Pelastava lääkärintodistus

Helsingin Sanomain pääkirjoitussivulla 22.1.96 Keijo Himanen kirjoittaa "pelastavasta lääkärintodistuksesta". Merkintöjä-palstalla julkaistu kirjoitus hämmmästytti ja hetkautti suuresti mieltäni. Jutussa käsitellään viime kevään palomieslakon yhteydessä sattunutta ikävää välikohtausta, jolloin "viisi lakkolaista kieltäytyi hätätyöstä matkustaja-alus Tallinkin jouduttua aamulla merihätään Helsingin edustalla. "Miehet juoksivat karkuun pelastuslaitoksen edustalta, kun päivystävä palopäällikkö yritti määrätä heitä hätätyöhön..." "Asia eteni aikanaan käräjäoikeuteen..." Yksi palomies tuomittiin maksamaan 20 päiväsakkoa, yhteensä 1 821 markkaa. Oliko vain yksi viidestä kieltäytyneestä syyllinen? Ei, vaan hän oli muita terveempi. Neljä muuta syyllisiksi epäiltyä hankkivat jälkikäteen lääkärintodistukset onnettomuuspäiväksi. Syyttäjä ei voinut heitä syyttää, koska sairaita ei voi komentaa hätätyöhön..." Edelleen pääkirjoitus ihmettelee "miten sairaat miehet jaksoivat aamutuimaan lähteä kaupungille" ja sitä "kuinka pienistä vaivoista miehet saivat monen päivän sairauslomat".

Jaakko Kinnunen

Vastoin vakaumusta ja parempaa tietoa

Olemme valmistautumassa toisen maailmansodan päättymisen 50- vuotisjuhlallisuuksiin. Saksa antautui lopullisesti keväällä 1946. Koko maailmalle alkoi silloin paljastua mihin kaikkiin hirveyksiin saksalaiset olivat syyllistyneet. Puolen vuosisadan ajan me lääkäritkin olemme pohtineet, kuinka oli mahdollista, että eurooppalaisen lääketieteen huippuyksiköissä Wienissä, Berliinissä jne. koulutetut kollegamme tekivät sellaista kuin tekivät.

Esko Länsimies

Hermokasvutekijät - mahdollisuuksien runsaudensarvi

Elämä ei ole paljonkaan muuttunut niillä viimeaikaisen arvion mukaan 165 miljoonalla ihmisellä, joiden arvellaan kärsivän vakavista neurologisista sairauksista. Totta on toki, että nykyään on lääkkeitä, joilla voidaan hidastaa tai hillitä joidenkin näiden sairauksien oireita. Sairaanhoidollisia palveluja on yhä useamman ulottuvilla, ja edistynyt kommunikaatioteknologia on tuonut helpotusta joidenkin potilaitten eristyneisyyteen. Kaiken kaikkiaan kärsimykset ovat kuitenkin yhä yhtä suuria ja pitkän ajan ennusteet yhtä synkkiä kuin ne olivat vuosisadan vaihteessa.

John Maurice

Uusi toimenpideluokitus, valmistelu ja periaatteet

Toimenpideluokitus on tietokoneavusteisen toimenpidetilastoinnin perustyöväline. Tällöin tilastoinnilla tarkoitetaan laajaa käsitettä, johon sisältyy kaikki mahdollinen tiedon massakäsittely, esimerkiksi minkä hyvänsä tyyppileikkauksen haku sairaalan tietovarastoista kahden vuoden ajalta. Toimenpideluokituksia on laadittu monia, tunnetuimmat kansainväliset ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n International Classification of Procedures in Medicine (1) leikkaustoimenpideosa, Physicians' Current Procedural Terminology, CPT-4 (2) ja Systematized Nomenclature of Medicine, SNOMED (3), toimenpideosa. Mikään toimenpideluokitus ei ole saanut sellaista valta-asemaa kuin WHO:n tautiluokitus, vaan jatkuvasti elätellään toiveita luokituksesta, joka täyttäisi kaikkien tarpeet.

Timo Niinimäki

Uutta potkua postmenopausaalisen osteoporoosin lääkehoitoon?

Postmenopausaalisesta osteoporoosista kärsivien potilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Progressiivinen luumassan väheneminen johtaa luuston heikentymiseen ja murtumariski kasvaa. Sairastavuus ja mortaliteettikin ovat huomattavia, kustannuksista puhumattakaan: länsimaissa taudin aiheuttamien kustannusten on näet arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan neljännesvuosisadan aikana. Niinpä tehokkaat ja turvalliset keinot postmenopausaalisen osteoporoosin hoitamiseksi ovat kaivattuja.

Ruoan flavonoidit ja terveys

Flavonoidit ovat osa ihmisen ruokavaliota, vaikka niitä ei luetakaan varsinaisiin ravintoaineisiin. Flavonoideja on kasvisperäisissä ruoissa, mausteissa ja juomissa. Niillä on monia vaikutuksia, joilla voi olla merkitystä ihmisen terveydelle. Ne toimivat antioksidantteina, kuten tunnetummat ravinnon antioksidantit C-vitamiini, E-vitamiini ja beetakaroteeni. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että flavonoidit saattaisivat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää.

Riitta Törrönen, Hannu Mykkänen

Pyhä Quirinus - suomalaisen kansanperinteen Histervo

Pyhän Quirinuksen taru kuvaa hyvin niitä piirteitä, jotka aikoinaan liittyivät pyhimyksiin tautiin sairastuneen suojelijoina. Quirinus oli alunperin Italiassa, Rooman pohjoispuolella, asuneiden sabiinilaisten sodanjumala. Quirinuksen nimi johtui sabiinilaisten heittokeihästä tarkoittavasta sanasta quiris. Hän oli siten tarunhohtoinen keihäänkantaja, jota vastasi roomalaisten kulttuurissa sodanjumala Mars. Jupiter, Mars ja Quirinus muodostivat yhdessä roomalaisten tärkeän jumalatriadin.

Arno Forsius

Lasten kärsimykset eivät ole vain kiinalaisten ongelma

Kiinalaisten lasten orpokotien barbaarisista menettelytavoista maailmalle levinnyt tieto on kuohahduttanut voimakkaasti ainakin ns. hyvinvointivaltioiden kansalaisten mielialoja. Muutaman kansainväliseen levitykseen menneen televisio-ohjelman jälkeen Kiinan ihmisoikeustilanne on noussut lyhyessä ajassa kansainvälisen huomion kohteeksi lähes samaan tapaan kuin aikaisemmin opiskelijaliikehdinnän verisen tukahduttamisen jälkeen. Virallisen Kiinan vastaväitteistä huolimatta voinee pitää varmana, että tuhansia tyttölapsia jätetään Kiinan orpokodeissa kylmäverisesti heitteille, hoidon puutteeseen, nälkiintymään ja nääntymään hengiltä. Ensisijaiset syyt tähän ovat miesvaltainen kulttuuriperinne ja maassa noudatettu yhden lapsen perhepolitiikka. Tilanteen täytyy olla kiinalaisten viranomaisten tiedossa, mutta sitä katsotaan vähintäänkin läpi sormien, ellei peräti hiljaisesti suositella.

Barn i nöd är inte bara kinesernas problem

Uppgifterna som delgivits världen om den barbariska behandlingen av kinesiska barnhemsbarn har fått känslorna att svalla åtminstone i s.k. välfärdsstater. Efter ett par TV-program som fått global spridning har frågan om mänskliga rättigheter i Kina på kort tid blivit föremål för internationellt intresse, nästan på samma sätt som efter blodbadet då studenternas demokratirörelse i tiden kvästes. Trots officiella dementier från kinesiskt håll torde det stå klart att tusentals flickebarn på kinesiska barnhem kallblodigt lämnas åt sitt öde, undanhålls vård, får svälta och plågas till döds. De primära orsakerna till detta är den mansdominerade kulturtraditionen och familjepolitiken som tillåter endast ett barn per familj. Situationen måste vara bekant för kinesiska myndigheter men antingen ser man, lindrigt uttryckt, mellan fingrarna eller ger sitt tysta bifall.

Turvallisuuden kehitys liikenteessä

Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen kirjoitti aiheesta "Turvallisuuden kehitys liikenteessä" (SLL 35/95:3864-66). Artikkeli koski liikenteen historiaa ja tilastoja menneinä vuosikymmeninä ja erityisesti asennemuutosten merkitystä liikenneturvallisuudelle ja seurausvaikutuksille (yksilön vapaus autoilla, juopuneena ajaminen, sosiaalinen liikennerikkomusten paheksunta, turvavyön käyttö, ympäristöhaitat, taloudelliset rajoitukset).

Aaro Kiuru, Martti Parvinen, Leena-Maija Parvinen

Syövän hoidon kulttuuri Aasiassa: huipputiedettä ja kansanparannusta

Aasiassa onkologian ongelmatkin ovat erilaiset kuin länsimaissa, syöpätautien jakaumaa myöten. Tosin rikkaiden maiden ja suurkaupunkien tilanne muuttuu länsimaiseen suuntaan. Aasian ja Tyynenmeren valtioiden syöpäkokous käsitteli syövän hoitoa monipuolisesti, Singaporen huippusairaaloista kansanparantajien konsteihin. Aasian maiden polarisoituminen on selvä: Japani, Etelä-Korea, Singapore, Australia ja Uusi-Seelanti ovat oma joukkonsa. Kiina ja Intia valtavine väestöongelmineen ovat aivan eri sarjassa. Pienemmissä Aasian maissa kansanlääketieteellä on vielä hyvin vahva asema. Etu-Aasiassa on omat koulukuntansa ja vahva perinnekulttuuri.

Eeva Salminen

Sairaala sodan keskellä

Sisällissota Ruandassa kiihtyi keväällä 1994 ja joukkomurhat lamaannuttivat myös sairaalat, kun henkilökunta pakeni muualle. Kansainvälinen Punainen Risti perusti Kigaliin sotakirurgisen kenttäsairaalan, joka toimi kesällä taistelujen pahimmassa myrskynsilmässä. Suomalaislääkäri toimi sairaalassa kolme kuukautta, pitkään ainoana kirurgina. Hän kertoo tässä sodan keskellä sijainneen sairaalan toiminnasta, alusta päätökseen.

Seppo Salminen

Emma Rosina Heikel - Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri

Emma R o s i n a Heikel syntyi Kaskisissa vuonna 1842 ja kuoli perheettömänä Helsingissä vuonna 1929. Hänen vanhempansa olivat Carl Johan Heikel (-1850) ja Kristina Elisabet Dobbin. Isä ehti toimia tyttären syntymän jälkeen pormestarina Kokkolassa sekä pormestarina ja laamannina Oulussa. Perheen pojista vanhempi, John Edvard (1834-), oli Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvos ja nuorempi, Emil, (-1872), valmistui lääketieteen kandidaatiksi ennen varhaista kuolemaansa.

Arno Forsius

Säästetäänkö erikoissairaanhoito toimintakyvyttömäksi?

Julkinen keskustelu hakee mielellään epäkohtia, puutteita ja tehottomuutta. Se nostaa huomattavasti harvemmin esille positiivisia asioita, joita esimerkiksi Suomen terveydenhuollossa on poikkeuksellisen paljon. Terveydenhuoltomme kaksi poikkeuksellisen lihavaa vuosikymmentä päättyivät 1990-luvun alussa rahan puutteeseen. Valtionosuuksien maksatusjärjestelmä uudistettiin ja niitä on supistettu voimakkaasti. Kunnat ajautuivat rahavaikeuksiin verotulojen romahdettua vuosikymmenen alussa. Erikoissairaanhoito joutui nopeasti negatiivisen huomion kohteeksi julkisia varoja runsaasti - joidenkin mielestä jopa tuhlailevasti - käyttävänä järjestelmänä. Kuntien varojen käytöstä päättävien mieliin vakiintui käsitys, että kuntien rahoitusvaikeuksia voidaan olennaisesti korjata, kunhan vain erikoissairaanhoito saadaan säästämään. Näitä puheita on varmasti pidetty lähes jokaisen erikoissairaalan hallinnossa.

Taito Pekkarinen

Förlamas specialsjukvården av sparandet?

Massmedierna tar gärna upp missförhållanden, brister och ineffektivitet men fokuserar däremot betydligt mera sällan debatten till positiva företeelser, som det t.ex. finns ovanligt gott om i hälso- och sjukvården. Två för vår hälso- och sjukvård sällsynt goda årtionden avslutades tvärt i början av 1990-talet då pengarna tog slut. Systemet för utbetalning av statsandelar förnyades och statsandelarna skars ned betydligt. Då också skatteintäkterna samtidigt minskade kraftigt blev kommunernas ekonomi synnerligen ansträngd. Som storkonsument av offentliga medel framstod specialsjukvården snart i negativ dager. De kommunala beslutsfattarna fick för sig att kommunernas ekonomiska problem kunde lösas endast ifall sjukvården kunde förmås att spara.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030