Voiko vanhuuteen kuolla?

Pitkäaikaispotilaita hoitava kollega joutuu aika ajoin miettimään, mitä "keksisi" vanhuksen kuolemansyyksi: selvää välitöntä aihetta kuolemalle ei ole, ruumiinavausta ei tehdä, aiemmin tehdyt diagnoosit ovat kaukana takana päin ja viime vuodet ovat kuluneet vuoteessa toimintakyvyn asteittain heiketessä. Saako vanhuuteen kuolla?

Timo Strandberg

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kannanotot ovat epäonnistuneita

Viime viikolla mietintönsä jättänyt Mieli 2009 -työryhmä epäonnistuu käsitellessään mielenterveys- ja päihdeasioita lähinnä hallinnollisina kysymyksinä (1). Hoitotulosten tehostamista ei käsitellä muuten kuin viittaamalla modernin psykiatrian kannalta riittämättömiin Käypä hoito -suosituksiin.

Heimo Viinamäki

Ravinnon osuutta ei saa unohtaa nivelreuman Käypä hoito -suosituksesta

Nivelreuman Käypä hoito -suositusta päivitetään parhaillaan, ja työ on loppusuoralla. Edellisessä päivityksessä vuonna 2003 ravinnon osuus nivelreuman synnyssä ja sen hoidossa sivuutettiin täysin, vaikka näyttöä asiasta on jo 30 vuoden ajalta. Suositus kehottaa vain kiinnittämään huomiota potilaan oluen käyttöön, jos isovarpaan tyvinivel on kipeä, ja toteaa tupakoinnin olevan nivelreuman itsenäinen vaaratekijä. Nyt olen kiinnostunut kuulemaan, otetaanko ravinnon osuus huomioon uudessa päivityksessä.

Rauli Mäkelä

Naparetkeilijöiden lääkärinä satelliitin kautta

Tuut-tuu-ut! Heikki Karisen kännykkä soi Tampereella. Lähes 20 000 kilometrin päässä hiihtävillä etelänaparetkeilijöillä on nyt ensimmäisen kerran asiaa lääkärille.

Kerttuli Punkari

Espanjan terveyskeskuksissa ei tunneta lääkäripulaa

Espanjan 200 kilometriä pitkällä Aurinkorannikolla asuu ajoittain tai vakituisesti satoja tuhansia ulkomaalaisia, joista valtaosa on EU-kansalaisia. He käyttävät hanakasti varsin avokätisen Espanjan julkisen terveydenhuollon palveluja. Ilmaisten tai muutaman euron omavastuuosuuden maksavien lääkkeiden on arveltu houkutelleen jopa "terveysturismiin".

Pentti Väistö Ja Tuula Koponen

Tutkimuspotilaat tarvitsevat tietoa tuloksista - mutta miten?

Jos osallistuisit hoitotutkimukseen, haluaisitko kuulla, miten tehokasta hoitoa sait? Selvisikö oma hoitosi voittajaksi vai jäikö kakkossijalle? Aivan, niin muutkin. Vain 3 % potilaista ilmoitti viime vuonna julkaistussa artikkelissa, ettei halua kuulla tutkimuksen tulosta (1). Arvovaltaisilla foorumeilla on kiinnitetty huomiota tutkimuspotilaiden oikeuteen saada tietoa tutkimuksen valmistuttua (2,3). Miksi osallistujille tiedotetaan tuloksista vain hyvin harvoin?

Päivi Hietanen

Lyhyesti

" 'Terveydenhuoltoa ei voi aina 10-15 vuoden välein laittaa uusiksi vain lääkäreiden tyydyttämiseksi', arvioi kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka."

Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä

Infektioiden merkitys kroonisten sairauksien etiopatogeneesissä kasvaa. Koska infektioita voidaan estää, voidaan ajan mittaan todennäköisesti vaikuttaa myös kroonisten sairauksien syntyriskiin.

Ville Valtonen

Bentsodiatsepiinin johdannaisten määräämiskäytännöt suurennuslasin alle

Yritykset vieroittaa potilas ahdistuneisuuden hoitoon käytettävästä alpratsolaamista harmaannuttavat paitsi potilaani, myös minut. Haluan haastaa kollegakuntaa tarkistamaan hoitokäytäntöjään. Kenties ihan puuhaamaan käyttörajoitusta?

Jukka Arajärvi

Mikrospirometria avuksi tupakoinnin lopettamiseen

Kaikkien lääkärien into kirjata ja kontrolloida asiakkaan tupakointia ja kannustaa sen lopettamiseen ei täytä nykyajan vaatimuksia. Avuksi kävisi mikrospirometriatestaus, joka otettaisiin yleislääkärien toimenpideluetteloon vähintään R I -toimenpiteeksi. Kokonaisuuteen sisältyisi viiden minuutin kestoinen neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi ja lisäksi kirjallinen tieto nikotiinikorvaushoidosta ja tarvittaessa lääkeresepti. Tämä tärkeä toimenpide vie 5-10 minuuttia, ja lääkärille siitä maksettava pieni korvaus voisi "sytyttää terveysneuvonnan tulilangan".

Hannu Vierola

Tarkistuslista vähentää virheitä leikkaussaleissa

Myös suomalaisissa leikkaussaleissa hyödytään WHO:n kehittämästä yksinkertaisesta tarkistuslistasta. Ensimmäisissä sairaaloissa koekäyttö on jo aloitettu.

Tuija S. Ikonen, Pertti Aarnio, Elisa Kangasmäki, Kalevi Karjalainen, Tiina Kontsas, Raija Kujala, Satu-Liisa Pauniaho, Ilkka Saario, Timo Savunen, Hilkka Sivula

Oman työn kulkija

LK Marja Pasanen löysi väitöstutkimuksessaan kolesterolilääkitykseen vaikuttavan geenimuunnoksen. Tulokset synnyttivät mediaan isoja otsikoita. Seuraavaksi Pasasella on edessään päätös, jota monet odottavat. Jatkaako tutkijana vai ryhtyäkö käytännön lääkäriksi, kuten jo lapsena päätti?

Jaana Ahlblad

Hävittääkö terveydenhuoltolaki kitkaisen rajan?

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajamaastoon kasautuu ongelmia, jotka näkyvät sekä vaikeuksina järjestää potilashoito että hoidon maksajien yrityksinä vähentää kuluja pelaamalla potilaan hoitopaikalla. Hoitoketjut takkuilevat tällä rajalla, eivätkä kunnat pidä sakkomaksuista, joita laukeaa rajan väärälle puolelle jumiutuneiden potilaiden hoidosta.

Taito Pekkarinen

Traumaperäiset reaktiot ja häiriöt

1980-luvulla omaksuttiin tapa merkitä psyykkiseen järkytykseen liittyvän stressivaikutuksen ja sitä seuraavan mielenterveyden häiriön yhteys näkymään diagnoosissa. Menettelyä on myös kritisoitu. Asianmukaisen tutkimuksen ja hoidon sekä etenkin vakuutuslääketieteellisten näkökohtien kannalta diagnoosin perusteltu yhdistäminen koettuun stressiin on silti paikallaan.

Matti Ponteva

Hoidammeko murrosikää masennuslääkkeillä?

Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö kolminkertaistui vuosina 1997-2007. Kasvu kohdistui erityisesti masennuslääkkeisiin (Autti-Rämö ym. tässä lehdessä s. 477-482).

Kari Pylkkänen

Preventiohoitajat avuksi kansansairauksien ehkäisyyn

Sairauksien ehkäisystä puhutaan paljon, mutta siihen panostetaan vähän. Vastuu kuuluu terveydenhuollolle, mutta suuren osan työstä tekevät järjestöt. Terveydenhuollon panosta olisi lisättävä, koska se tavoittaa koko väestön, myös ja erityisesti vähäosaiset, se voi ottaa huomioon kaikki kansantaudit ja voi toimia järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti riskien havaitsemisesta hoitoon ja kuntoutukseen. Miksi ehkäisevällä terveydenhuollolla ei ole laatusuosituksia?

Ilkka Vuori

Potilaana näkee paremmin
Lääkäreillä on hyvä tahto

Emeritusprofessori Uno Wegelius jäi eläkkeelle virastaan Turun PET-keskuksessa 1995. Vapaalle siirtyi uraansa tyytyväinen, työtovereidensa ja alaistensa arvostama, mutta lääkärien välisiin intrigeihin ja pikkumaisuuksiin kyllästynyt seniori. Oma vakava sairaus palautti uskon ammattikuntaan.

Liisa Koivula

Volta para Casa
Brasiliassa panostetaan avohoitoon

Depressio johtaa tautitaakkaa, mutta uusien huumeiden, kuten crackin, pelätään leviävän etenkin nuorten keskuudessa.

Seppo Suomela

Ovatko kevyttuotteet kevyitä?

Väestön energiantarve on vähentynyt, mutta vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on säilynyt lähes ennallaan. Tyhjän energian, kuten rasvan ja sokerin, osuus ei saisi olla suuri, jotta välttämättömien ravintoaineiden saanti olisi turvattu. Ovatko kevytelintarvikkeet vastaus ravintoaineiden riittävään saantiin ja painonhallintaan?

Eeva Voutilainen

Viiveet pois syövän hoidosta

Syövän hoitotulokset Suomessa ovat hyvät eikä hoito kansainvälisesti vertaillen ole kallista (1). Hoitoon pääsee kuitenkin viiveellä, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Vaikka diagnostiset selvittelyt ja leikkauksesta toipuminen selittävät osan viiveistä, johtuu osa hoitojärjestelmän puutteista ja niihin on puututtava. Suomen Onkologiayhdistys selvitti hoitoon pääsyä toukokuussa 2008. Keskimääräinen aika syöpäleikkauksesta lääkehoidon aloittamiseen 12 keskussairaalassa oli 30-95 vrk ja leikkauksesta sädehoidon aloittamiseen 28-67 vrk.

Terhi Hermanson