasta vihollisen miehittämänä.

Hannu Vuori