Keskustelua 45/2021 vsk 76 s. 2623 - 2624

Lääkekannabiksen tehosta on tieteellistä näyttöä

Jussi JylkkäAleksi HupliMarkus StorvikReetta OjalaMia KujanpääAntti Hupli

Professori Eija Kalso esitti Lääkärilehden verkkokommentissaan tervetulleen kannanoton lääkekannabiksesta kivun hoidossa (1). Hän suositteli potilaiden systemaattista seurantaa, jotta tehosta ja turvallisuudesta saataisiin lisää tietoa.

Olemme samaa mieltä.

Jos potilailta evätään lääke, pian ei kuitenkaan ole seurattavaa.

Vaikka tutkimusnäyttö lääkekannabiksesta on ristiriitaista, useat katsaukset ovat päätelleet sen tehoavan kivun hoidossa (2,3,4).

Kalso viittaa Pain-lehden kannabisnumeroon. Tarkemmin lukiessa kirjoitukset kertovat, ettei näytön perusteella voi tehdä johtopäätöstä lääkekannabiksen tehosta – mutta ei myöskään tehottomuudesta (5).

Keskeinen syy ristiriitaisuuksille on yksittäisten kannabinoidien, esimerkiksi THC:n, sekoittaminen itse kannabiskasviin (Cannabis Sativa). Kasvi sisältää useaa vaikuttavaa yhdistettä.

Pain-lehden katsauksessa 37 tutkimuksesta vain 5 käsitteli itse kasvia. Jokaisessa kasvi oli plaseboa tehokkaampi. Vuonna 2018 ilmestyneessä laajassa katsauksessa (6) kasvia koskevia tutkimuksia oli 8/47. Kaikissa hoitovaste oli positiivinen.

Mekanistinen perustelu kasvin teholle on entourage-vaikutus, jossa kasvin kannabinoidit ja terpeenit interaktoivat vahvistaen vaikutuksia (7). Fimean erityisluvat koskevat juuri kasvin kukintoa.

Kalso nostaa myös esiin kannabiksen haitat.

Kannabiksessa tulee erotella viihde- ja lääkekäyttö. Hiljattaisessa, laadukkaassa pitkittäistutkimuksessa (8) lääkekannabispotilailla toiminnanohjaus parani. Toiminnanohjaukseen sisältyvät esimerkiksi kognitiivinen joustavuus, inhibitio ja työmuisti.

Lue myös

Myös depressioriski on kyseenalainen, ja lääkekannabiksen on havaittu olevan yhteydessä vähentyneisiin depressio-oireisiin (8). Psykoosiriskistä ei ole suoraa tutkimusnäyttöä, vaikka tapauksia esiintyy.

Riskejä voi hallita valmisteen valinnalla. Kannabidioli (CBD) ehkäisee tetrahydrokannabinolin (THC) mahdollisia kognitiivisia haittoja ja psykoosiriskiä. Riippuvuusriski puolestaan on merkittävästi pienempi kuin useilla muilla kipulääkkeillä. Vaikka sivuvaikutuksia on, ne täytyy arvioida suhteessa hyötyyn potilaskohtaisesti.

Lääkekannabista vaivaa Suomessa luottamuksen puute. Valvira ei luota lääkärin kykyyn arvioida hoitoa, eikä lääkäri aina luota potilaan kertomukseen.

Ellei potilasta ole syytä epäillä, kokemus tehosta tulee ottaa vakavasti. Hoitavan lääkärin vastuulla on punnita, onko hoito sopiva.

Suomessa on THL:n arvion mukaan 2 000–5 000 kannabista lääkinnällisesti laittomasti käyttävää henkilöä. Ilman lääkärin valvontaa riskit kasvavat. Jos käytännöt olisivat samansuuntaiset kuin Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa, luvallisia käyttäjiä olisi ehkä tuhat.

Pelkkä seuranta ei riitä. Lääkekannabis tulee säilyttää potilaiden saatavilla.

Kirjoittajat

Jussi Jylkkä
PsT, FT, kognitiivisen psykologian dosentti
Åbo Akademi
Aleksi Hupli
YT
Tampereen yliopisto
Markus Storvik
FaT, farmakologian dosentti
Itä-Suomen yliopisto
Reetta Ojala
LuK, sairaanhoitaja, neurotieteen opiskelija
Helsingin yliopisto
Mia Kujanpää
Kipupuomi-lehden päätoimittaja, kokemusasiantuntija
Antti Hupli
LL, psykiatrian erikoistuva, päihdelääketieteen erityispätevöityjä
Helsingin nuorisoasema


Kirjallisuutta
1
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/kannabis-on-vihreaa-ndash-vai-onko/
2
Whiting, PF, Wolff RF, Deshpande S ym. (2015). Cannabinoids for medical use: A systematic review and meta-analysis. JAMA. 2015;313(24):2456–2473.
3
Aviram J & Samuelly-Leichtag G. (2017). Efficacy of cannabis-based medicines for pain management: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Pain Physician, 20(6), E755–E796.
4
Johal H, Devji T, Chang Y, Simone J, Vannabouathong C & Bhandari M. (2020). Cannabinoids in chronic non-cancer pain: A systematic review and meta-analysis. Clinical medicine insights: Arthritis and musculoskeletal disorders.
5
Fisher E, Moore RA, Fogarty AE ym. (2021). Cannabinoids, cannabis, and cannabis-based medicine for pain management: A systematic review of randomised controlled trials. Pain, 162, S45–S66.
6
Stockings E, Campbell G, Hall WD ym. (2018). Cannabis and cannabinoids for the treatment of people with chronic noncancer pain conditions. Pain, 159(10), 1932–1954.
7
Russo EB & Marcu J. (2017). Cannabis pharmacology: The usual suspects and a few promising leads. Advances in Pharmacology, 80, 67–134.
8
Sagar KA, Dahlgren MK, Lambros AM ym. (2021). An observational, longitudinal study of cognition in medical cannabis patients over the course of 12 months of treatment: Preliminary results. Journal of the International Neuropsychological Society, 27(6), 648–660.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030