Liuotushoito tänään
Liuotushoito on vakiinnuttanut asemansa hoitomuotona, joka vähentää kuolleisuutta akuuttiin sydäninfarktiin. Akuutissa sydäninfarktissa hoito pitää aloittaa mahdollisimman pikaisesti: mieluiten silloin, kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa. Liuotushoito pelastaa potilaan hengen myös hemodynaamiseen katastrofiin johtaneessa keuhkoemboliassa, mutta muuten sen kuolleisuutta vähentävää tehoa keuhkoemboliassa ei ole vakuuttavasti osoitettu. Keuhkoemboliaa kannattaa hoitaa liuotushoidolla, jos yli puolet keuhkoverenkierrosta on vioittunut tai keuhkoembolia muuten uhkaa potilaan hemodynamiikkaa. Raajojen syvien laskimoiden tukoksissa liuotushoidon merkityksestä on ristiriitaisia käsityksiä. Sitä voi käyttää, jos on kyse proksimaalisesta suuresta trombista, joka on johtanut laskimoiden selvään vajaatoimintaan. Liuotushoito ei ole tällä hetkellä iskeemisen aivohalvauksen käypä hoito, mutta tilanne saattaa muuttua, kun käynnissä olevien satunnaistettujen tutkimusten tulokset valmistuvat.
Suomessa on käytössä kaksi trombolyyttistä lääkeainetta: streptokinaasi ja geeniteknologisesti valmistettu kudosplasminogeeniaktivaattori (rtPA). Markkinoille on tulossa myös asyloitu plasminogeenin ja streptokinaasin aktivaattorikompleksi (APSAC). Tällä hetkellä liuotushoidon peruslääke on…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



