Kipu, suru ja kokonaisvaltainen auttamiskäsitys

Ihmiset puhuvat kivusta lääkärin kanssa, kun taas surusta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta keskustellaan papin kanssa. Vaikka näillä käsitteillä ei ole yhtä täsmällistä sisältöä kuin kivulla, ne ovat sekä autettavan että auttamisen kannalta merkittäviä asioita. Kivun ja surun käsitteleminen on osa ihmisen elämänhallintaa, joka on vain osittain rationaalista, tahdonvaraista tai tiedostettua. Autettavalla on oma näkökulmansa, oma käsitys itsestään ja vaivoistaan. Miten eri auttajat siihen liittyvät? Miten kukin heistä ymmärtää autettavan ongelmat?

Voitto Huotari

Helsingin kaupunginkirurgi Fredrik Pihlflyckt

Aina 1700-luvun lopulle saakka kirurgisista toimenpiteistä huolehtiminen kuului pääasiallisesti parturien ammattikunnasta erikoistuneille välskäreille tai mestarivälskäreille eli kirurgeille. Vaikka lääkärien akateemiseen koulutukseen sisältyikin kirurgian opetusta 1800-luvun alusta, oli välskäreillä edelleen merkittävä osuus 1800-luvun puoliväliin asti mm. sotaväen lääkintähuollossa ja lääkärien avustajina sairaalapotilaiden hoidossa.

Arno Forsius

Virologinen epidemiatilanne 23.2.-22.3.1998

Influenssa A -epidemian huippu näyttää ajoittuvan helmi-maaliskuun vaihteeseen. Maaliskuun puolivälin jälkeen diagnosoitujen tapausten määrä on jo selvästi laskenut. Kaikki tyypitetyt A-virukset ovat alatyyppiä H3N2, ja tarkemmin tyypitetyistä kannoista 62,5 prosenttia on A/Sydney/97 -viruksen kaltaisia, 37,5 prosenttia A/Wuhan/95 ja A/Nanchang/95 -kaltaisia. Talven rokote sisältää Wuhan-viruksen hemagglutiniinia. B-influenssaa on koko kaudella löytynyt vain kahdessa tapauksessa. Influenssasta tarkemmin www-sivuilla http://www.ktl.fi/flu.

Marjaana Kleemola

Geenikartoitus- menetelmien kehitystyötä

Geneettinen kartoitus eli (aiheuttaja-, alttius- tai suoja-)geenien paikantaminen kromosomistossa ilman tarkempaa taudin etiologian tuntemista, on tärkeä osa perinnöllisten sairauksien tutkimusta. Paikantamisen apuna geneettisten markkereiden (eli merkkigeenien) periytymistä voidaan seurata perheissä, joissa sairautta ilmenee.

Mikko Sillanpää, Pekka Uimari

Lapsuusiän diabetes yleistyy jatkuvasti

Lapsuusiän diabetes (insuliininpuutos diabetes) on toiseksi yleisin varhaislapsuudessa puhkeava krooninen tauti. Geenien ja ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, mutta sen etiologia on yhä epäselvä. Geneettisesti tauti liittyy ainakin ihmisen HLA-alueeseen (Human Leucocyte Antigen), kromosomissa 6. Kuitenkaan ei tiedetä tarkalleen, mikä tai mitkä HLA- alueen geenit varsinaisesti altistavat taudille.

Janne Pitkäniemi, Päivi Onkamo

Aikansa lapset

"Minä olen Keijo, kuus vuotta. En minä halua rikkaaks tulla, mutta kun pääsis isän kanssa isona rakennuksille töihin; kantasin tiiltä katolle ja löisin naulaa seinään. Tekisin lujasti töitä niinkun muutkin. On mulla muuten vahvat kädet, sormikoukussa ei mulle edes isommat jätkät pärjää! Isä sanookin että minusta tulee vielä hyvä ja luja työhevonen..."

Idea kuntien palveluprofiileista

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton selvitysmiehet eli ns. Paavilaisen ryhmä esitti helmikuun lopussa julkistamassaan raportissa, että jokainen kunta tekisi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta, saatavuutta, käyttöä, voimavaroja ja kustannuksia koskevan selvityksen eli kunnan palveluprofiilin, joka sisältää kunnan koko palvelukokonaisuuden. Työn tekisivät kunnan sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito yhdessä. Vaikka sairaanhoitopiiri voisi ehdotuksen mukaan toimia selvitystyön käynnistäjänä yhteistyössä lääninhallituksen kanssa, varsinaisen selvityksen tekisivät kuitenkin toiminnoista vastaavat paikalliset henkilöt. Palveluprofiilin perusteella tulisi tehdä tarvittavat poliittiset päätökset palvelurakenteen muuttamisesta. Keskeisin osa tästä työstä tulisi tehdä vuoden 2000 loppuun mennessä.

Taito Pekkarinen

MIKSTRA ohjaamaan avohoidon mikrobilääkitystä

Bakteerien antibioottiresistenssin lisääntymisen takia mikrobilääkkeiden käyttöön on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Vuosina 1995-96 tehdyssä FinOHTAn kyselyssä avoterveydenhuollon lääkärit kokivat avohoidon infektioiden hoitokäytäntöjen arvioinnin erittäin tarpeelliseksi. Viime vuoden marraskuussa pidetty konsensuskokous painotti konsensuslausumassaan, että avohoidon infektioiden diagnostiikasta ja hoidosta tarvitaan valtakunnalliset suositukset. Duodecim onkin jo aloittanut Käypä hoito -suositusten tekemisen. Samalla käynnistetään laajapohjainen, avohoidon infektioiden rationaalista hoitoa koskeva MIKSTRA-ohjelma (MIKrobilääkehoidon STRAtegiat). Sen tavoitteena on avohoidon infektioiden diagnostiikan ja hoidon optimointi. Viisivuotinen ohjelma alkaa vuoden 1998 syksyllä. Ohjelmaan etsitään yhteistyökumppaneiksi kahtakymmentä terveyskeskusta.

Mikstra-Työryhmä, Kalevi Lauslahti, Timo Klaukka, Marjukka Mäkelä, Tuuli Nikkarinen, Erkki Palva, Ulla-Maija Rautakorpi, Pentti Huovinen

Miksi eutanasiaa ei pyydetä?

Suomen Lääkärilehdessä 9/98 kirjoitti Heikki Joensuu, onkologi-lääkärinä, näkemyksistään ja suhtautumisestaan kuoleman jouduttamiseen - aktiiviseen eutanasiaan.

Laila Iharvaara

Elämä vai eläminen

Kiitän Juha Hännistä lähes ymmärtävästä ja asiallisesta suhtautumisesta tarkoituksellisen provosoivaan ja kenties vaikeasti avautuvaan puheenvuorooni (SLL 7/98). Kaikki tasot eivät vastineen perusteella kuitenkaan näytä auenneen, joten ilman muuta lienee minunkin syytä vedota tasavaltamme ykköstykkiin. Syy on tietysti minun. Pyrkimykseni olikin pysyä yleisellä tasolla eikä upota yksityiskohtiin. Voin myös vilpittömästi nyökytellä (tai olla auttamattomasti ymmällä) suurimmalle osalle vastinetta, mikä tietysti kertoo, ettei selviä vastauksia näihin sivistyksen luomiin kysymyksiin ole olemassakaan. En niitä toki mielestäni pyrkinyt itsekään tarjoamaan vaan tarkoitukseni oli problematisoida eräitä asioita, jotka kirjoittaja esitti mielestäni hiukan yksinkertaisessa ja praksiksen ohjaamassa valossa. Siihen hänellä on tietysti hyvä syynsä, mitä en suinkaan halua aliarvioida.

Martti Ollinen

Bittejä taivaalta

Syksyllä valmistuva Iridium on 66 satelliitin verkko, jonka puitteissa Motorolan erkoiskännykällä voi kommunikoida minne tahansa maapallolla.

Erkki Karjalainen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Syksyllä 1997 lääketiedettä opiskelemaan pyrkineiden määrä oli 8,4 % pienempi kuin edellisvuonna - käänne on ensimmäinen kymmeneen vuoteen. Toisaalta vuosi 1996 olikin huippu: kaikkiaan lähes 47 000 pyrkijää kilpaili 16 000 koulutuspaikasta. Viime syksynä hakijoiden määrä oli 43 000:n tienoilla, ja ensi syksynä määrän odotetaan putoavan 41 000:een. Vuonna 1988 alkanut nousu lähti liikkeelle 26 700 hakijasta.

Tuula Fabrizio

Mikrobitautien kemoterapian alkuvaiheet

Kemoterapia on sananmukaisesti kemiallisilla lääkkeillä hoitamista. Kemoterapia muodostui erityiseksi lääkehoidon suuntaukseksi 1500-luvulla iatrokemian syntyessä. Sitä kannattavat lääkärit korostivat kemiallisten lääkkeiden paremmuutta yrteistä valmistettuihin galeenisiin lääkkeisiin nähden. Yrttilääkkeiden tehon kemiallista perustaa ei silloin vielä ymmärretty.

Arno Forsius

Erikoismaksuluokka - jälleen kerran uuden ryhmän ajattelemana

Viime tammikuun lopussa julkistettiin uusi raportti erikoismaksuluokkajärjestelmästä. Muiden tuohon aikaan ajoittuneiden päivänpoliittisten ammattijärjestötapahtumien takia se jäi julkisuudessa sangen vähälle huomiolle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kuntaliiton, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu työryhmä työskenteli kaiken kaikkiaan nelisen vuotta. Alun alkaen se perustettiin vuoden 1993 lopulla tehdyn lääkärien virkaehtosopimuksen allekirjoituspäytäkirjan perusteella. Työryhmän asettamistavan ja sen laajan edustavuuden huomioon ottaen siltä oli lupa odottaa merkittävää uusajattelua. Erikoismaksuluokkajärjestelmän syntymäpäivää tuskin kukaan enää täsmällisesti muistaa, mutta sen voi katsoa toimineen sairaaloissamme yli 50 vuotta. Ja näyttääpä se jälleen kerran - arvovaltaisesta komiteatyöskentelystä huolimatta - jäävän jatkamaan eloaan suurin piirtein entisessä muodossaan.

Taito Pekkarinen

Serotoniinioireyhtymä - vaarallinen lääkkeiden haittavaikutus

Keskushermoston serotoniiniaktiivisuuden liiallisen lisääntymisen on havaittu voivan johtaa vakavaan oireistoon, ns. serotoniinioireyhtymään. Kyseessä on lääkehoitoon liittyvä akuutti sairaustila, jonka ilmaantuvuutta ei toistaiseksi tunneta. Serotoniinioireyhtymää on ilmennyt useiden lääkeaineiden käytön yhteydessä. Oireyhtymä voi pahimmillaan johtaa kuolemaan, mutta yleensä oireet helpottavat itsestään 12-24 tunnin kuluessa siitä, kun serotonergisen lääkkeen käyttö lopetetaan.

Kari Laine

Intelin uudet haastajat

Puolijohdevalmistajilla on uusi ongelma. Nykyiset mikroprosessorit ovat niin nopeita, että on vaikea keksiä markkinoita, jotka haluaisivat maksaa lisänopeudesta.

Erkki Karjalainen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 8/98 Lotta Salmisen ja Hanna Tähden artikkeliin Lääkkeiden anto lasiaiseen on päässyt pujahtamaan virhe. Kuvan 1 kuvatekstissä sivulla 818 lasiaiseen kerralla ruiskutettava volyymin pitäisi olla 20-50 myyl, ei millilitroja. Pahoittelemme virhettä.

Koko orkesteri - mutta kuka soittaa mitä?

Virukset, bakteerit ja sienet voivat aiheuttaa ihotauteja. Kuvissa on näiltä mikrobeilta jokaiselta jotakin, aivan tavallisia tauteja. Tunnet periaatteessa ne kaikki, mutta katso kuitenkin sivu 1272.

Raimo Suhonen

Mervi Naakka-Korhonen tutki kotikonstit lapamadon häätämiseksi Eroon kansallisloisesta

Suomalaisten yleisin sisusmatolaji on leveä heisimato eli lapamato (Dis-phyllobothrium latum). Vielä tämän vuosisadan alussa Pohjois-Karjalassa lapamato oli lähes kaikilla, joten siihen suhtauduttiin keveän myönteisesti. Toisen maailmansodan jälkeen havahduttiin näkemään tuon "suomalaisen lääketieteen kansalliseläimen" aiheuttamat terveydelliset ja kansantaloudelliset haitat. Yhtäkkiä oltiinkin tekemisissä väestöä kalvavan biomedikaalin taudin kanssa. Mervi Naakka-Korhosen folkloristiikan piiriin kuuluva väitöskirja Vaivasta taudiksi - Lapamatoon liittyvä kansanparannus erityisesti pohjoiskarjalaisen aineiston valossa käsittelee lapamatohäätöä etnomedisiinan, kansanlääkinnän, vähimmin tutkitun sektorin, perheparannuksen, kannalta.

Irmeli Tanttu Porkka

Tiesitkö tämänkin verenpainetaudista?

Juuri kun kuvitteli ymmärtävänsä reniini-angiotensiinijärjestelmät, baroreseptorit, katekoliamiinit ja muut verenpaineasiat, alkaa ilmestyä kirjoituksia verenpaineen, insuliinin ja sympaattisen hermoston välisistä yhteyksistä. Insuliini on tunnetusti hyvä palvelija, mutta nyt se alkaa osoittautua yhä huonommaksi isännäksi.