Mål, utvisning och "life time care"

Under de senaste månaderna har finländsk ishockey fått publicitet av icke önskvärt slag. Två ishockeyspelare på toppnivå har under pågående match skadat halsryggraden och av allt att döma ådragit sig svår tetraplegi. En skada av detta slag är katastrofal såväl för den drabbade som för de anhöriga. Även publiken är chockad över det inträffade. Ishockeyn som sådan behöver än en gång ses över och förebyggande åtgärder övervägas.

Sitostanolirasvahappoestereitä sisältävä margariini

Valion tutkimusjohtaja Kari Salminen jatkaa keskustelua runsaasti huomiota herättäneestä sitostanolimargariinista, jota Antti Aro aikaisemmin käsitteli Lääkärilehdessä (SLL 1-2/96).

Kari Salminen

Lääkettä elintarvikkeista

Antti Aro vastaa Kari Salmiselle ja toteaa tämän puuttuvan ajankohtaisiin ja kiintoisiin kysymyksiin lääkkeiden ja elintarvikkeiden välisestä rajankäynnistä, "funktionaalisista" elintarvikkeista sekä ravitsemuksellisista ja terveydellisistä väittämistä, esimerkkinä sitostanolimargariini.

Antti Aro

Vastine Kari Salmisen kirjoitukseen

Raision Yhtymän kehityspäällikkö Tapio Palmu on Kari Salmisen kanssa samaa mieltä siitä, että kasvisterolimargariini ja sitä koskeva aihepiiri ovat tavattoman mielenkiintoisia. Muuten Palmu katsoo Salmisen kirjoituksen pyrkivän antamaan oudon kuvan niin itse kasvisterolimargariinista ja siihen liittyvästä tutkimustyöstä kuin viranomaisten toiminnastakin.

Tapio Palmu

Helikobakteeri-infektion diagnostiikassa kömmähdys

Suomen eturivin mikrobilääkeasiantuntijat Pentti Huovinen ja Martti Vaara ovat kirjoittaneet ansiokkaan ohjekirjan Avohoidon mikrobilääkkeet, joka on Lääkelaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen julkaisemana postitettu kaikille lääkäreille. Kirjasessa johdatetaan lukija mikrobilääkkeiden järkevään käyttöön ja opastetaan infektioiden diagnostiikassa. Koska uskomme, että tätä erinomaista kirjasta säilytetään tarkoin ja sen ohjeisiin palataan aina yhä uudelleen, haluamme korjata oppaassa esiintyvän kömmähdyksen, joka koskee helikobakteeri-infektion diagnostiikkaa.

Hilpi Rautelin, Timo Kosunen

Ohjelmistojen kuninkaat

On vain kourallinen yrityksiä, jotka sanelevat pelin säännöt. Valta ja raha seurailevat sellaisia valmistajia, joilla on hallussaan ohjelmiston liitospinta.

Erkki Karjalainen

Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoiset syyt - uusi näkökulma tautiluokituksessa

Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoisten syiden luokitteluun suhtaudutaan uudessa kansainvälisessä tautiluokituksessa aivan uudella tavalla. Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoisten syiden luokitus ei enää ole varsinaista luokitusta täydentävä ylimääräinen osa, vaan se on nyt sisällytetty varsinaisen luokituksen kiinteäksi osaksi, luvuksi XX.

Hilkka Ahonen

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä vuonna 1996

Hoitoilmoituksen tietosisältö on valtakunnallisesti kerättävä yhtenäinen vähimmäistieto sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta ja sitä korvaavista hoitomuodoista. Vuonna 1996 eniten muutoksia hoitoilmoitusjärjestelmään aiheuttaa uusien tauti- ja leikkausluokitusten käyttöönotto. Ainoa merkittävä tiedonkeruun laajennus on koko päiväkirurgisen toiminnan ottaminen mukaan hoitoilmoitusjärjestelmään. Rekisteriaineiston tarkistamista ja palautetuotantoa nopeutetaan uusilla ohjelmilla.

Reijo Salmela

Oikaisu Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa -artikkeliin

Lääkärilehden numerosta 5/96 on kirjapainossa pudonnut mikrogramman merkeistä myy-kirjain pois. Pekka Lähteenmäen artikkelissa Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa sivulla 401 mainitut hormonaalisessa jälkiehkäisyssä käytettävät annokset ovat siis 100 myyg etinyyliestradiolia ja 500 myyg levonorgestreelia.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Lääkärit eivät ole olleet mitenkään ihastuneita erikoistyöryhmän, Pew Health Professions Commissionin, syyskuussa tekemään ehdotukseen toimilupien muuttamiseksi. Työryhmä totesi, ettei perinteinen laillistamistapahtuma takaa, että lääkärin tai muiden terveydenhuollossa toimivien henkilöiden tiedot ja taidot olisivat ajan tasalla koko työuran ajan. Työryhmän mielestä yksilön työsuorituksia olisi seurattava nykyistä tehokkaammin ja myös praktiikan luonteen olisi oltava joustavampi. Lainmuutoksia on jo esitetty, Mainessa tällainen esitys on päässyt jo kuvernöörin työpöydälle asti.

Tuula Fabrizio

o Virologinen epidemiatilanne

Influenssa A- ja RS-virukset hallitsevat kauden löydöksiä määrältään lähes tasaväkisinä. Influenssa A:n alatyyppi H3N2 on edelleen vallalla, mutta myös alatyyppiä H1N1 on löytynyt lähinnä etelän varuskunnista. Influenssaa esiintyy kaikkialla maassa.

Marjaana Kleemola

o Jo toinen influenssa- epidemia käynnistynyt Suomessa

Vuodesta 1977 lähtien maailmalla on kiertänyt kaksi influenssa A -virusten alatyyppiä, H3N2- ja H1N1-virukset. Tämän talvisen H3N2-epidemian jatkoksi Suomessa on käynnistynyt H1N1-epidemia, josta ei odoteta suurta. Myös influenssa B-tapaukset saattavat lisääntyä.

Reijo Pyhälä

o Haemophiluksen ampisilliiniresistenssi lisääntyy

Haemophilus influenzae -bakteerit alkavat olla yhä vastustuskykyisempiä ampisilliinille. Beetalaktamaasia tuottavat kannat ovat kolminkertaistuneet viidessä vuodessa.

Antti Nissinen, Raija Manninen, Pentti Huovinen, Paul Gröönroos

Z73.0?

Väestövastuulääkäri Huttunen oli nähnyt koko yön painajaisia (F51.5), varmaankin vast'ikään sairastetun mahataudin (A09) jäljiltä väsyneenä (R53). Nyt aamulla suupieltä kutitti (L29.8), olisiko herpes (B00.1) tulossa? Päätä särki (R51), mahdollisesti migreeni (G43,1) oli alullaan. Ainakaan alkoa ei ollut tullut otetuksi (F10.0), joten krapulasta (F10.3) se ei johtunut. Selkää jomotti (M54), jäseniä särki (M79.1). Tuskin se sentään fibromyalgiaa ((M79.0) oli, eikä Huttunen muistanut mitään venähdyksiäkään (M62.6). Kaiketi flunssa (J06.9) oli tulossa ja aiheutti lihaskipuja (M73.8* B97.8). Tällä iällä, päätteli Huttunen, ei ainakaan kulumia (M15.9) pitänyt vielä olla.

Nimimerkki Nas

Rankkaa kirjoittelua terveydenhuollostamme

Maan päälehti on lähtenyt räväkkään keskusteluun maamme terveydenhuollosta. Tammikuisen sunnuntailiitteen kirjoitusten otsikointi linjaa keskustelun sisältöä: "Maassa 401 sairaalaa ja yhtä monta ongelmapesäkettä", "Potilasjonot ovat politikoinnin välineitä", "Kukaan ei uskalla katsoa terveydenhuollon tulevaisuuteen". Pari päivää myöhemmin julkaistu pääkirjoitus kyseenalaistaa nykyisen sairaanhoitopiirijakomme, hoidon porrastuksen toimimattomuus todetaan viittauksella terveyskeskusten vuodepaikkojen ja kroonikko-osastojen riittämättömyyteen, jolloin potilaita hoidetaan kalliisti erikoissairaanhoidon käytävillä. Tulosvastuuajattelu saa rankan tuomion: "Tulosvastuun tähden kaikki lääkärit eivät enää hoida potilaan sairautta, vaan keräävät pisteitä tutkimuksista ja hoidoista, joihin kaikkiin tullaan eri päivinä". Ainoana positiivisena asiana mainitaan kustannusten väheneminen muutamana viime vuonna. Pari päivää myöhemmin eräs kollega väittää lehden yliöartikkelissa suomalaislääkärien olevan tippumassa taitojensa takia eurojunasta, ja että "yksi englantilainen huippukirurgi voisi leikata vuodessa enemmän potilaita kuin HYKS (22 kirurgia) yhteensä".

Taito Pekkarinen

Hårda ord om vår sjukvård

Landets största tidning har startat en utmanande debatt om den finländska hälso- och sjukvården. Rubrikerna för artiklarna i en söndagsbilaga i januari anger tonen: "Vi har 401 sjukhus och lika många problemhärdar","Patientköer är politiska redskap","Ingen vågar skåda in i sjukvårdens framtid". Några dagar senare publiceras en ledare som ifrågasätter den nuvarande indelningen i sjukvårdsdistrikt. Tidningen konstaterar också att den nuvarande nivåstruktureringen i vården inte fungerar och att det finns för litet vårdplatser vid hälsocentralernas sjukhus och för få kronikeravdelningar, varför patienterna vårdas dyrt i de specialiserade sjukhusens korridorer. Resultatan-svarstänkandet får en hård dom: "På grund av resultatansvaret sköter inte alla läkare längre patientens sjukdom utan samlar poäng genom undersökningar och behandlingar till vilka man skall komma olika dagar." Som det enda positiva draget noteras att kostnaderna minskat under de senaste åren. Några dagar senare skriver en kollega i en stort uppslagen artikel att de finländska läkarna kun-skapsmässigt håller på att missa eurotåget och att "en brittsk toppkirurg opererar fler patienter under ett år än alla HUCS (22) kirurger tillsammans."

Maailman lääkevuosi 1995

Vuosi 1995 oli lääketeollisuudelle toiveikas, sillä markkinat kasvoivat keskimäärin 8 prosenttia. Samaan aikaan kaikki länsimaat etsivät keinoja lääkekulujen kasvun hillitsemiseksi. Lääkemaailmalle tunnusomaisia olivat lukuisat yritysostot ja -fuusiot, jotka ovat samalla muuttaneet myynnin kärjessä olevien yritysten järjestystä. Nelisenkymmentä uutta lääkeainetta tuli markkinoille, eniten syövän ja sydänsairauksien hoitoon. Nämä ja monet muut tiedot löytyvät tuoreesta SCRIP-lehden aikakausliitteestä.

Timo Klaukka

Kommentti artikkeliin "Väestö valmis rationaaliseen mikrobilääkehoitoon"

Lääkärilehden Lääkeinfo-palstalla (SLL 1-2/96) Kelan lääkäritutkija, dosentti Timo Klaukka esitteli julkaisemamme tutkimuksen "Väestön asenteet mikrobilääkehoitoon" tuloksia sekä omia tulkintojaan niistä. Kyseessä ei ollut lehtireferaatti eikä kirja-arvostelu, vaan alkuperäisjulkaisun muotoon kirjoitettu lyhennelmä raportistamme. Kirjoitus sisälsi osin suoria lainauksia raportista (lainausta ei ollut selkeästi merkitty) ja osin Klaukan omia yhteenvetoja, johtopäätöksiä, tulkintoja ja asiavirheitä.

Riitta Ahonen, Erkki Palva, Lea Tuomainen, Kari Wallenius

Timo Klaukan vastine

On erikoinen väite, että olisin toiminut moraalittomasti referoidessani julkaistua tutkimusraporttia. Tutkijaryhmähän piti raportin valmistuttua tiedotustilaisuuden viime vuoden lopulla, minkä jälkeen asiaa käsiteltiin mm. päivälehdissä ja sähköisissä viestimissä. Myös Farmasialiiton lehti Semina referoi tuloksia näyttävästi aukeaman kokoisessa jutussa. Koska raportissa oli ajankohtaisia ja tärkeitä tietoja antibiootteja määrääville lääkäreille, katsoin aiheelliseksi saattaa tiivistetyt tulokset nopeasti Lääkärilehden lukijoille. Samalla tutkimus sai julkisuutta lääkäreiden keskuudessa, minkä olettaisin olleen tutkijoiden tarkoituskin.

Päätoimittajan kommentti

Olen pahoillani siitä, että Lääkärilehdessä julkaistu teksti saa osakseen näin kovaa kritiikkiä. Kritiikin silmään joutunut dos. Timo Klaukka on vastannut edellä. Päätoimittajan puolesta kuitenkin pari kommenttia lehdelle osoitettuihin kysymyksiin.