Antibiooteilla syöpää vastaan?

Vaikka syövän ongelman ratkaisu ei kuuna selviäisi, ei ole epäilystäkään, etteikö ymmärtämyksemme syövän sielunelämästä olisi parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt aivan hirvittävästi. Onkogeenit, solujen pinta-antigeenit ja erilaiset solun pinnan, tuman ja soluliman reseptorit ovat avartaneet käsityksiämme maligniuden olemuksesta ja siitä, mitä on monoklonaalisuus - yhden ja saman solulinjan hulvaton kasvu.

Kliininen ravitsemustiede tulevaisuudessa Molekyylitason ravitsemustutkimusta sairauksien hoitoon?

Adelaidessa, Australiassa 26.9.-1.10.93 pidetyssä kansainvälisessä ravitsemuskongressissa esiteltiin perinteisten ravitsemusaiheiden lisäksi tutkimustuloksia ravinnon ja perimän välisistä vuorovaikutuksta sekä molekyylitason ravitsemuksesta (molecular nutrition). Kokouksessa todettiin, että kliinisessä ravitsemustutkimuksessa tulee entistä enemmän käyttää molekyylibiologian menetelmiä ravitsemusongelmien ratkaisemiseksi.

Seppo Salminen, Hannu Mykkänen

Niin metsä vastaa kuin se kaadetaan

Ei, en puhu metsistä. Voisimme mennä, yllättyä ja saada agorafobian. Puolen miljoonan mentävistä avohakkuuaukoista. Hallitus on saanut filosofien raportin tilastamme. Se tietää nyt, että olemme neuvottomia. Me olemme tunteneet päättäjien neuvottomuuden nahoissamme ja rahoissamme ainakin parin hallituksen eliniän ajan. Ja nyt myös terveydessämme.

Ilmiö nimeltä selvitysmies

Suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan näyttää ilmestyneen uusi mahtitekijä nimeltä selvitysmies. Tämä nimitys on annettu useimmiten julkisen toimeksiantajan asettaessa yhden miehen toimikunnan selvittelemään jotain ongelmaa. Toimeksiantaja edellyttää yleensä saavansa nopeasti ehdotuksen ratkaistakseen ongelmansa. Selvitysmiehiä näykyy käytettävän lisääntyvästi niin valtakunnantason kuin paikallis- ja laitostason uudistusten valmistelussa. Selvitysmiesten ehdotukset noteerataan julkisuudessa. Keskustelua selvitysmies-käytännön ja perinteisen monijäsenisiin työryhmiin pohjautuvan valmistelun eroista, eduista ja epäkohdista ei ole julkisuudessa juuri käyty.

Nyttan av utredningsmän

En ny maktfaktor tycks ha dykt upp i vår samhällspolitik - utredningsmannen eller enmansutredningen. För det mesta används begreppet då en offentlig uppdragsgivare ger en enskild person uppdraget att reda ut ett aktuellt problem i stället för att tillsätta en hel arbetsgrupp för ändamålet. Då väntar sig uppdragsgivaren vanligen också att relativt snabbt få förslag om hur problemet borde lösas. Både på riksplanet och lokalt men också vid enskilda institutioner har det tydligen blivit allt vanligare att tillsätta en utredningsman för att bereda en reform. Enmansutredningens förslag blir vanligen uppmärksammat i offentligheten. Däremot har det inte förekommit någon allmän debatt om vilka fördelar eller nackdelar det kan innebära att tillsätta en utredningsman i stället för en arbetsgrupp av traditionellt slag.

Miten suhtautua uusiin kefalosporiineihin

Vuotta 1994 on kulunut vasta muutamia viikkoja, kun Suomessa on ehditty jo rekisteröidä kolme uutta kefalosporiinivalmistetta. Liityttyämme Euroopan talousalueeseen suomalaiset saanevat pysyvästikin tottua entistä nopeammin laajenevaan lääkevalikoimaan.

Pentti Huovinen, Jukka Lumio

In memoriam Heikki Mättö 12.2.1946-5.11.1993

Kun Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän uudet psykiatriset sairaalaosastot otettiin käyttöön 1.11.93, me kaikki piirin psykiatrian alalla työskentelevät olimme järkyttyneitä. Vuodesta 1985 sairaanhoitopiirin psykiatrisen toiminnan ylilääkärinä toiminut Heikki Mättö oli loukkaantunut vakavasti liikenneonnettomuudessa 30.10. Hänen elämänsä päättyi 5.11.93.

Kuolemasta ja eutanasiasta

Urpo Harva ehdottaa Suomen Lääkärilehdessä 1-2/94, että vakavasti sairas potilas saisi helpon kuoleman aiheuttavan tabletin anomalla sitä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Anomukseen pitäisi liittää sairaalan lääkärien todistus sairauden luonteesta ja todistus siitä, että potilaan kanssa on keskusteltu perusteellisesti niistä syistä, joiden takia hän tahtoo kuolla, ja että on tehty kaikki voitava näiden syiden poistamiseksi. Myös puolueettoman lakimiehen lausunto siitä, mitä taloudellisia ja vakuutusoikeudellisia seurauksia on anojan kuolemasta olisi hyvä olla liitteenä.

Eutanasia

Eutanasialla eli armomurhalla tarkoitetaan lääkärin suorittamaa potilaansa surmaamista. Armomurha on jälleen noussut puheenaiheeksi länsimaisen hoitokriisin yhteydessä. Onko käynnissä oleva keskustelu eutanasiasta vain moraalifilosofisten pohdintojen kohde vai ilmentääkö se syvällisempää muutosta länsimaisessa ajattelussa? Eutanasiakeskustelussa etsitään laillisia perusteita elämän katkaisulle. Surmaajan velvollisuudelle antaa ja surmattavan oikeudelle vastaanottaa 'kuolinapua' pyritään osoittamaan moraalinen oikeutus. Eutanasian laillistaminen toisi ihmisyhteisöön aivan uuden surmaamisen muodon.

Saattohoito ei ole eutanasian vaihtoehto

Haluan kiittää entistä opettajaani Urpo Harvaa hänen eutanasiaa ja ihmisen oikeutta omaan kuolemaansa käsittelevästä kannanotostaan Lääkärilehden numerossa 1-2/94. Voin monessa suhteessa yhtyä hänen mielipiteisiinsä, mutta lisäksi tahtoisin ottaa tässä eutanasia-asiassa esille melko vähän käsitellyn näkökohdan ja potilasryhmän, joka jostain syystä on monasti unohdettu eutanasiasta keskusteltaessa.

Urpo Harvalle

Urpo Harva otti Lääkärilehden 1-2/94 numerossa kantaa ihmisen oikeuteen kuolla ja toi esiin runsaasti julkisuutta saaneen ehdotuksen laillisesta eutanasiatabletista. Harvan perusteluissa on mielestäni useita epäjohdonmukaisuuksia.

Postereista post festum

Seisoin Lääketiede 94 -tapahtumassa tunnin molempien postereitteni vieressä, ja mietin mikä on pielessä. Systeemi ei toimi. Ihmiset kulkivat kiireisinä tai hajamielisinä, joku silmäili 90 seinäjulisteen sanomaa haluttoman näköisinä, viran puolesta. Keskustelijat olivat poissa.

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen todelliset syyt

Dosentti Veijo Saano on ottanut mittavan haasteen itselleen yrittäessään vakuuttaa Suomen Lääkärilehden lukijat siitä, että terveysongelmien hoidossa vaihtoehtoiset hoitomuodot häviävät viralliselle lääketieteelle. Ilmeisesti lukijoita on vaikea saada uskomaan asia, koska artikkelisarja on ollut näinkin pitkä. Itsekin olen eräs lukija, jota ei vielä ole saatu käännytettyä ja toteaisin, että dos. Saano tekee polemiikissaan kaksi perusvirhettä:

Rauli Mäkelä

Historiaa yhden tiedekunnan lakkauttamisesta

Kun päätoimittaja Taito Pekkarisen toimesta yhden lääketieteellisen tiedekunnan lakkauttaminen on jälleen kerran otettu esiin, en malta olla tarttumatta kynään muistellaksani hieman menneitä. Nämä muistelut ovat paikallaan myös siitä syystä, että eräissä puheenvuoroissa on ihmetelty lääketieteellisten tiedekuntien joustamattomuutta sisäänotossa ja sitä, miksi 1980-luvun alkupuolella, kun tuleva työttömyys oli komiteanmietinnössäkin ennustettu, ei ryhdytty välittömiin toimenpiteisiin.

J.K. Visakorpi

Tuntematon ALS

Manu Neuvonen on kirjeessään (1) kuvannut niitä tunnelmia, joissa varmasti moni amyotrofista lateraaliskleroosia (ALS) sairastava on. Halutessaan tietoja taudistaan hän huomaakin olevansa "mustassa aukossa", missä potilas usein ennen pitkää tietää enemmän omasta sairaudestaan kuin hänen satunnaisesti kohtaamansa lääkäri.

Netiketti eli kyberavaruuden hyvät käytöstavat

Modeemin omistaja voi vierailla tuhansissa tietojärjestelmissä ja osallistua keskusteluryhmiin tietoverkkojen puitteissa. Digitaaliseen kansalaisuuteen tarvitaan omat käytössäännöt.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Tiedonjyvistä tiedostoiksi Meta-analyysien käyttö lääketieteessä

Lääketieteen alaan kuuluvia tutkimuksia julkaistaan yli neljäsataa päivässä ja vuosittain noin 150 000. On kohtuutonta olettaa, että jokainen kliinikko seuraisi itse edes oman alansa tutkimusta koko laajalla kentällä. Useimmat lääkärit pysyttelevät ajan tasalla seuraamalla muutamia keskeisiä lehtiä, erityisesti niiden katsausartikkeleita. Käsikirjat, hoito-oppaat ja oppikirjat perustuvat samoin alkuperäistutkimusten yhteenvetoihin. Katsaukset ovat siis tärkeä lenkki ketjussa, joka välittää tutkimustulokset lääketieteen käytäntöön.

Afganistanin tilanne nyt

Olen raportoinut Afganistanin nykytilanteesta Lääkärilehden numerossa 13/93, joten esitän seuraavassa vain lyhyen tilannekatsauksen vaiheesta, jolloin "aikaa jälkeen islamilaisen vallankumouksen" on eletty runsas vuosi. Itse palasin Suomeen huhtikuun alussa 1993 Kabulin historian tuhoisimpien taistelujen jälkeen, jotka alkoivat tammikuussa 1993 virallisen hallituksen ja sen kannattajien sekä opposition, kiihkoislamilaisen Gulbudin Hekmatjarin sekä shialaisten vähemmistöryhmän Vahadat-puolueen välillä.

Tieteellisen artikkelin kuvitus I Piirrostyypit ja niiden käyttö

Mikrotietokoneella on helppo muuttaa numerot kuvioiksi, mutta tulos ei ole aina paras mahdollinen julkaistavaksi. Viime vuosina tiedejulkaisujen kuvitus onkin suorastaan huonontunut, koska grafiikkaohjelmat ovat jokaisen ulottuvilla mutta perustietämys kuvioiden laadinnasta on monilla heikko. Tässä alkavassa kolmiosaisessa artikkelisarjassa käydään seikkaperäisesti läpi, mitä vaatimuksia tieteellisen julkaisun kuvitukselle asetetaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan erityyppisiä kuvioita ja niiden käyttöä. Lehden seuraavissa numeroissa käydään läpi kuvanteon teknisiä näkökohtia.

Svante Stenman

STREPTOKOKIN AIHEUTTAMA TOKSINEN SOKKI MÄÄRITELTY

Viime keväänä Centers for Disease Control and Prevention (CDC) julkaisi uuden määritelmän streptokokin aiheuttamasta vakavasta toksisesta sokista. Uuden määritelmän mukaan diagnoosiin tarvitaan A-ryhmän streptokokin lisäksi kaksi muuta perustetta, nimittäin sokki ja oireita vähintään kahdesta elinryhmästä.

Toimittanut Tuula Fabrizio