Kaularangan degeneratiivisten sairauksien leikkaushoidot

Kaularangan prolapsi ja spondyloosi hoidetaan leikkauksella silloin, kun sietämättömät oireet eivät lievity konservatiivisella hoidolla, tai kun hermojuuripuristus aiheuttaa sormien puutumista tai lihasheikkoutta. Hoidossa on käytettävissä useita melko yhdenvertaisia menetelmiä. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian klinikassa välilevy tavallisesti poistetaan etuteitse tehtävällä mikrokirurgisella leikkauksella ja yleensä nikamaväli luudutetaan. Vuosina 1980-1991 klinikassa tehtiin kaikkiaan 860 kaularangan leikkausta, joista valtaosa näiden rappeumasairauksien vuoksi. Tulokset ovat olleet hyviä, ja komplikaatioita on ollut hyvin vähän.

Juha Hernesniemi Sakari Savolainen Jaakko Rinne

Inhalaatiosteroidien sivuvaikutusriskit astman hoidossa

Suoraan hengitysteihin suunnattavat kortisonivalmisteet ovat viime vuosina saaneet valta-aseman keuhkoputkien astmaattisen tulehduksen hoidossa. Inhalaatiosteroidit ovatkin oikein käytettyinä ja asianmukaisessa seurannassa tehokkaita ja turvallisia astmalääkkeitä, ja tutkimustulokset ovat osoittaneet uuden hoitokäytännön ylivertaiseksi entiseen nähden. Mutta myös inhaloitavilla valmisteilla on, etenkin suuria annoksia käytettäessä, glukokortikoideille tyypillisiä sivuvaikutuksia. Nämä riskit sekä keinot haittojen välttämiseksi astmapotilaita hoitavien lääkäreiden tulee tuntea.

Hannu Puolijoki Eero Tala

Akuutin psykoosin integroitu hoito I Alustavia havaintoja skitsofreniaryhmän psykoosien hoidosta ilman neuroleptilääkitystä Kupittaan sairaalassa 1989-92

Kupittaan sairaalassa aloitettiin vuonna 1989 tutkimus- ja kehittämisprojekti, jossa ensi kertaa sairaalaan tulevia psykoosipotilaita hoidetaan ensisijaisesti psykososiaalisin hoitomenetelmin pyrkien samalla tietoisesti välttämään neuroleptilääkitystä. Tutkimuksessa olleet potilaat saivat lääkitykseksi ainoastaan bentsodiatsepiineja. Päättyneen pilottivaiheen kokemusten yksityiskohtainen analysointi on juuri alkanut. Tämä raportti on ensimmäinen kolmiosaisesta kirjoitussarjasta. Seuraavassa osassa käsitellään uusien skitsofreniaryhmän psykoositapausten ennusteellisia ja hoitoa ohjaavia kliinisiä tekijöitä sekä esitetään ehdotelma neuroleptilääkityksen indikaatioiksi integroidussa hoitokäytännössä. Kolmannessa osassa keskitytään bentsodiatsepiinien käyttöön neuroleptien asemesta tai ohella akuutin psykoosin hoidossa.

Klaus A. Vuorio Viljo Räkköläinen Erkka Syvälahti Jarmo Hietala Jukka Aaltonen Juha Katajamäki Ville Lehtinen

Sodan aiheuttamat psyykkiset vammat

Suomen vuosina 1939-45 käymissä sodissa hoidettiin sota- ja kenttäsairaaloissa psyykkisistä syistä noin 18 000 miestä. Tutkimustietoa psyykkisistä sotavammoista on Suomesta niukasti. Erityisen vaikeaa on selvittää jälkikäteen psyykkisen trauman aiheuttamien varsinaisten stressireaktioiden todellista määrää, sillä nykyiset näkemykset stressireaktioista olivat vielä tuntemattomia viime sotien aikaan. Keskimäärin psyykkisten häiriöiden esiintyvyys sotaveteraaneilla ei kuitenkaan olennaisesti poikkea keskiväestön häiriöluvuista. Jatkosodan aikana psykiatrisessa hoidossa olleiden suomalaissotilaiden myöhempi psykiatrinen sairastavuus on noin 2,5-kertaista eli 35 %, mikä tasoltaan vastaa ulkomaisia havaintoja. Suomalaisessa aineistossa kuitenkin reaktiivisten häiriöiden osuus oli melko pieni ja vaikeita psykiatrisia diagnooseja oli enemmän kuin vastaavissa länsimaisissa aineistoissa. Suomalaiset sotilaat ovat siis ilmeisesti selviytyneet sodan aiheuttamista psyykkisistä traumoista varsin hyvin. Sotilasvammalain mukaisen korvauksen sodan aiheuttamasta psyykkisestä häiriöstä on saanut vain 1,6 %. Sodan aiheuttamia kroonisia stressihäiriöitä löytyy veteraaneilta edelleen, ja yleislääkärienkin tulisi pystyä tunnistamaan oireet ja ohjamaan potilas tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin.

Matti Ponteva

In memoriam Seppo Kuha 4.10.1937-23.10.1992

Seppo Kuha syntyi Ranualla ja tuli siellä ylioppilaaksi vuonna 1956. Lääketieteen lisensiaatiksi Seppo valmistui Turun yliopistosta vuonna 1965, erikoistui sen jälkeen psykiatriaan Oulun yliopistossa, missä hän myös väitteli vuonna 1973 keuhkotuberkuloosin psykosomatiikkaa käsitelleellä väitöskirjalla. Psykiatrian dosentiksi hän tuli vuonna 1976 Kuopion yliopistoon, jonka psykiatrian klinikalla hän teki pääosan seniorityöstään ensin Harjamäen sairaalassa ja sitten psykiatrian klinikan osastonylilääkärinä. Apulaisprofessorin pätevyyden hän sai vuonna 1981 ja hoiti apulaisprofessorin virkaa yhteensä 7 vuoden ajan.

Terveydenhuollon oikeussuojajärjestelmä

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tulee voimaan 1.3.93. Lääkärilehdessä on viime vuoden aikana käyty mielenkiintoista keskustelua tästä uudistuksesta. Kirjoitusten määrästä ja niiden näkyvästä asettelusta lehdessä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että asia koetaan joko hyvin tärkeäksi tai erityisen arveluttavaksi. Näyttää siltä, että lääkärikunta ei ymmärrä lain tarpeellisuutta. Laissa mainitut asiat sinänsä nähdään oikeiksi.

Hysterektomioita laparoskooppisesti

Hyvin järjestetty, asiasisällöltään sekä yksityiskohtainen että kattava koulutustilaisuus antaa osallistujalleen ikäänkuin "välineet" toteuttaa maailmalla hyväksi koettua toimintaa käytännössä. Gynekologisen endoskopian ensimmäinen Euroopan kongressi syyskuussa 1992 on tästä oiva esimerkki. Ensimmäiset laparoskooppiset hysterektomiat tehtiin maassamme pari viikkoa kongressista kotiutumisen jälkeen.

Braunwaldin uudistettu painos ylittää odotukset

Eugene Braunwald kuuluu tämän hetken suurimpiin nimiin kardiologian alalla. Hän toimii sisätautiopin professorina Harvardissa, ja hänen johtamansa tutkijaryhmät julkaisevat uutterasti tuloksia kardiologian ajankohtaisista tutkimusaiheista. Hän johtaa myös sisätautiosastoa maineikkaassa Brigham and Women's Hospitalissa Bostonissa. Kun hänellä arvattavasti on myös lukemattomia asiantuntija- ja luottamustehtäviä, toimituskuntien ja komiteoiden jäsenyyksiä yms., täytyy ihaillen hämmästellä sitä perinpohjaisuutta, jolla hän on uudistanut oppikirjansa koko ilmeen tässä neljännessä laitoksessa.

Liuotushoito tänään

Liuotushoito on vakiinnuttanut asemansa hoitomuotona, joka vähentää kuolleisuutta akuuttiin sydäninfarktiin. Akuutissa sydäninfarktissa hoito pitää aloittaa mahdollisimman pikaisesti: mieluiten silloin, kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa. Liuotushoito pelastaa potilaan hengen myös hemodynaamiseen katastrofiin johtaneessa keuhkoemboliassa, mutta muuten sen kuolleisuutta vähentävää tehoa keuhkoemboliassa ei ole vakuuttavasti osoitettu. Keuhkoemboliaa kannattaa hoitaa liuotushoidolla, jos yli puolet keuhkoverenkierrosta on vioittunut tai keuhkoembolia muuten uhkaa potilaan hemodynamiikkaa. Raajojen syvien laskimoiden tukoksissa liuotushoidon merkityksestä on ristiriitaisia käsityksiä. Sitä voi käyttää, jos on kyse proksimaalisesta suuresta trombista, joka on johtanut laskimoiden selvään vajaatoimintaan. Liuotushoito ei ole tällä hetkellä iskeemisen aivohalvauksen käypä hoito, mutta tilanne saattaa muuttua, kun käynnissä olevien satunnaistettujen tutkimusten tulokset valmistuvat.

Kari Pietilä

Helsingin Lastenklinikka 1893-1993

Suomen kirkkojen saarnastuoleista luettiin talvella 1893 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus: "Me Alexander kolmas. Jumalan armosta koko Wenäjänmaan keisari ja itsevaltias. Puolanmaan tsaari. Suomen suuriruhtinas ym.ym.ym. teemme tiettäväksi: sittenkuin julistuksella 29 p:ltä tammikuuta 1890 on määrätty, että Helsingissä olevan Alexanderin-yliopiston lääkeopilliseen tiedekuntaan on asetettava pysyvä ylimääräinen professorinvirka muun muassa pediatriassa eli lastentautiopissa. Olemme me opetuksen edistämiseksi mainitussa opinaineessa nähneet hyväksi armossa käskeä, että sanotussa kaupungissa olevaan yleiseen sairashuoneeseen väliaikaisesti järjestetään lastensairashuone."

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030