Ammattiliukumaa

Erilainen elektroniikka, suomeksi filosofian kannalta vähän virheellisestikin usein tietokoneeksi mainittu on tullut jäädäkseen myös sairaanhoidon järjestelmiin. Elektroniset laskentalaitteet ja tiedonkäsittelylaitteet ovatkin vallan näppäriä tiedon tallentamiseen, siirtoon ja säilyttämiseen.

Pekka Vuoria

U-bisnes ja tropiniadit

Olympiadien saatossa on nähty bromantaniadit, erytropoietiniadit ja testosteroniadit. Nyt seurataan geno- eli somatotropiniadeja. Huippu-urheiluun, u-bisnekseen, tuppaa liittymään suurten rahavirtojen ahneus, omanvoitonpyynti, itsekkyys, pyrkyryys, keinojen kaihtamattomuus, faktojen salailu ja vääristely, hämäys, valehtelu, lahjonta, korruptio, kiristys ja uhkailu.

Toimikortti tulee - oletko valmis?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti huhtikuussa hankkeen, jossa tavoitteena on valitulla alueella toteuttaa lääketieteen tietoteknologian makropilotti. Kokeilu on osa valtiovarainministeriön sähköinen henkilökortti -projektia. Kokeilun tarkoituksena on hyödyntää ja koota yhteen pilottiin niitä alueellisia tai paikallisia saumattoman palvelumallin osaratkaisuja, joita on tähän mennessä käynnistetty eri puolilla maata sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisprojektin osina.

Jari Forsström

Lääkemarkkinointi uusien tilanteiden edessä

Lääkkeiden markkinoinnin nykyisiä ja tulevia näkymiä pohdittiin huhtikuun lopulla Espoossa pidetyssä seminaarissa. Nykytilanne Suomessa ei ole optimaalinen, mutta kansainvälisesti katsoen ongelmamme ovat pienehköjä ja valvontakoneisto toimii. Lähitulevaisuus saattaa tuoda pulmia, joista on saatu esimakua internetin kautta ulkomailta tilattavista reseptilääkkeistä ja kansainvälisten myyntiorganisaatioiden harjoittamasta luonnonlääkkeiden villistä suoramarkkinoinnista. Reseptilääkkeiden mainonta kuluttajille voi myös muuttua sallittavaksi.

Timo Klaukka

Pihtisynnytys - uhanalainen laji, toivottavasti!

Kollegojen Päivi Kivelän ja Mikael Gardbergin kirjoituksesta Lääkärilehdessä 12/98 saa sen kuvan, että kirjoittajien mielestä pihtisynnytys on turvallinen toimenpide ja pihtisynnytysten määrää tulisi jopa lisätä. Kirjoittajat ihmettelevät vielä, miksi pihtisynnytykset ovat maassamme vähentyneet.

Matti Kairaluoma

Vastine edelliseen

Kiitämme kollega Kairaluomaa hänen osoittamastaan kiinnostuksesta artikkeliamme kohtaan!

Päivi Kivelä, Mikael Gardberg

Tietokoneiden kahdet ostajat

Useimmilla tietokoneilla on kaksi ostajaa. Käyttäjät esittävät tarpeensa, päälliköt päättävät rahasta. Tuloksena on kompromissi, jota myyjät kaupittelevat. Jokainen menestystuote tarvitsee nämä kaksi ostajaa.

Erkki Karjalainen

...kolme naista kutiaa

Kuvissa on kolme iäkästä, kutisevaa naista. Jos yhden diagnoosi menee väärin, kutisijoita on pian lisääkin. Yhdellä potilaalla on väärä flunssalääke. Yhdellä on sitkeä kutinatauti, joka ei syömisistä piittaa, eikä sitä saa toiselle siirretyksi. Kenet haluaisit tutkia rukkaskäsin? Tähänkin vastaus löytyy sivulta 1707.

Raimo Suhonen

Miehen suru - suunnaton ja sanaton

Myytit auttavat surevaa miestä käsittämään käsittämätöntä ja tekevät surusta siedettävämmän. Lapsen kuolemaan liittyy aina syyllisyys, vaimon kuolema voi muuttaa täydellisesti miehen roolin ja äidin kuolema vaikuttaa mieheen läheisemmän tunnesuhteen vuoksi eri tavoin kuin isän, jonka kuolemaan liittyy surua syvempää kokemusta poissa olemisesta ja kohtaamattomuudesta.

Matti J. Kuronen

Syövän seulontatutkimukset - mitalin kaksi puolta

Geneettisten tekijöiden vähitellen paljastuessa useiden pahanlaatuisten tautien taustalta, on myös herännyt tuiki tarpeellinen keskustelu geneettiseen alttiuteen perustuvasta seulonnasta, seurannasta ja hoidosta. Maailmalla on jopa toteutettu profylaktista hoitoa esimerkiksi ovaario-rintasyöpäsuvuissa: varhaisella ooforektomialla on pyritty ehkäisemään munasarjasyövän lähes varma ilmaantuminen korkean riskin omaaville henkilöille. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. Modernin molekyyligenetiikan löydöksien mukanaantuomiin eettisiin ongelmiin suhtaudutaan vakavasti ja keskustelua käydään tutkijoiden, kliinikoiden ja maallikoiden kesken. Debattia on esiintynyt eri tiedotusvälineissä ja medisiinisten lehtien palstoilla. Lääketieteellisissä kokouksissa on näille kysymyksille omistettuja symposiumeja.

Laktoosi ja vatsavaivat

Sekä tutkimustulokset että käytännön kokemus siitä, miten laktoosi-intolerantit sietävät pieniä, muutaman gramman laktoosiannoksia ovat keskenään ristiriitaisia. Viime vuosina on julkaistu hyvin kontrolloituja tutkimuksia, joissa laktoositon tai hyvin vähälaktoosinen maito on aiheuttanut koehenkilöille yhtä paljon - tai yhtä vähän - oireita kuin tavallinen maito. Kaikesta päätellen laktoosin aiheuttamat oireet eivät ole niin yleisiä kuin kuvitellaan.

Tuula Vesa

Carl Immanuel Qvist - sanomalehtimies, poliitikko, teollisuusmies ja kaupunginlääkäri

Carl Immanuel Qvist (1827-97) oli aikanaan monipuolinen vaikuttaja, joka päätyi lopulta Helsingin kaupunginlääkäriksi. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Carl Johan Qvist ja Katharina Naht. Carl Immanuel Qvist syntyi Haminassa ja tuli ylioppilaaksi Porvoon lukiosta. Hän valmistui Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1850 sekä lisensiaatiksi vuonna 1852. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1853 Hegelin oikeusfilosofiasta.

Arno Forsius

Lääkärikoulutuksen lisäys ylimitoitettu

Suomessa on pitkään käyty keskustelua lääkäriksi koulutettavien määrästä. Koulutustarvetta on arvioitu 1950-luvulta alkaen monissa eri työryhmissä ja komiteoissa. Lääkäriksi koulutettavien määriä lisättiin 1950-luvun runsaasta sadasta opiskelijasta aloittamalla lääkärikoulutus Oulussa vuonna 1960 ja sittemmin yhtä aikaa Tampereella ja Kuopiossa vuonna 1972. Näiden lisäysten jälkeen uusien opiskelijoiden määrä oli enimmillään 615 vuonna 1976. Tämän lisäksi suomalaisia lääkäreitä on opiskellut ulkomaisissa korkeakouluissa. 1980-luvun ajan uusien opiskelijoiden vuosittainen sisäänotto vaihteli välillä 457-547.

Hannu Halila

Nimesulidi - uusi tulehduskipulääke

Nimesulidi (Nimed) on Suomen markkinoilla uusi tulehduskipulääke, jonka viralliset käyttöaiheet ovat tilapäiset kipu- ja kuumetilat, nivelrikkoon liittyvä kivun hoito ja primaarinen dysmenorrea. Vaikutusmekanismiltaan nimesulidi eroaa perinteisistä tulehduskipulääkkeistä: se on COX-2-selektiivinen ja edustaa tulehduskipulääkkeiden uutta sukupolvea. COX-2-selektiivisillä lääkkeillä on perinteisten tulehduskipulääkkeiden kaltainen analgeettinen, antipyreettinen ja anti-inflammatorinen teho, mutta ne aiheuttavat vähemmän mahaärsytystä ja muita tulehduskipulääkkeille tyypillisiä haittavaikutuksia.

Eeva Moilanen, Markku Kerola

Psoriaasin valohoidosta

Jorma Lauharannan työtovereineen psoriaasin hoidoista kirjoittaman, sinänsä ansiokkaan artikkelin (SLL 1998;53:809-814) lopussa esitettiin psoriaasin valohoidosta näkemyksiä, joihin ei voi yhtyä. Peräänkuuluttaessaan "hajautettuja avohoitopisteitä, joissa on valohoitomahdollisuus ja muu kevyt hoitovarustus" sekä "kotihoidon tehostamista lisäämällä valohoitolaitteiden lainausta" kirjoittajat viittaavat sellaiseen valohoitotoimintaan, josta allekirjoittaneilla on pääsääntöisesti huonoja kokemuksia. Kotiin lainattavalla (tai ostetulla), muutaman loisteputken lampulla toteutettu valohoito jää useimmiten summittain pitkin vuotta tapahtuvaksi satunnaistoiminnaksi, jolloin suhde ihon UV-säteilyrasituksen ja saavutetun terapeuttisen tehon välillä on huono verrattuna ammattimaisessa hoitolaitoksessa kokovartalolaitteessa tarkasti määritellyin annoksin ja määräpituisena kuurina läpivietyyn hoitoon.

Christer Jansén, Raimo Suhonen, Erna Snellman, Tapio Rantanen

Psoriaasin hoitokustannukset

Suomen Lääkärilehdessä 8/98 (SLL 1998;53:809-814) oli Jorma Lauharannan, Mikko Nenosen ja Jouni Rasilaisen artikkeli "Psoriaasi voidaan hoitaa avohoidossa. Hoitokäytännöissä suuri aluevaihtelu". Artikkelissa oli muun muassa verrattu psoriaasipotilaiden vuodeosastohoitokustannuksia eri sairaaloissa (artikkelin taulukko 1 sivulla 813). Tuloksena esitettiin, että yliopistollisissa keskussairaaloissa Tampereella hoitojakson hinta oli 9 150 mk, Helsingissä 16 800 mk ja Oulussa 18 540 mk. Näitä lukuja referoi Helsingin Sanomat lyhyesti-palstallaan 18.3.1998 ja kirjoitti, että psoriaasin hoito on kalleinta Oulussa ja halvinta Tampereella, jossa rahaa menee puolet vähemmän.

Aarne Oikarinen, Jaakko Karvonen, Timo Järvinen

Vastine edellisiin

Apulaisprofessori Christer Jansén ja muut kirjeen laatijat suhtautuvat myönteisesti esittämäämme avohoitoa korostavaan psoriaasin hoitotapaan. Ehdotuksemme valohoitojen hajauttamisesta tarpeen vaatiessa sairaaloiden ulkopuolelle ei ole kuitenkaan saavuttanut vastakaikua kirjeen laatijoissa, jotka viittaavat saamiinsa huonoihin kokemuksiin. Tarkempaa evaluaatiota asiasta ei ole käytössä.

Jorma Lauharanta, Mikko Nenonen, Jouni Rasilainen

Herpeksen hoito

En voi vastustaa kiusausta täydentää hieman Maija Haanpään kirjoitusta (SLL 11/98) herpeksen hoidosta. Oma dramaattinen kokemukseni vuosi sitten lähes velvoittaa kertomaan siitä - eikä viedä sitä mukanani hautaan. Herpes on sen verran kamala sairaus, että kaikki mikä voi olla avuksi sen hoidossa kannattaa kertoa.

Martti Paloheimo

WWW-lyhenteet

World Wide Web käyttää kymmeniä protokollia, sääntöjä joita käyttäen tieto siirtyy verkossa.

Erkki Karjalainen

Kun potilaalla on paniikkihäiriö

Yleislääkäri kohtaa paniikkihäiriöpotilaan yleensä tämän tullessa päivystykseen akuutin paniikkikohtauksen vuoksi tai muuten vastaanotolle somaattisten oireiden pelästyttämänä. Suuri osa näistä potilaista voi myös jäädä yleislääkärin hoitoon. Ymmärtävä ja paneutuva suhtautuminen potilaaseen on hoidon onnistumisen perusta. Osalle lieviä oireita saavista jo pelkkä diagnoosi ja tiedon saaminen saattavat olla riittävä hoito. Lääkehoitoon turvaudutaan, jos oireet itsepintaisesti jatkuvat, ja tällöinkin on rinnalla oltava tukea antava hoitosuhde tai psykoterapia.

Erkki Äärelä