Hypertrofinen kardiomyopatia

Hypertrofinen kardiomyopatia on melko yleinen usein periytyvä sydänsairaus. Sille on ominaista vasemman kammion seinämän paksuuntuminen ja monesti kammion sisäinen dynaaminen systolinen ahtauma ja painegradientti, joka johtuu paksusta septumista ja systolessa ulosvirtauskanavaan työntyvästä mitraaliläpästä. Oireita ovat rintakivut, rasitusväsymys ja hengenahdistus sekä rytmihäiriöt. Kliinisistä löydöksistä kohottava kärkisysäys, neljäs sydänääni ja systolinen sivuääni ovat merkittävimmät. EKG:ssä on yleensä nähtävissä vasemman tai molempien kammioiden hypertrofia. Kaikututkimus ratkaisee diagnoosin. Varsinkin nuorilla aikuisilla tauti saattaa olla vaarallinen, mutta lievää tautia sairastavien tai sattumalta löytyneiden potilaiden ennuste on usein hyvä. Oireita voidaan poistaa beetasalpaajilla ja kalsiuminestäjillä ja joskus leikkauksellakin, jos potilas ei reagoi muuhun hoitoon. Vaikeissa tilanteissa amiodaronihoito voi parantaa ennustetta. Kammiovärinästä elvytetyille harkitaan sisäistä defibrillaattoria.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Isradipiini - uusi kalsiuminestäjä kohonneen verenpaineen hoitoon

Kalsiuminestäjät ovat käyttökelpoinen vaihtoehto verenpainetaudin ensi vaiheen lääkkeeksi. Ne eivät vaikuta haitallisesti seerumin lipideihin, eivät häiritse glukoosin aineenvaihduntaa eivätkä huononna ääreisverenkiertoa. Ne sopivat myös astmapotilaille. Isradipiini on uusi verisuoniselektiivinen verenpainelääkkeeksi tarkoitettu kalsiuminestäjä, jonka vaikutukset syketaajuuteen ja supistusvireyteen ovat vähäiset. Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa se osoittautui teholtaan metoprololin veroiseksi ja hyvin siedetyksi.

Jukka Inkovaara, Kimmo Luomanmäki, Matti Hartikainen, Martti Helin Jorma Viikari, Matti Kataja, Pauli Ylitalo

Ohjatut neulabiopsiat: histologinen näyte, sytologinen näyte vai molemmat?

Kaikuohjauksessa otettujen histologisten näytteiden osuvuutta kasvaindiagnostiikassa verrattiin sytologisten näytteiden osuvuuteen. 203 potilaasta otetuista histologisista näytteistä 89 % oli riittäviä tutkimuksiin, 117 potilaasta otetuista sytologisista näytteistä 97 %. Oikeaan diagnoosiin päästiin kummallakin menetelmällä 87 %:ssa tapauksista. Kaikista potilaista, joilta otettiin kummatkin näytteet, ainakin jompikumpi näytteistä oli riittävä ja oikea diagnoosi selvisi 97 %:lta. Automaattisella biopsiapistoolilla otettu histologinen näyte oli luotettava lymfooman, keuhkopussin pahanlaatuisen mesoteliooman sekä maksan ja munuaisten parenkyymisairauksien diagnostiikassa. Munuaisen onkosytooman, maksan fokaalisen nodulaarisen hyperplasian ja keuhkojen Wegenerin granulomatoosin diagnostiikassa histologinen näyte osoittautui luotettavammaksi kuin sytologinen. Ottamalla sekä sytologinen että histologinen näyte voidaan riittämättömien näytteiden, väärien ja epäselvien tulosten osuus minimoida. Tämä lienee hyödyllinen toimintamalli ainakin selviteltäessä tuntematonta, nopeasti hoitoa vaativaa sairautta.

Tapani Tikkakoski, Markku Päivänsalo, Topi Siniluoto, Seppo Hiltunen Tapani Typpö, Pekka Jartti, Meeri Apaja-Sarkkinen

Kivessyöpäpotilaan seuranta

Kiveskarsinooma on nuorten miesten tavallisin pahanlaatuinen kasvain. Kiveskasvainten hoitotulokset ovat viime vuosikymmeninä parantuneet huomattavasti: nykyään voidaan myös uusivia tapauksia usein parantaa. Tämä lisää seurannan tärkeyttä tässä kasvainryhmässä.

Carl Blomqvist, Hanna Mäenpää, Inkeri Elomaa

Virtaus-tilavuusspirometrian virhelähteet

Spirometria on yleinen, mutta myös vaativa tutkimus. Sekä puhalluttamisessa että tulosten tulkinnassa tarvitaan vankkaa ammattitaitoa. Viime aikoina ovat yleistyneet spirometrit, joista saadaan automaattinen virtaus-tilavuustulostus. Tarkoituksenmukaisesti ja oikein käytettynä virtaus-tilavuuskäyrä tarjoaa suuria etuja verrattuna tilavuus-aikatulostukseen. Tutkimuksen virhelähteet on kuitenkin syytä tuntea, varsinkin kun tulevaisuudessa nämä laitteet todennäköisesti yleistyvät edelleen.

Päivi Piirilä

In memoriam Leo Hirvonen 15.11.1924-27.7.1993

Oulun yliopiston fysiologian oppituolin ensimmäinen haltija kuoli yllättäen liikenneonnettomuudessa ollessaan matkalla Paraisten saaristotiellä kesäasunnolleen jatkamaan vapaa-aikojensa mieliharrastusta, rakentamista. Leon rakentamisharrastuksissa on symboliikkaa, joka heijastuu hänen koko elämäntyössään. Työtä ihmisen henkisen ja fyysisen elämänlaadun kohentamiseksi. Tiedemiehenä tämä toteutui elämän alun, vastasyntyneiden ensimmäisten hengenvetovaikeuksien tutkijana, sydämen perustoimintojen mekanismien samoin kuin niihin kehitettävien lääkevalmisteiden turvallisuuden selvittäjänä. Opastajana meillä oli alkuaikoina Eeva Jalavisto, joka joutui aikoinaan uhraamaan Helsingin laitoksella omat neuro- ja aistinfysiologian tutkimuskohteensa esimiehemme Yrjö Reenpään toivomuksesta vegetatiivisen fysiologian hyväksi. Tämä uhraus on koitunut tulevien lääkäreiden koulutuksen hyväksi, mutta kehittynyt myös kliinisen fysiologian muodossa käytännön palvelijaksi. Tultuani nimitetyksi Turun uuden laitoksen professoriksi toivoin saavani sydän- ja verenkiertotautien tutkijan laitokseemme. Assistenttitoverini Leo Hirvonen siirtyikin kanssani Turkuun, sai nimityksen fysiologian apulaisprofessoriksi ja toimi Sydäntutkimusaseman keskeisenä vastuuhenkilönä Ouluun siirtymiseensä saakka. Tällä kaudella kehitettiin laitoksellamme synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikkaa, hankittiin maan ensimmäinen röntgenfilmikamera, opittiin sydän-keuhkokoneen käyttöön liittyvät vaatimukset ja suoritettiin maamme ensimmäinen avosydänleikkaus täysin kotimaisin voimin. Dosentti Sauli Viikari vastasi kirurgisesta puolesta, Leo ulkopuolisista kontrollitoimenpiteistä ja Matti Vapaavuori anestesiasta. Tämä toiminta on osa lääketieteemme historiaa. Lääketieteen historia sinänsä oli Leon mieluinen harrastuksen kohde, jota hän tutki ja josta hän kirjoitti runsaasti. Terveyskasvattajana Leo oli edelläkävijöitä tutkittuun ja kriittiseen tietoon liittyvänä valistajana. Hän toimi yli kolmekymmentä vuotta aina kuolemaansa saakka Terveys-lehden päätoimittajana, jolloin pääkirjoituksen ohella joka numerossa oli myös häneltä laajempi artikkeli. Hänen sanomansa oli syvällistä ja vastuullista. Myöhempien tähän kenttään tulleiden kaupallisuuden edustajien tarjoamat helpot, mystiset ja hämäävät oikotiet terveyteen ja onneen eivät saaneet hänessä ymmärtäjää. Ravintotottumukset, alkoholin väärinkäyttö ja tupakka olivat keskeisiä tutkimusten ja vaikuttamisen kohteita. Hän toimi mm. ETRA:n (Elämäntavat Raittiiksi -järjestön) puheenjohtajana sekä asiantuntijana Alkoholitutkimussäätiön hallinnossa. Hän oivalsi, että ihmiset pysähtyvät kuuntelemaan ja kyselemään, kun ei puhunut vain raittiudesta vaan terveydestä. Tupakasta vierottamistyössä hän oli tehokas laatimiensa opaskirjojen ja lukuisten vierottamiskurssien toteuttajana. Viimeisin vaihe ulottui myös kehitysmaihin, mm. Tansaniaan, jossa hän johti useita kenttäprojekteja. Korkeat kristillis-eettiset arvot ja vakaumus loivat hänen oman elämänsä perustan. Hän toimi Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana ja hoiti lukuisia muita luottamustehtäviä pitkäjänteisesti ja kauan. Viimeinen yhteinen suurtyö Leon kanssa toteutui vastuullamme olleen, maamme tähän asti suurimman kansainvälisen kongressin (Fysiologisten tieteiden) 100-vuotisjuhlakongressin järjestäjinä. Leon painatus- ja julkaisutyössä hankittu kokemus oli ratkaiseva. Ilman häntä ja hänen hyvin motivoimaansa oululaista työryhmää ei olisi kunnialla selvitty jättiläisurakasta, johon sisältyi mm. 120 täysimittaista symposiumia, satoja lyhyitä raportteja ja kaiken kaikkiaan 3 000 abstraktia käsittävän painoteknisesti kor-kealaatuisen kirjan laatiminen valmiiksi äärimmäisen lyhyessä ajassa. Tätä varten piti kehittää uudet tietojenkäsittelyohjelmat ja hankkia vaativa tekstin luku- ja painatustekniikka. Muistotilaisuus Leon viimeiseen lepoon saattamisen yhteydessä oli harras ja kohottava. Lukuisat puheet valottivat Leo Hirvosen elämäntyön monipuolisuutta ja eettistä tasoa. Monet ystävät, työtoverit jopa yhteisöt tunsivat menettäneensä henkisen isänsä. Leosta valmistunut muotokuvareliefin kuohuva virta symbolisoi niitä elämän tuntemattomia haasteita, joiden kohtaamista hän pyrki ennalta palvelemaan: syntymää, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, vanhuutta ja kuolemaa. Silti hän on nöyrästi tunnustanut, että "ihmisenä olemiseen kuuluu määräsuuruisen kuorman kantaminen, jännityksen sietäminen ja sen hyväksyminen, ettei kaikkeen voi vaikuttaa". Viimeiseen - hänen kohdallaan inhimillisesti katsoen ennenaikaiseen - kuolemaan hän oli myös valmistautunut tunnuslauseensa mukaisesti: Porro unum est necessum: Vain yksi on tärkeä.

Nimityksiä

Helsingin Puhelinyhdistyksen työterveyslääkäriksi LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Marita Tenho 1.9.93 (hakijoita 50).

Laillistetut lääkärit

Marja Elina Ahvenus, Päivi Maria Gröhn, Maija-Liisa Kankkunen-Weinmann, Sanna Kristiina Kesä, Marja Tuuli Nevalainen, Karri Kyösti Norio, Mikko Kalervo Paunio, Jyrki Sakari Varjonen, Minna Liisa Johanna Vihla

Erikoislääkärin oikeudet

Kari Antero Haukipuro, hallinnon pätevyys; Kimmo Tapio Hujala, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Antti Juhani Koskinen, yleislääketiede; Seppo Johannes Lappalainen, psykiatria; Timo Jaakko Marttila, kirurgia; Riitta Hannele Olenius, yleislääketiede; Anne Mirjami Suovuori, syöpätaudit ja sädehoito; Raija Liisa Törmikoski, yleislääketiede; Anne Kaarina Yliluoma, yleislääketiede

Suppeat erikoisalat

Tomas Björn Erik Hellsten, lastenkirurgia (kirurgia); Seppo Olavi Taskinen, urologia (kirurgia)

Väitelleitä

LL Matti Juhani Knuuti, Regional Myocardial 18-FDG uptake for the assessment of tissue viability by positron emission tomography (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede), Turun yliopisto.

Kuolleita

Matti Mikael Ahvonen, Pentti Juho Jaakko Antila, Valter Henrik von Kraemer, Aura Kyllikki Lounas, Heikki Sakari Niskanen, Hillevi Helena Partanen, Viljo Markus Saari, Katri Laura Maria Salminen-Erolin, Siiri Irene Siikanen, Pauli Jalmari Suomalainen, Jouko Edvard Sydänmaa, Martti Ilmari Turunen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon avainsanat vuosina 1994-97: Avohoito, omaishoito ja ennaltaehkäisy

Koska sosiaali- ja terveydenhuollolla on käytettävissään vähemmän rahaa kuin aiemmin ja peruspalvelut on silti turvattava, on palvelut järjestettävä halvemmalla: palvelurakennetta muutetaan edelleen avohoitopainotteisemmaksi, kalliiden ongelmien syntyä ehkäistään ennalta ja omaisia kutsutaan mukaan hoitotyöhön. Tästä lähtee sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen suunnitelma vuosiksi 1994-97.

Myöhäsyntyiset reduktionistit

Fraktaalien keksijä, Benoit Mandelbrot, vieraili äskettäin Suomessa. Hän väitti, että koko lääkärikunta ajattelee suoraviivaisen reduktionistisesti.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Pneumonioiden hoitolinjat erilaisia eri Euroopan maissa

Scandinavian Society for Antimicrobial Chemotherapy järjesti kesä-heinäkuun vaihteessa 1993 Tukholmassa kuusipäiväisen kokouksen. Taustajärjestöinä toimivat International Society of Chemotherapy sekä International Union Against Cancer. Kokouksen aiheena oli kemoterapia infektioiden ja syövän hoidossa. Lääkkeiden käytön kliiniset sovellutukset muodostivat tapahtuman tärkeimmän annin.

Poistoilmoitusrekisteriä voidaan käyttää sepelvaltimotaudin seuraamiseen

Suomessa on toiminut jo vuodesta 1967 lähtien yhtäjaksoisesti koko maan kattava sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri. Rekisteri on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen sekä kattavuudeltaan että kestoltaan. Rekisterin avulla voitaisiin periaatteessa hyvin tehokkaasti ja vähin kustannuksin tutkia monien keskeisten kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin, esiintyvyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Suunniteltaessa rekisterin hyödyntämistä tutkimustyössä on kuitenkin otettava huomioon, että kyseessä on keskeisesti hallinnollinen rutiinityön yhteydessä syntyvä rekisteri. Tietojen keruu ja tallennus ei ole tapahtunut tieteellisen tutkimustyön vaatimalla tarkkuudella.

Pyöräilyvammat

Vuosittain Suomessa kuolee lähes 100 pyöräilijää ja noin 1 600 loukkaantuu poliisin keräämien virallisten tilastojen mukaan. Pohjoismaisissa sairaala-aineistoissa on todettu 4-10 kertaa enemmän vammautuneita pyöräilijöitä kuin poliisin keräämissä liikenneonnettomuustilastoissa. Pyöräilyvammojen tehokasta ehkäisyä vaikeuttaa tiedon puute onnettomuuksien todellisesta määrästä, riskitekijöistä ja vammojen aiheuttamista seurauksista. Tässä tutkimuksessa arvioitiin lääkärin hoitoon johtaneiden pyöräilytapaturmien esiintymistä Suomessa, veren alkoholipitoisuuden, sairauksien ja iän aiheuttamaa tapaturmavaaran lisäystä polkupyöräilijälle sekä pyöräilyvammojen aiheuttamia pitkäaikaisseurauksia, terveyden- ja sosiaalihuollon kuormitusta ja kustannuksia. Tutkimuksen aineistona olivat terveydenhuollossa (terveyskeskus, keskussairaala) hoidetut pyöräilyvammat Mikkelissä ja kuudessa ympäristökunnassa v. 1980, neljän helsinkiläissairaalan päivystys- ja osastohoidot (Aurora, Malmi, Kirurgi ja Töölön sairaala) v. 1985-86 sekä sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri vuodelta 1980. Kuolemaan johtaneet pyöräilyvammat Turun- ja Porin, sekä Kymen läänien alueilla analysoitiin vakuutusyhtiöiden liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien aineistosta vuosina 1982- 88, sekä Uudenmaan läänin vuosien 1982-86 pyöräilykuolemat sisältäen ruumiinavauslausunnon ja poliisipöytäkirjan onnettomuudesta. Riskitekijöiden arvioimiseksi kontrolliryhmänä oli 700 satunnaisesti valittua pyöräilijää Helsingin liikenteestä v. 1986.

TULE-potilaiden työkyvyttömyysaikoja voisi lyhentää

Tutkimuksen aiheena oli selvittää terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi hakeutuvien potilaiden demografisia taustatekijöitä sekä oireiden laatua ja anatomista jakautumista. Lisäksi tutkittiin terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä terveyskeskuslääkäreiden noudattamaa hoitokäytäntöä niska-hartianseudun sekä ristiselän oireita valittavilla potilailla.

Vastine ja jatkohaaste nuorten kollegojen työllistämistalkoisiin

Jo keväällä 1993 sovimme, että kukin vuorollamme pidämme virkavapaata työllistääksemme nuoren kollegan ja toipuaksemme kesän päivystysrasituksista. Ensimmäinen meistä alkaa vapaansa 1.10.1993.

AASIALAISTA INFLUENSSAA ODOTETAAN TALVEKSI

On todettu, että A- ja B-tyyppiset virukset vuorottelevat kauden influenssaepidemioiden aiheuttajina. Viime talvena oli B-tyyppisen viruksen vuoro. Useimmat tässä maassa ilmenneet epidemiat olivatkin B/Panama/45/90-tyyppisen tai hyvin läheisen viruskannan aiheuttamia. Tämä virus sisältyi viime vuoden rokotteeseen, joten ainakin osa väestöstä oli suojattu. Epidemiat eivät missään olleetkaan kovin laajoja, ja niitä ilmeni etupäässä kouluikäisten keskuudessa.

Toimittanut Tuula Fabrizio