Myös lääketeollisuus tyytymätön Lääketiedetapahtuman näyttelyyn

LL Tapio Silvennoinen ehdottaa 1.2.95 ilmestyneessä Lääkärilehdessä, että Lääketiedetapahtuman näyttely on saatettava evaluaation kohteeksi. Kirjoituksessaan hän harmittelee metrilakukauppiaiden runsautta ja toisaalta monien merkittävien lääkeyritysten poissaoloa näyttelystä.

Erkki Alanko

Häntäkö tarkoitettu heiluttamaan koiraa?

En tiedä, mitä STAKESin kehittämispäällikkö Simo Kokko tarkoittaa (Erikoissairaanhoidon pelisäännöistä väärä käsitys: kunnat eivät voi edellyttää maksusitoumuksia, SLL 5/95) puhuessaan "mullistavasta, uudesta järjestämisvastuun periaatteesta" vuoden 1993 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelun ja valtio-osuuslain 4 pykälä:ssä, kun se kuntien järjestämisvastuun osalta lähes sanatarkasti on ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 1983 vastaavaan lakiin.

Kari Räty

Äänipostia potilaalle

Hoito-ohjeitten antaminen puhelimen välityksellä on hankalaa sekä potilaalle että lääkärille. Palvelua parantaa siirtyminen äänipostiin, joka toimii puhelinverkkoon liitetyssä mikrotietokoneessa.

Erkki Karjalainen

Naapurin kokemus käyttöön

Ruotsalaiset raportit terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta ovat olleet ulottuvillamme muutaman vuoden. Niitä ei toistaiseksi ole hyödynnetty Suomessa kovinkaan paljon, vaikka terveydenhoitojärjestelmien ja lääketieteen käytäntöjen samankaltaisuus todennäköisesti luovat tähän mahdollisuuksia. Ainakin osa sarjan julkaisuista pyritään esittelemään Lääkärilehden kirjallisuusosastossa tämän vuoden aikana.

Marjukka Mäkelä, Timo Klaukka

Miksi lääkkeellinen ehkäisy on niin suosittua?

Sosiaalilääketieteen yhdistys ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) järjestivät Drugs for all? - Future of population strategy in prevention -seminaarin viime marraskuussa STAKESissa Helsingissä. Osallistujia oli noin 60. Seminaarin tarkoituksena oli esimerkkien avulla pohtia sitä, miksi laajamittainen lääkkeellinen ehkäisy on niin suosittua, vaikka näyttö hyödyllisyydestä on useimmiten vajavaista.

Elina Hemminki

Selkeyttä yrittäjätoimintaan - ennakkoperintärekisteri

Maaliskuun alusta 1995 tuli voimaan ennakkoperintälain muutos (1215/94), jolla muutetaan ennakkopidätyksenalaisen palkan käsitettä. Muutoksen päätavoitteena on selkeyttää ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä ja vähentää yrittäjätoiminnan aloittamisen verotuksellisia esteitä.

Akavan verovaatimukset uudelle hallitukselle

Tuloverotuksen keventäminen on ollut jo pitkään Akavan keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Eduskuntavaalien alla Akava on täsmentänut veropoliittiset linjauksensa, jotka se vaatii uuden hallituksen toteuttavan. Muuten kohtuuttoman raskas verotus estää tulevaisuudessakin talouden elpymistä, työllisyyden paranemista ja Suomen menestymistä taloudellisessa kilpailussa.

Smallpox a scourge of the past, but virus still a threat, says WHO

If viruses had minds, variola, the smallpox virus, would be going through agony. Since 1980, when the World Health Organization (WHO) declared smallpox eradicated, the virus has been languishing on the death rows of two high-security containment centers, one in Moscow, the other in Atlanta. Two previous dates - 1987 (unofficial) and 1993 (official) - set by WHO expert committees for destruction of the 600 samples of the virus stocked in these centres have come and gone. Now a third - 30 June this year - also looks to become a dead letter.

Perinnöllisen tromboositaipumuksen salat selviämässä

Laskimotrombi on varsin yleinen sairaus: Yhdysvalloissa sen ilmaantuvuuden on raportoitu olevan 300 000:n luokkaa vuodessa. Trombi voi myös koitua uhrilleen kohtalokkaaksi, ja sen komplikaationa kehittyvä keuhkoembolia aiheuttaa 5-10 % kaikesta kuolleisuudesta sairaaloissa. Nuoretkaan eivät ole välttyneet tältä taudilta - eivätkä myöskään kuuluisat; viime aikoina suurta julkisuutta saanut emboliapotilas on Yhdysvaltain entinen varapresidentti, joka kylläkin toipui taudistaan. Taudin taustat ovat moninaiset, ja mukaan mahtuu niin hankinnaisia syitä kuin perinnöllisiäkin komponentteja. Erilaiset tekijät voivat myös vaikuttaa yhtä aikaa, ja siksi geneettisen alttiuden tunnistaminen on myös osa taudin ehkäisyä. Perinnölliseen trombialttiuteen viittaavat tukosten esiintyminen nuorella iällä, toistuvasti tai niiden epätavallinen sijainti.

Ravitsemustilan arviointi käytännön potilastyössä

Ravitsemustilan häiriöt ja aliravitsemus huonontavat sairaan potilaan toipumista, altistavat leikkauksen jälkeisille komplikaatioille ja sairaalainfektioille, pidentävät sairaalassaoloaikaa ja lisäävät kuolleisuutta. Ravitsemustilan häiriöiden varhainen toteaminen ja hoito on siten tärkeää sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta. Sairaalassaoloaika lyhenee, toipuminen nopeutuu ja kustannukset vähenevät. Toisaalta aliravitsemuksen hoitamatta jättäminen voi johtaa komplikaatiokierteeseen, jonka hoidon kustannukset saattavat moninkertaistaa perussairauden hoidon aiheuttamat kustannukset. Tyypillisiä aliravitsemuksen aiheuttamia ongelmia ovat mm. haavan paranemisen hidastuminen ja immuunitoiminnan häiriöt.

Matti Uusitupa, Lauri Nuutinen

Sian humanisointi

Ihminen on vähemmän kuin osiensa summa. Tullakseen humaaniksi, on turvauduttava sian varaosiin.

Hedelmällisyyden edistäminen terveydenhuollon haasteena

Raskauden ehkäisyyn ja keskeytyksiin painottuneen perhesuunnittelun oikeutuksesta kiistellään useissa maissa. Suomessa perhesuunnittelu on ollut hyväksyttyä jo 1970-luvun alusta alkaen. Korkeatasoiset ehkäisyneuvonta- ja raskaudenkeskeytyspalvelut yhdessä ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen kanssa ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia.

Matti Rimpelä

Fertilitetsvård - en utmaning

Är familjeplanering som främst omfattar förebyggande eller avbrytande av graviditet berättigad? Det är en omtvistad fråga i många länder. I Finland har familjeplanering varit accepterad sedan början av 1970-talet. Vi har också nått utomordentligt goda resultat genom att preventivrådgivningen och abortvården hållit hög standard och kombinerats med sexualupplysning och handledning i mänskliga relationer.

Uuden tupakkalain velvoitteet - näytön paikka myös terveydenhuollolle

Suomi oli tiennäyttäjä edistyksellisyydellään säätäessään tupakkalain 1976; sittemmin on moni maa säätänyt Suomen lakia tiukempaa lainsäädäntöä. Terveyden edistämistyön täytyy onnistuakseen löytää toimiva tasapaino pakon ja vapaaehtoisuuden välillä. Suomessakin on kokemusta siitä, miten turvavyöt otettiin käyttöön pelkillä suosituksilla, mutta lainsäädännön velvoitteiden myötä turvavyön käyttö yleistyi kaksinkertaiseksi. Nyt on varmasti oikea hetki lisätä pakotteita myös tupakoinnin vähentämiseksi. Maaliskuun alussa voimaan astuneiden tupakkalain muutosten tavoitteena on toisaalta estää nuoria aloittamasta tupakointia ja toisaalta korostaa tupakoimattoman oikeuksia puhtaaseen ilmaan. Lain tiukkuus rajoittaa tupakointia varsinkin työpaikoilla mitä ilmeisimmin varsin radikaalisti.

Klas Winell

Kliinisen lääketutkimuksen tulosten arviointi

Lääkelaitokselle ilmoitetaan vuosittain 250-300 kliinistä lääketutkimusta. Potilailla tehtävien kliinisten lääketutkimusten tarkoituksena on selvittää tutkittavan lääkkeen tehoa, haittavaikutuksia sekä soveltuvuutta hoitoon. Lääkehoitokäytännön muotoutumiseen vaikuttavat tieteellisissä kokouksissa esitetyt kannanotot, yleiskatsausten kirjoittajien mielipiteet sekä asiantuntija-arviot. Kliiniset lääketutkimukset muodostavat kuitenkin rationaalisen perustan lääkehoitoa koskeville suosituksille. Lääkevalintaa tekevän lääkärin onkin hyvä kyetä omakohtaisesti arvioimaan ammattilehdissä julkaistujen alkuperäistutkimusten luotettavuutta ja kliinistä merkittävyyttä. Seuraavassa esitetään eräitä näkökohtia tämän arvioinnin helpottamiseksi.

Risto Huupponen

Lääkärisopimuksesta

Luin ihmetellen kollega Äärimaan kirjoituksen Suomen Lääkärilehdestä 4/95. Tekstin mukaan lääkärisopimus tuo keskimäärin 2,1 % palkankorotuksen. Kenelle? Toista näyttää kuitenkin lehden mukana tullut liite palkkataulukkoineen.

Tapio Kannisto

Peruspalkka kunniaan

Viittaan kollega Ilkka Soinin valaisevaan kirjoitukseen Suom Lääkäril 5/95), jossa hän tuo julki oman ansiokehityksensä 1989-94 ja se korutont' on kertomaa!

Leena Mikkonen

Sopimus pudotti joiltakin lääkäreiltä palkkaa neljänneksen

Lääkäriliitto allekirjoitti tammikuussa sopimuksen, joka pudotti osalta lääkäreistä palkkaa 4-28 %. Sopimuksen perusteella vakinaisten viranhaltijoiden palkan syrjäseutulisät jäädytetään markkamääräisinä nykyiselle tasolle, josta ne vuosien mittaan automaattisesti häviävät. Uusille viranhaltijoille ja sijaisille syrjäseutulisän maksaminen on työnantajalle vapaaehtoista. Mistäpä löytyvät ne kunnat, jotka tänä päivänä maksavat yhtään enempää palkkaa kuin on pakko. Joissakin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on ns. vakinaisia sijaisia, jotka ovat olleet samassa työpaikassa vuosia, jotkut yli 10 vuottakin, ja nyt heidän palkkansa laskee sopimuksen perusteella kerralla reilusti.

Leena Varesmaa-Korhonen

Leena Mikkoselle, Tapio Kannistolle ja Leena Varesmaa-Korhoselle

Kirjoittajat ovat oikeutetusti puuttuneet solmitun lääkärisopimuksen tasoon, rakenteeseen ja yksityiskohtaiseen sisältöön. Sopimuksesta on heti sen solmimisen jälkeen annettu selonteko kirjoittamishetkellä tiedossa olevien faktojen pohjalta. Siltä osin kuin on kysymys lääkärisopimuksen lääkäreitä koskevista yksityiskohdista, Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt kentälle täydentävät ohjeet, jotka vastaavat solmittua sopimusta. Sopimuksen yleisten osien osalta soveltamisohjeet vielä puuttuvat, mikä johtuu kuntasektorin muutoin selkiytymättömästä tilanteesta. Myös lääkäreitä koskevien yksityiskohtien osalta kaivataan jatkossa tarkempaa selvitystä.

Matti Koivistoinen

Vastuu addiktioasiakkaiden hoidosta

Matti Rimpelä käynnisti viime vuoden lopulla pääkirjoituksessaan keskustelun addiktioasiakkaiden hoidon laadusta. Hän kärjisti, ettei todellista vastuuta eikä voimavaroja näiden asiakkaiden auttamiseen löydy olemassaolevista järjestelmistä. A-klinikkasäätiön työntekijöinä tiedämme, ettei tilanne ole näin huono (Suom Lääkäril 1995;50:397). Vastineessamme emme kuitenkaan sanoneet, etteikö huoleen olisi aihetta. Vertailussa sydän- tai syöpäpotilaaseen päihdepotilas jää todella kirkkaasti jälkeen, jos verrataan näihin kansantauteihin varattuja tutkimus- ja hoitoresursseja keskenään.

Pekka Heinälä, Lasse Murto, Rauno Mäkelä, Kari Poikolainen