THL:n ja lääkeyritysten yhteistyö on syytä purkaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Juhani Eskola ja osastonjohtaja Terhi Kilpi puolustavat THL:n rokotetutkimuksissa lääkeyritysten kanssa tekemää yhteistyötä Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 37/2010 (s. 2924-5). Kirjoittajien mukaan yritysyhteistyö on osa valtion asiantuntijalaitosten normaalia toimintaa. Väite on ainakin rokotetutkimusten kohdalla lähtökohtaisesti harhaanjohtava ja väärä.

Timo Vesikari

Astmaatikkojen tele-PEF-seurannan testaus osoitti hyvät käyttömahdollisuudet

- Porvoon sairaalan keuhkoyksikkö testasi tele-PEF-laitteistoa astmapotilaiden seurannassa hyvin kokemuksin. Useimpien potilaiden mielestä tele-PEF-seuranta oli vaivaton ja mukavampi kuin tavanomainen PEF-mittaus.

Sirkku Vilkman, Heikki Ekroos, Olli-Pekka Lehikoinen, Katja Pakkanen, Petra Ranta

Mitä makeuttajaksi sokerin tilalle?

Sokeria sanotaan pahikseksi, mutta ovatko sokeria korvaavat aineet sitten parempia kuin sokeri?

Eija Orreveteläinen

Ilmastonmuutosta torjuttaessa on punnittava hyödyt ja haitat

Viime kesän kaltaiset helteet ja metsäpalojen savut saattavat olla tulevaisuudessa tavallisia ilmastonmuutoksen takia. Tämän vuoden heinäkuussa kuolleisuus oli noin 10 % suurempi kuin viime vuoden heinäkuussa. Kuinka paljon tästä selittyy helteellä ja kuinka paljon Venäjän metsäpalojen pienhiukkasilla selviää tarkemmissa analyyseissa.

Juha Pekkanen

Astma hallintaan - sairaalahoito puoliksi

Maailman astmataakka on valtava ja kasvaa. Vuonna 2003 arvioitiin, että astmaa sairastavien määrä kaksinkertaistui 1990-luvulla (1). Vuonna 2007 WHO arvioi, että ainakin 300 miljoonaa ihmistä kärsii astmasta ja vuoteen 2025 mennessä luku kasvaa 100 miljoonalla (2).

Tari Haahtela

Suomeen tarvitaan e-terveysaikataulu

Kanta-hankkeessa valmistellaan e-katselua, järjestelmää, jossa potilaat pääsevät katsomaan omia terveystietojaan netin kautta. Pikemmin kuin tälle, tarvetta olisi e-terveysaikataululle. Se olisi valtakunnallinen joka päivä päivittyvä jonorekisteri, jossa kaikki potilaalle tulossa olevat tutkimukset, käynnit ja operaatiot olisivat potilaan katseltavissa sähköisen järjestelmän kautta.

Tuomo Reina

Lapsen saattohoitoon panostetaan keskussairaalassa

Lastenhematologian erikoislääkärit Liisa Hovi ja Kirsti Sirkiä käsittelivät Lääkärilehdessä 38/2010 (s. 3027-31) kattavasti lasten saattohoitoa. Lasten syövän hoitoon perehtyneitä työryhmiä on jo olemassa yliopistosairaaloiden ulkopuolella keskussairaaloissa, ja näitä voidaan hyödyntää lapsen saattohoidon toteuttamisessa. Lapset eivät jää ilman hoitoa.

Kirsti Korpela

Tutkijan arki piirtyy sarjakuviin

Marjukka Myllärniemi vaihtoi sairaalalääkärin työt tutkijan ammattiin. Samalla avautuivat taiteen tekemisen padot, ja monen vuoden tauon jälkeen alkoi syntyä jälleen sarjakuvia.

Mari Vehmanen

Akuutti rintapistos ja hengenahdistus

Akuutti rintapistos, hengenahdistus ja yskänärsytys ovat tavallisia oireita, joiden pitää herättää epäily spontaanista ilmarinnasta. Diagnoosi varmistetaan thoraxröntgenkuvauksella. Ilmarintapotilas kuuluu lähettää päivystystapauksena erikoissairaanhoitoon.

Pertti Aarnio

Asian luonteesta johtuen

Eduskunta on käsitellyt pitkään aselain uudistusta. Suomen tulee panna täytäntöön ampuma-aseita koskeva eurooppalainen direktiivi, mutta asiaan liittyy myös tärkeitä kansallisia muutostarpeita. Muutosehdotuksen sisältöön ovat vaikuttaneet kaksi luvallisilla käsiaseilla tehtyä joukkomurhaa koulumaailmassa.

Markku Kojo

Lyhyesti

"Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut valvontatehtävänä selvitettäväkseen Helsingissä sattuneen tapauksen, jossa lääkärin kutsuman ambulanssin tulo aivoinfarktipotilaan luokse palvelutaloon kesti yli kaksi tuntia. Selvitys koskee terveydenhuollon ohjeiden asianmukaisuutta. Lääkärilehdessä kerrottiin 8.10.2010 kuinka helsinkiläisessä palvelutalossa asuva iäkäs helsinkiläinen, suurelta osin omatoiminen asukas sai aivoinfarktin. Paikalle tullut lääkäri kutsui ambulanssin, mutta sen saapuminen kesti peräti 2,5 tuntia eikä potilasta voitu enää hoitaa kiireellisenä." Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedote 19.10.2010

Terveydenhuoltohenkilöstön kausi-influenssarokotuksista hyötyvät kaikki

Influenssaepidemia saapuu Suomeen joka talvi. Väestöstä arviolta 300 000-800 000 sairastuu ja noin 500-2 000 kuolee. Tulevana influenssakautena pandeemista (H1N1) 2009 -virusta (sikainfluenssa) odotetaan esiintyvän samanaikaisesti kausi-influenssavirusten kanssa. Se voi yhä sairastuttaa vakavasti etenkin nuoria, perussairaita, raskaana olevia ja yli 65-vuotiaita.

Eeva Ruotsalainen

Ongelmatilanteista on keskusteltava

Keskustelussa vakuutuslääkärien ja potilaita hoitavien lääkärien suhteista on esitetty hoitavan lääkärin, vakuutuslääkärin ja vakuutustuomarin perusteltuja näkemyksiä. Asiat kuitenkin ovat ennallaan. Vääriksi tulkittuja päätöksiä tehdään samalla tavalla kuin ennenkin, varmaan ainakin hylkypäätöksen saaneiden potilaiden mielestä.

Martti Vastamäki

Nyt olisi konsensuksen etsimisen paikka

Psykiatrikollega Katinka Tuisku painottaa vastauksessaan (SLL 41/2010 s. 3290-1) kirjoitukseeni aivan oikein riittävän kuvaavaa lausuntoa toimintakyvystä, hoidoista ja kuntoutuksesta.

Eero Tapio

Caravaggiolle ei voi asettaa skitsofreniadiagnoosia

Lääkärilehdessä 40/2010 (s. 3266-7) oli kulttuuripalstalla kiintoisa artikkeli suuresta taiteilijasta, joka tunnettiin Caravaggiona. Artikkelissa esiteltiin myös käsityksiä taiteilijan terveydestä. Mielestäni psykiatrit ja taiteentuntijat ovat menneet pahasti harhaan tehdessään taiteilijan tuotannon perusteella skitsofreniadiagnoosin.

Esa Ovaskainen

Pakon käyttö psykiatriassa - lääketiedettä vai sosiaalista kontrollia?

- Pakon käyttö psykiatriassa on kiistelty aihe. Onko oikeutettua puuttua yksilön itsemääräämisoikeuteen - millä perusteilla ja miten?

Kari Pylkkänen, Jarkko Eskola, Antti Hemmi

Lääkärien kansainvälinen liikkuvuus edellyttää eettisiä pelisääntöjä

Lääkärin ammatti on mitä kansainvälisin, ja työvoiman kansainvälisellä liikkuvuudella on pitkät perinteet. Pohjoismailla on jo 1950-luvulta alkaen ollut voimassa sopimus yhteisistä työmarkkinoista. 1990-luvun puolivälistä lähtien kaikki Pohjoismaat ovat olleet EU:n tai ETA:n (Euroopan talousalue) jäseniä ja näin ollen EU:n työvoiman liikkuvuutta koskevien direktiivien piirissä.

Hannu Halila, Mervi Kattelus

Lyhyesti

"Yhtenä keskeisenä syynä terveydenhoidon jälkeenjääneisyyteen on suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä. Tehokkuutta on haettu muokkaamalla hallinnon rakenteita monopolien sisällä, vaikka olisi pitänyt kehittää palveluita. ... Hyvän esimerkin ennakkoluulottomasta toimintamallista tarjoaa Ruotsi. Maassa on kohta kaksi vuotta ollut voimassa laki potilaan valinnanvapaudesta. Uudesta mallista on saatu lupaavia tuloksia. Holhouksen poistaminen ja vallan siirtäminen potilaille on ravistellut ruotsalaista järjestelmää. Uudistus on tuonut terveen kilpailun ja kehittyneen palvelukulttuurin myös terveydenhuoltoon." Ylilääkäri Juha Tuominen Helsingin Sanomissa 3.10.2010

Sosioekonomiset erot eläkeikäisten toimintakyvyssä

Suomalaisten toimintakyky on monien osoittimien mukaan kohentunut (1,2). Siitä kertoo myös tässä lehdessä julkaistava artikkeli 65- 84-vuotiaista suomalaisista, joiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on kohentunut ainakin 1990-luvun alkupuolelta lähtien (Laitalainen ym., s. 3295-3301).

Päivi Sainio, Seppo Koskinen

Sairaankuljetuksen rajanveto on ällistyttävää

Ajassa-sivuilla käsiteltiin viikko sitten hätäkeskuksen toimintaa, kun ambulanssi kutsuttiin aivoinfarktipotilaalle palvelutaloon (SLL 40/2010, s. 3197). Hätäkeskus teki väärän ratkaisun rinnastaessaan palvelutalon hoitokotiin, mutta jutussa haastateltu HYKS:n ensihoitoyksikön ylilääkäri Markku Kuisma totesi tämän mahdollisimman vaivihkaisesti.

Heikki Aho