Verivalmisteisiin uudet etiketit

Marraskuun alussa 1997 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ottaa käyttöön uudet verivalmisteiden etiketit. Veriryhmien väritunnisteet poistuvat ja potilasasiakirjoihin liitettävät tarraosat muuttuvat mitoiltaan pienemmiksi. Muutos tuo etikettiin aiempaa enemmän tietoa. Samalla muutetaan hieman verivalmisteiden Rh-veriryhmämerkintöjä. Hoitavan lääkärin kannalta muutoksen merkitys on pieni, mutta verikeskuksissa toimivien on kiinnitettävä huomiota uusiin käytäntöihin.

Jarkko Ihalainen

Saamelaisten kansanlääkintä

Lapin saamelaiset ovat saaneet vaikutteita naapureina eläneiden suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja venäläisten kulttuureista. Suomen alueella saamelaisten kansanlääkintä on ollut pitkälle samantapaista kuin muuallakin Suomessa. Poikkeavaa on hyvin voimakas usko taikuuteen ja noitiin sekä tautien synnyssä että parantamisessa. Kansanlääkintään liittyi perinteitä esikristilliseltä pakanuuden ajalta, mutta pitkä kristinuskon kausi oli antanut sille omia piirteitään.

Portinvartijoita à la Uusimaa

Uudenmaan erikoissairaanhoidossa on viime aikoina nostettu julkiseen keskusteluun näkökohtia, joiden tuulettaminen laajemminkin on perusteltu. Ensimmäinen yleisen mielenkiinnon heräämisen aiheuttanut päätös tehtiin syksyn alussa Keravalla, jossa kaupunginhallitus ilmoitti, että se sitoutuu maksamaan vain sellaisten ei-kiireellistä hoitoa vaativien keravalaispotilaiden hoidon HYKS:ssä, jotka ovat tulleet sinne Keravan oman terveyskeskuksen lähetteellä. Päätöksellä haluttiin vähentää HYKS:n käyttöä rajaamalla yksityislääkärien lähettämät potilaat Keravan maksusitoumusten ulkopuolelle. Päätös johti järjestelyyn, jossa mahdollisen yksityislääkärin kirjoittaman lähetteen vastaanottava HYKS:n lääkäri selvittelee yhdessä Keravan vastuuylilääkärin kanssa, tulisiko potilas lopulta hoitaa HYKS:ssä vai jossakin muualla. Vaikka keskustelu tästä Keravan tapauksesta onkin jo kutakuinkin loppunut, on huomattava, että sen myötä maahamme syntyi yksi erikoissairaanhoitoon ohjaamisen ns. portinvartijamalli.

Taito Pekkarinen

Patologian yksiköiden akkreditointi

Heikki Aho selostaa Mittatekniikan keskuksen akkreditointiin liittyvää laatujärjestelmän katselmusta patologian yksikössä (SLL 27/97). Laadun parantaminen on terveyspalvelujen eri lohkoilla ollut viime vuosina erityisen mielenkiinnon kohteena, ja Suomen Lääkäriliitto (SLL) on kehittämässä laatujärjestelmiä (1). Patologit ovat keskuudessaan tarttuneet haasteeseen ja SLL sekä IAP:n Suomen osasto ovat yhdessä luoneet laatujärjestelmän, jonka ehdot täyttäville yksiköille annetaan patologian laatutunnus (2,3). Tämä, etupäässä kollegoiden laatima järjestelmä, on saavuttanut laajan hyväksynnän ja lukuisat patologian yksiköt ovat hankkineet mainitun tunnuksen. Laatutunnuksen saaneet ja ylläpitävät yksiköt täyttävät laadukkaan työn ehdot järkevissä rajoissa. Järjestelmää muokataan koko ajan uusien vaatimusten mukaisiksi. Nälkä näyttää kasvavan syödessä, ja suurten yksiköiden hallintoportaiden päälliköt ovat osoittautuneet kiinnostuneiksi siitä, että heidän alaisillaan yksiköillä on korkeimmat mahdolliset tunnukset ja sertifikaatit.

Juhani Rapola

Edellisen johdosta

Asetat mielestäni edellä ainakin rivien välistä luettavan kysymyksen, miksi kirjoitin psykiatristen potilaiden asiaa koskevan pääkirjoituksen lehtemme numeroon 27/97. Psykiatrisen sairaanhoitojärjestelmämme tilasta käydään kovaa julkista debattia, niin kuin itsekin toteat. Keskustelua on leimannut hyvin niukat täsmälliset substanssitiedot, mielipiteistä ei sen sijaan ole ollut puutetta. Kun nyt saimme julkaistavaksi Salokankaan ym. tutkimukset, mielestäni asiaa oli mahdollista käsitellä lehtemme pääkirjoitussivulla.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030