Ohjatut neulabiopsiat: histologinen näyte, sytologinen näyte vai molemmat?
Kaikuohjauksessa otettujen histologisten näytteiden osuvuutta kasvaindiagnostiikassa verrattiin sytologisten näytteiden osuvuuteen. 203 potilaasta otetuista histologisista näytteistä 89 % oli riittäviä tutkimuksiin, 117 potilaasta otetuista sytologisista näytteistä 97 %. Oikeaan diagnoosiin päästiin kummallakin menetelmällä 87 %:ssa tapauksista. Kaikista potilaista, joilta otettiin kummatkin näytteet, ainakin jompikumpi näytteistä oli riittävä ja oikea diagnoosi selvisi 97 %:lta. Automaattisella biopsiapistoolilla otettu histologinen näyte oli luotettava lymfooman, keuhkopussin pahanlaatuisen mesoteliooman sekä maksan ja munuaisten parenkyymisairauksien diagnostiikassa. Munuaisen onkosytooman, maksan fokaalisen nodulaarisen hyperplasian ja keuhkojen Wegenerin granulomatoosin diagnostiikassa histologinen näyte osoittautui luotettavammaksi kuin sytologinen. Ottamalla sekä sytologinen että histologinen näyte voidaan riittämättömien näytteiden, väärien ja epäselvien tulosten osuus minimoida. Tämä lienee hyödyllinen toimintamalli ainakin selviteltäessä tuntematonta, nopeasti hoitoa vaativaa sairautta.
Kirjallisuudessa on esitetty ristiriitaisia näkemyksiä aspiraatiobiopsiassa otetun sytologisen näytteen (ohutneulabiopsia) ja histologisen näytteen (paksuneulabiopsia) osuvuudesta kasvaindiagnostiikassa (1-13). Sytologisen diagnostiikan etuja ovat turvallisuus ja herkkyys epiteliaalisten kasvainten…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



