Rasvattomat rasvat

Rasvan korvikkeet ovat aineita, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa kuin rasva, mutta ovat kemialliselta koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan jotain muuta kuin rasvaa. Rasvan korvikkeita sisältävien elintarvikkeiden odotetaan helpottavan vähärasvaisen ruokavalion koostamista niin, että mieltymys rasvaisiin tuotteisiin tulee tyydytettyä mutta vähemmällä kalorimäärällä. Ne eivät ole kuitenkaan korvikkeita monipuoliselle ja täysipainoiselle vähärasvaiselle ruokavaliolle, vaan ainoastaan osa sitä.

Essi Sarkkinen

Torbjörn Caspersson

En av den moderna cellbiologins och cellkemins pionjärer, Torbjörn Caspersson (1910-97), professor i medicinsk cellforskning och genetik vid Karolinska institutet, avled den 7 december 1997. Hans minnesteckning i Läkartidningen (nr 7, 1998), Sverige, är författad av Georg och Eva Klein. De berättar om Caspersson och hans betydelse för dem, liksom för många andra gästande forskare, som sökte sig till Sverige efter kriget. Själv arbetade jag 1972-73 i Casperssons institution vid Karolinska institutet som forskare i Nils Ringertz arbetsgrupp. Ringertz blev Casperssons efterträdare, men den legendariske Caspersson satte länge sin prägel på Institutionen för medicinsk cellforskning och genetik, vilken han själv hade byggt upp under och efter kriget.

Svante Stenman

Onko vanhustenhoito retuperällä?

Pienehkö naisryhmä nosti vuodenvaihteen jälkeen aktiivisella esiintymisellään kriittiseen julkisuuteen suomalaisen vanhustenhoidon. Keskustelussa ei ole haluttu - taktisesti ehkä viisaasti - nimetä vanhuksiaan laiminlyöviä kuntia tai hoitolaitoksia. Yleisellä tasolla käyvä keskustelu antaa perin synkän kuvan tilanteesta. Sen mukaan kunnat ovat säästöpaineissaan ajaneet vanhustenhoitoa rajusti alaspäin, niin että hoidon inhimillisyys on vähentynyt ja vanhenevien ihmisten hoidon laatu on yksinkertaisesti heikentynyt hälytysrajalle saakka. Vanhustenhoidossa toimiva henkilöstö on ylikuormittunutta ja rasittunutta. Jos tämä käsitys vastaa todellisuutta, asiaa ei voida sivuuttaa olan kohautuksella.

Taito Pekkarinen

Tolkaponi - uusi lääke Parkinsonin taudin hoitoon

Tolkaponi on Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettu uusi lääke. Se on ensimmäinen kliiniseen käyttöön hyväksytty spesifinen, reversiibeli ja suun kautta otettuna tehokas katekoli-O-metyylitransferaasin (COMT) estäjä. Tolkaponin teho Parkinsonin taudissa perustuu sen vaikutuksiin levodopan farmakokinetiikkaan ja -dynamiikkaan. Sitä käytetään yhdistelmähoitona levodopaa sekä sen kanssa benseratsidia tai karbidopaa sisältävien lääkkeiden kanssa.

Tapani Keränen

Psyykkinen trauma, muistojen liioittelu ja habituaatio

Hannu Lauerma, Sakari Kallio ja Antti Revonsuo ovat tässä lehdessä (6 ja 7/98) kirjoittaneet ansiokkaasti muistikuvista, valemuistoista ja muistin manipuloinnista. Lähes 40 vuotta psykiatrian alalla toimineena minusta on tuntunut, että vahvoja tunteita tai merkityksiä omaavat muistot vinoutuvat herkimmin, olipa kyseessä toive, pelko, yliarvoinen idea, itsesyytökset tai paranoidinen ajatusrakennelma. Psykoterapiassa vaikutetaan muistojen ja kokemusten herättämiin tunteisiin työstämällä uudestaan toisesta näkökulmasta, jolloin niihin liittyvä ahdistus, syyllisyys tai häpeä voi lievittyä. Toisaalta habituaatio elämyksen toistuvaan kokemiseen vaikuttaa samoin.

Matti Viukari

Lisääntymiseen liittyvät terveyspalvelut ja eurooppalainen tasa-arvo

Tallinnassa keskusteltiin marraskuussa valinnanvapauden toteutumisesta lisääntymisessä, seksuaalisuudessa ja elämäntyylien valinnassa. Korkeatasoinen keskustelu valotti selkeästi sitä kuilua, joka sekä lisääntymiseen liittyvien terveyspalvelujen saatavuuden että ihmisoikeuksien kannalta vallitsee itäisen ja läntisen Euroopan välillä. Tasa-arvon toteutumisessa ei ole kysymys vain miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, vaan myös eri ikä- ja sosiaaliryhmien erilaisten tarpeiden huomioon ottamisesta.

Kirsi Viisainen

Lääkäreiden kokemukset syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry järjestää valtakunnallisen tiedotus- ja koulutuskampanjan Yksin. Yhdessä. Kampanja pyrkii vähentämään syöpään liittyviä ennakkoluuloja, rohkaisemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sekä tukemaan terveydenhuollon ammattilaisia. Syöpäpotilaan kohtaaminen ja hoitaminen on vaativa ja puhutteleva tehtävä. Erityisesti syöpädiagnoosin kertominen on sekä potilaalle että lääkärille merkittävä, mutta vähän tutkittu tapahtuma.

Uusia selvitysmiesnäkemyksiä on taas tarjolla

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton toimeksiannosta työskennelleet selvitysmiehet Heikki Paavilainen, Matti Pietikäinen ja Tauno Telaranta julkaisivat helmikuussa raporttinsa, josta ennakkotietoja oli tihkunut jo useista seminaareista. Selvitysmiesten tehtävänä oli perehtyä erityisesti terveydenhuollon palvelujen toimivuuteen ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi. Tarkastelu tuli ulottaa kattavasti koko kunnalliseen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, psykiatrinen hoitojärjestelmä mukaan lukien. Selvitysmiesten tuli tavanomaisen toimeksiantokaavan mukaisesti kartoittaa ja analysoida laajan alueen ongelmia, tehdä sekä yleisiä korjaavia ehdotuksia että erityisesti paneutua muutamaan myös yleisessä terveyspoliittisessa keskustelussa esillä olleeseen kysymykseen, kuten sairaanhoitopiirin asemaan suhteessa kuntiin ja kuntien pakkojäsenyyteen sairaanhoitopiireissä. Toimeksiannolta ei puutu kunnianhimoa. Selvitysmiesten 10 kuukauden aikana tekemä työmäärä ansaitsee tulla myönteisellä tavalla noteeratuksi, tänä aikana valmistui julkiseen keskusteluun varsin kunnioitettava määrä uutta tekstiä - ainakin monistesivuina mitaten.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1997 maailmalla

Lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna länsimaissa keskimäärin 7 %:lla eli hieman nopeammin kuin vuonna 1996, kertoo englantilaisen Scrip-lehden vuosikatsaus. Taustalla oli sekä menestystarinoita että vakavia takaiskuja. Uusia vaikuttavia aineita ilmaantui markkinoille lähes 50 ja useita tuhansia on kehittelyn alla. Maailman myyntitilaston kärkeen nousi MSD ohittaessaan hienokseltaan Glaxo Wellcomen. Valtaosa lääkkeistä käytetään edelleen kehittyneissä teollisuusmaissa, jotka kuitenkin etsivät keinoja hillitäkseen lääkekustannusten kasvua.

Timo Klaukka

Saattohoito ei ole vaihtoehto eutanasialle

Juha Hänninen kirjoitti Suomen Lääkärilehden 4/98 pääkirjoituksessa kuolevan potilaan hoidosta ja saattohoidosta sivuten kirjoituksessaan myös eutanasiaa. Hän väitti, että eutanasiakeskusteluissa sairaan ja kuolemaa lähestyvän ihmisen oikeudeksi nähdään oikeus eutanasiaan, muttei juuri koskaan oikeutta oireiden lievitykseen. Kuulun itse Exitus-nimiseen eutanasiayhdistykseen ja meidän mielestämme potilaan oikeuksiin kuuluu ilman muuta saada oireisiinsa lievitystä ja kipuihinsa tarpeeksi kipulääkitystä, mutta kaikissa tapauksissa oireiden ja kipujen riittävä ja hyväkään lievitys ei riitä. Toisin sanoen hyväkään saattohoito ei tule poistamaan keskustelua eutanasiasta.

Jane Tuovinen

Eutanasia onkologien näkökulmasta

Eutanasian kannattajat perustelevat usein kantaansa syöpäpotilaiden sietämättömien kärsimysten lopettamisella. Valtakunnallisilla onkologiapäivillä tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain 11 % suomalaisista syöpäspesialisteista oli kyselyä edeltäneen vuoden aikana kohdannut aktiivista eutanasiaa haluavan potilaan. Selitys näin pienelle luvulle voi olla hyvä oireenmukainen hoito ja mahdollisesti kipusädehoidon käyttö. Suurin osa onkologeista suhtautui syöpäpotilaan aktiiviseen eutanasiaan kielteisesti riippumatta siitä, oliko heillä kokemusta eutanasiaa haluavista potilaista vai ei.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030