Vastine edelliseen

Kiitämme Lennart von Wendtiä mielenkiinnosta artikkeliimme "Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista" (SLL 1998;53:1619-1623). Aikuisikään saakka ulottuneita seurantatutkimuksia lasten vaikeista aivovammoista ei tiedossamme ole. Rutterin työryhmän prospektiivisessa tutkimuksessa seuranta-aika oli 21/4 vuotta. Aineistomme koostui vuosina1959-69 liikenteessä vaikean aivovamman saaneista alle kouluikäisistä lapsista, jotka vakuutusyhtiöiden toimesta oli ohjattu Vakuutusalan kuntouttamiskeskukseen parhaan mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Aineiston tilastollista edustavuutta on mahdoton arvioida, koska kattavia tietoja lasten aivovammoista Suomessa ei ole, joten populaatiopohjaiselle tutkimukselle olisi tarvetta. Kyseessä on kuitenkin tietyllä aikavälillä kerätty konsekutiivinen aineisto, jonka yleistettävyysrajoitukset ovat samat kuin pienissä perusteellisesti tutkituissa aineistoissa yleensä.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi

"Skleroderma miesten syytä?"

Kiitos Heikki Arvilommille mielenkiintoisesta referaatista (SLL 14/98, s. 1664). Sen viimeinen lause, "Jos totuus on näissä tuloksissa, pitäisikö autoimmuunitauteja ruveta ajattelemaan sukupuolitauteina?", hämmästytti minua. Reumatauteja on jo vuosia ajateltu, tutkittu ja hoidettu sukupuolitauteinakin (1,2).

Anni Vilppula

Kollega Anni Vilppulalle

Oikein mukavalta tuntuu saada kommentti referaatista. Osoittaahan se, että ainakin jonkun mielestä juttu ei ollut joutavanpäiväinen. Anni Vilppula pistää minut myös Proteuksen asemaan, kiipeliin, josta jossakin muodossa on luikerreltava pois. On aivan totta, että reumataudeissa on reaktiivisia tauteja, joiden alku on veneerinen. Ajattelin kuitenkin autoimmuunitauteja yleisemmin. Sitäpaitsi sukupuolitauti-terminkin käsitin tarkoitushakuisesti epäortodoksisesti.

Heikki Arvilommi

Onko käyttöjärjestelmäni moderni?

Tietokonefirmat väittävät usein, että heidän uusi käyttöjärjestelmänsä on modernimpi kuin kilpailijan. Katsotaanpa, mistä on kysymys.

Erkki Karjalainen

TEPA:lta raportti Yksityissektori otettava mukaan terveydenhuollon suunnitteluun

Yksityistä terveydenhuoltoa edustava Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt, TEPA ry, ehdottaa terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi uutta, täydentävää suunnittelukierrosta, johon osallistuisivat myös yksityissektorin ja ns. kolmannen sektorin edustajat. TEPA julkisti Yksityisen terveydenhuollon suuntaviivat -raporttinsa, jota se luonnehtii yksityissektorin vastaukseksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimille terveydenhuoltoa koskeville kehittämissuunnitelmille. Järjestö katsoo yksityissektorin tulleen syrjäytetyksi näiden suunnitelmien valmistelusta.

Uutiskirje Aasiasta

Maailman terveysjärjestö WHO juhli 7. huhtikuuta 50-vuotista taivaltaan. Vuonna 1948 perustettu YK:n erityisjärjestö on viime aikoina ollut esillä niin sen pääjohtajavalinnan kuin ensi vuosituhannen ohjelmapoliittisten linjausten suhteen. WHO:n viime vuosikymmenten toiminta on pitkälti perustunut "Health for All by the Year 2000" eli HFA-ohjelman toteuttamiseen, joka vuoden 1979 yleiskokouksessa hyväksyttiin keskeiseksi globaaliseksi strategiaksi perusterveydenhuollon kohentamiseksi.

Seppo Suomela

Tartuntatautitilanne

Viimeaikojen epidemiologista tilannetta ovat hallinneet virukset; influenssa A -epidemia on nyt laantunut, mutta kalikivirusta löytyy yhä useamman ruokamyrkytysepidemian yhteydessä. Kuten Kansanterveys-lehdessä 3/1998 todettiin, meiltä puuttuu luotettavaa tietoa siitä, miten virusta erittyy normaalioloissa tai kalikivirusripulin jälkeen. Myös aikaisempien vuosien taustatiedot puuttuvat, sillä diagnostiset menetelmät on otettu käyttöön vasta viime vuoden lopussa. Tarvitaan siis todettujen kalikivirusepidemioiden tarkkaa läpikäymistä pidemmältä ajalta, jotta viruksen todellinen epidemiologinen luonne selviää.

Maarit Kokki

Virologinen epidemia-tilanne 23.3.-19.4.1998

Kevät on tullut myös viruslöydösrintamalle. Influenssa A -epidemia hellitti jo maaliskuun lopulla, joskin yksittäislöydöksiä esiintyy yhä. Kaikki analysoidut influenssa A -virukset Suomessa ovat olleet H3N2-alatyyppiä ja valtaosa ns. Sydney-kantaa muistuttavia. Viruslöydösten runsaudesta huolimatta menneen talven influenssaepidemia ei ollut muista mittareista (mm. Helsingin kaupungin poissaolotilastot) päätellen edelliskautista kummempi. Tämä on totta yleisemminkin Euroopassa. Toinen alustava yleistys on, että epidemia vaivasi nyt erityisesti lapsia ikäihmisten päästessä suhteellisesti vähemmällä. Influenssa B:n esiintyminen Suomessa on pysynyt koko kauden yksittäislöydöksinä. Influenssa A/H1N1 -alatyypin viruksia ei Suomessa ole kuluneena kautena todettu yhtään.

Tapani Hovi

Muutoksia KTL:n rokotusneuvonnan puhelinaikoihin

Matkailurokotusten uudet puhelinneuvonta-ajat ovat maanantaisin ja torstaisin klo 10-12, puhelin (09) 4744 8485.

Ulostenäytteet ruoka- ja vesiperäisissä epidemioissa

Ruokamyrkytystapauksissa ulostenäytteet pyritään keräämään mahdollisimman pian oireiden alkamisen jälkeen bakteriologisia tutkimuksia varten. Samoja näytteitä voidaan käyttää myöhemmin virus- ja parasiittitutkimuksiin, jos näytteet säilytetään oikealla tavalla. Epäily virusten tai parasiittien osuudesta herää usein niin myöhään, että uusia näytteitä ei enää ole saatavissa oireilevista potilaista.

Impotenssin lyhyt historia

USA:ssa noin 30 miljoonaa miestä kärsii impotenssista eli erektiohäiriöistä. Nyt Viagra-lääke on murtamassa aiemmin hävettäneen tabun voiman.

Yksityissektori haluaa kilpailua terveydenhuoltoon

Omasta mielestään maamme terveyspolitiikan sivupenkille istutettu Terveydenhuollon Palvelujärjestöt TEPA ry on hiljakkoin julkistanut oman terveyspoliittisen ohjelmansa. TEPA on yhteistyöjärjestö, joka edustaa yksityisiä terveydenhoitoalan palveluntuottajia. Se katsoo, että yksityiset palvelut eivät saa Suomessa riittävää arvostusta ja että sen tietotaitoa ei hyödynnetä riittävästi. Viimeisen sysäyksen kirjoittaa oma ohjelmajulistus näyttävät antaneen sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehet, jotka keskittyivät tarkastelemaan vain julkista terveydenhuoltoa ja ylhäältä ohjattua palvelujärjestelmää, ikään kuin maassamme ei yksityisektoria olisi olemassakaan.

Taito Pekkarinen

Reuman vaihtoehtoiset hoidot

Reumaattiset immuunitaudit ovat vilkkaasta tutkimuksesta huolimatta säilyttäneet sitkeästi syntynsä salat. Vaikka lääkehoidon vaikuttavuus on viime vuosina olennaisesti parantunut, ei taudin etenemistä saada aina kuriin. Lääketieteen kyvyttömyys tarjota parantavaa hoitoa lienee syynä siihen, että vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat suosittuja reumataudeissa. Monissa maissa yli puolet potilaista on ainakin kokeillut jotakin nivelreuman vaihtoehtoista hoitomuotoa, vaikka eräät niistä ovat varsin kalliita. USA:ssa kaikkien tautien vaihtoehtoishoitojen liikevaihto on lähes 14 miljardia dollaria vuodessa.

Heikki Isomäki

Lääkärit huom! Myös maatalousyrittäjillä oikeus työkyvyttömyystodistukseen

Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen on tullut useita valituksia siitä, että maatalousyrittäjille ei kirjoiteta työkyvyttömyystodistuksia. Tämä saattaa johtua siitä, että maatalousyrittäjien ei mielletä olevan tavanomaisessa työsuhteessa.

Arto Nuutila

Peräsuolisyövän liitännäishoidoista

Yliopistosairaaloiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous on kiinnittänyt huomiota kolorektaalisyövän hoitomenetelmien kehitykseen ja antanut liitännäishoitojen käytön tehostamiseen tähtäävän suosituksen (SLL 12/98, s. 1385). Asia on tärkeä, koska kyseessä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuonna 1995 uusia tapauksia oli 2 022. Leikkaukseen liitettävä solunsalpaajahoito tulee suosituksen mukaan kysymykseen, kun leikkausnäytteissä tavataan paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeitä (levinneisyysluokka Dukes C tai TNM-aste III). Näitä esiintyy 25-30 %:lle potilaista.

Heikki J. Järvinen

Liitännäishoitona annettu solunsalpaajahoito peräsuolisyövässä

Lääkärilehden toimitus on tarjonnut mahdollisuutta kommentoida dosentti Heikki J. Järvisen kannanottoa koskien liitännäishoidon merkitystä peräsuolisyövän hoidossa. Vastikään Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa valtakunnallisessa hoitosuosituksessa (1) suositellaan, että solunsalpaajia tulisi antaa liitännäishoitona sekä paksu- että peräsuolisyövässä, jonka luokitus on Dukesin aste C (suoliliepeen imusolmukkeissa on todettu metastaaseja, muttei tätä edempänä). Järvinen haluaa tarkentaa, että liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon hyödyllisyydestä on kyllä näyttöä paksusuolen syövässä, mutta sen sijaan peräsuolen syövässä asia olisi avoin.

Heikki Joensuu

Terävämpiä kuvia elävistä soluista

Uusi valomikroskooppi rakentaa tarkkoja kolmiulotteisia kuvia elävistä soluista tuhoamatta samalla soluja.

Erkki Karjalainen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 13/98 julkaistussa artikkelissa Molander P ym. Sisäsynnytintulehduspotilaiden akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopia (s. 1487-1491) on kaksi kuvaa vaihtanut paikkaa. Julkaisemme ohessa kuvat oikeiden kuvatekstien yhteydessä.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Samaan aikaan kun säännelty hoito pyrkii rajoittamaan lääkärien itsenäisiä työmahdollisuuksia, lähialojen edustajat ovat pyrkimässä jakamaan samaa työsarkaa. Ennen kaikkea vuoden 1997 Balanced Budget Act -ehdotus ja sen Medicarea koskeva osa laajentaisi "primary nonphysicians" -ammattiryhmien itsenäistä toimintaa; tällaisia ammattiryhmiä ovat physician assistant, nurse practitioner, clinical nurse specialist, sairaanhoitaja-kätilö, kiropraktikko, podiatri-jalkojenhoitaja, optometrikko, työterveys- ja fysioterapeutti, psykologi, psykoanalyytikko sekä radiology technologist. Nämä ammattikunnat ovat ajaneet etujaan ryhmänä.

Tuula Fabrizio

Johan Fredrik Sacklén ja hänen lääkärimatrikkelinsa

Suomen lääkärikunnan matrikkelin vuodelta 1997 ilmestyessä jälleen vuoden 1998 aikana on mielenkiintoista palauttaa muistiin ensimmäinen vastaavanlainen teos, joka sisältää suomalaisten lääkärien elämäkertatietoja. Sen tekijä oli suomalaissyntyinen lääkäri Johan Fredrik Sacklén (1763-1851), joka tosin teki elämäntyönsä Ruotsissa.

Arno Forsius