Läkaravtal till slut

Läkarförbundets fullmäktige sammanträdde två dagar före årsskiftet och godkände med klar röstmajoritet förhandlingsresultatet i jourtvisten och samtidigt anslutningen till den inkomstpolitiska uppgörelsen. Beslutet fattades i grevens tid eftersom inkomstuppgörelsens indexvillkor och följsamhetsgaranti endast gällde avtal som ingåtts före årets slut. Läkarkartellen godkände för sin del avtalet kort efter det att Läkarförbundet tagit ställning. Det nya läkaravtalet omfattar nu omkring 12 000 kommunalt anställda läkare, tandläkare och veterinärer. Det är det tredje egna avtalet på läkarområdet sedan november 1993. Arbetstagarna företräds av Läkarkartellen och AKAVA-OS, som inledde sin verksamhet först för ett år sedan. Det finns alltså nu anledning att granska det nya avtalssystemets bakgrund och funktionsduglighet.

Kalsiumsalpaajat - hyötyä vai haittaa sepelvaltimotautipotilaalle?

Kalsiumsalpaajien asemasta sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoidossa on keskusteltu pitkään. Hiljattain on ilmestynyt kaksi julkaisua kalsiumsalpaajien mahdollisista haitoista sepelvaltimotautipotilaille.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

A-influenssa tuli - älä unohda amantadiinia!

Amantadiini on vanha parkinsonismin hoitoon käytetty lääkeaine, joka samalla on A-influenssan ehkäisyssä yhtä tehokas kuin rokotus. Amantadiinilla voidaan ehkäistä tartunta vielä epidemian aikanakin ja lisäksi nopeuttaa influenssan paranemista, jos lääkitys aloitetaan pian ensioireiden ilmaannuttua. Tätä lääkettä käytetään meillä kuitenkin yllättävän vähän.

Pertti Neuvonen, Kari Kivistö

Suomen Lääkäriliiton hallitukselle

Suomen Lääkäriliiton Kokkolan paikallisosaston sääntömääräinen vuosikokous velvoitti johtokunnan laa-timaan kirjelmän Suomen Lääkäriliiton hallitukselle VES asioiden huonon hoidon takia.

Kokkolan Paikallisosasto

Sopimusneuvottelijat on vaihdettava

Ketkä neuvottelevat lääkäreiden palkoista? Mikä koulutuspohja ja kokemus heillä on? Miten hyväksytään neuvotellut sopimukset? Kysyin tätä jo Suomen Lääkärilehdessä 8/95, jolloin neuvottelupäälliköksi ilmoittautui vain Matti Koivistoinen. Hän myöntää kirjoituksessaan samassa lehdessä, että edellisellä neuvottelukierroksella suurin palkanalennus oli 2,8 % ja syrjäseutukunnissa tämän lisäksi jopa 28 %. Tällöin luovuttiin monen kollegan vuosia nauttimista eduista, vaikka nämä eivät koskeneet neuvottelijoiden omaa kukkaroa. Edellisellä kierroksellahan toki saatiin mitätön palkankorotus vanhemmalle lääkärikunnalle, mutta sopimus laski nuorempien alle 15 vuotta töissä olleitten peruspalkkaa selvästi yli 100 000 mk:lla eläkeikään mennessä (SLL 8/95, s. 931).

Tapio Kannisto

Jääkö jäsenmaksuja maksamatta?

Onneksi olkoon Suomen Lääkäriliiton hallituksen 2.3.95 tekemän ryhdikkään päätöksen johdosta (viite Pentti Alholan kirje 5.12.95). On se hienoa, että kun ei edunvalvonta oikein tahdo sujua, niin sentään omat jäsenet osataan pitää ruodussa. Lieneekö sattuma, että juuri nyt on päätetty jäsenmaksujen perintäjärjestelmän tehostamisesta? Ilmeisesti en ole ainoa, joka on poikennut kaidalta tieltä ja jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta.

Rafael Aspholm

Vastaus Kokkolan paikallisosastolle, Tapio Kannistolle ja Rafael Aspholmille

Lääkäreitä koskevat sopimukset hyväksyy Lääkäriliiton hallitus, joka myös päättää neuvottelutavoitteista valiokunnissa tehdyn valmistelutyön pohjalta. Viime neuvottelukierroksella tosin valtuuskunta liiton korkeimpana päättävänä elimenä halusi poikkeuksellisesti itse ottaa kantaa sopimuksen hyväksymiseen. Neuvottelijat toimivat esittelijöinä liiton päättävien elinten kokouksissa.

Björn Eklund

Raskaudenaikaisten veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainemääritysten hyödyntäminen sairaaloissa

Kiitämme kollegoja Jukka Puolakkaa ja Kalle Willmania Keski-Suomen keskussairaalasta ehdotuksesta käyttää sairaaloissa hyväksi raskaudenaikaisten veriryhmä- ja -vasta-ainemääritysten tuloksia korvaamaan verensiirtoa edeltävää veriryhmämääritystä ja vasta-aineiden seulontaa (SLL 34/95, s. 3756). Ehdotus on taloudellisesti perusteltu, mutta jos se otetaan käyttöön, on huolehdittava siitä, että näin saatu veriryhmätieto on yhtä luotettava kuin sairaaloiden nykyisen käytännön mukainen potilaan veriryhmämäärityksen tulos.

Tom Krusius, Malla Kuosmanen

Vielä sotastressistä, sydämestä ja hengästymisestä

LT Seppo Koskinen ei kiinnitä huomiota mainintaani, että sotastressivaikuttaa seuraavaankin sukupolveen. Viite "Transgenerational transmission of war-related trauma" oli tosin mainittukin vain lähdekirjan sivunumeroissa 635-643. Varmaa kuitenkin on, että sotastressi vaikuttaa yhä. Sitä ovat ylläpitäneet "kylmä sota", sitten epävarmat olot Venäjällä ja sen asevoimien sijoittelu itärajamme tuntumaan ydinaseineen sekä ilmeisesti myös vaaraan assosioituvat uhkakuvat suuresta sydänkuolleisuudesta itäisessä Suomessa ja historialliset perinteet.

Matti Viukari

Teleturismia

Kokenut turisti tarkistaa eri lentolinjojen vapaat istuinpaikat ja lippujen hinnat valmiiksi ennenkuin avaa matkatoimiston oven. Hotellivaraukset hän tekee soittamalla suoraan hotelliin. Hetkeä ennen matkalle lähtöä hän tarkistaa matkakohteen säätilan ja paikallisten televisio- ja radiokanavien tuoreimmat uutiset.

Erkki Karjalainen

Kongressikuulumisia lääketieteen tietotekniikasta

Lääketieteen tietotekniikkasovellusten vuotuinen kongressi järjestettiin jo 19. kerran. Tärkeimpiä teemoja olivat elektroninen sairauskertomus ja laadun parantaminen. Myös tietoverkkojen hyödyntämisestä kertyy jatkuvasti kokemusta.

Jari Forsström

Tautiluokitus muuttuu - kuolemansyyt pysyvät ennallaan

Vuoden 1996 alusta otetaan sosiaali- ja terveysministeriön määräyksellä käyttöön uusi tautiluokitus ICD-10. Vaikka tautiluokitus muuttuu, eivät kuolemansyyt ainakaan tästä syystä muutu. Kuolemansyyn selvittämisen käytäntö tuottaa samalla tavoin kuin ennenkin kuolemansyytietoa rekisteröitäväksi ja tilastoitavaksi. Tilaston laadun kannalta on keskeistä, että kuolemansyiden luokittaminen, eli kuolemansyytietojen kirjoittaminen ja koodittaminen todistuslomakkeella, sekä valinta rekisteriin tapahtuu tarkasti ja huolellisesti sääntöjen ja ohjeiden mukaan.

Raimo Lahti

Influenssa on flunssaa pahempi

Heti alkuun on syytä muistuttaa tuosta pienestä erosta: flunssa ja influenssa ovat eri asioita. Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavat erilaiset, soinnukkaasti nimetyt virukset, kuten adenovirus, respiratory syncytial -virus eli ärrässvee-virus ja parainfluenssavirus. Myös mykoplasma aiheuttaa aika usein flunssankaltaisen taudinkuvan. Mutta kun puhutaan influenssasta, puhutaankin viruksesta, jonka oikea nimi on influenza. Kliinisesti influenssa poikkeaa muiden virusten aiheuttamasta taudista (eli flunssasta) kahdessa suhteessa. Ensinnäkin, influenssa kulkee epidemioina ja pandemioina, kun taas flunssa on mukanamme jatkuvasti. Toiseksi, influenssaan liittyy suurempi mortaliteetti kuin flunssaan, lähinnä koska influenssavirukset altistavat keuhkokomplikaatioille eli jälkitaudeille.

Sitostanolimargariini

Imeytymätön kasvisteroli sitostanoli vähentää kolesterolin imeytymistä. Sitä sisältävää margariinia käyttämällä saatiin Suomessa tehdyssä tutkimuksessa seerumin LDL-kolesterolipitoisuus vähenemään yli 10 %. Uusi suomalainen keksintö on helppo tapa tehostaa hyperkolesterolemian hoitoa.

Antti Aro

Bruselloosi - maailmalla yleinen zoonoosi

Bruselloosi on eräs yleisimmistä ja vanhimmista zoonooseista, selkärankaisista eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista. Välimeren maista on jo antiikin ajoilta kirjallisia tietoja kuukausia kestäneestä kuumetaudista, jossa oli aaltoillen pitkiä kuumevaiheita ja lyhyitä kuumeettomia kausia. Eläinten luomatauti oli samoin jo antiikin ongelmana. Orosius kertoi, että Rooman seudulla oli vuonna 276 eKr keskenmenotautia sekä karjalla että naisilla. Plinius (n. 50 jKr) piti vuohien keskenmenoja kylmyyden aiheuttamina. Roomassa oli tapana uhrata teurastetusta lehmästä otettu vasikan sikiö 15. p:nä huhtikuuta Cerekselle, jotta tämä olisi varjellut karjaa keskenmenoilta.

Hengestä materiaa - pysymmekö raiteilla?

Uusi uljas aivotutkimus ulottelee jo niin pitkälle, että tutkijoittenkin eettinen keskus on alkanut tikittää. Toki he kiistävät keskuksen olemassaolon mutta voiko sitäkään poissulkea ennen kuin johtavan aivotutkijan aivot on tutkittu?

Täydennyskoulutukseen osallistuminen on palkittava

Suomalaisten lääkärien mittavin ja merkittävin jatkokoulutustilaisuus, Lääketiede-tapahtuma, järjestetään nyt jo 24. kerran. Täydennyskoulutus on ajankohtainen keskustelunaihe useissa kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Näin to-teaa ACMT (Advisory Committee on Medical Training) eli EU:n lääkärien koulutusta käsittelevä neuvoa-antava komitea suosituksissaan vuodelta 1994. Eurooppalaiset lääkärijärjestöt ovat myös antaneet omia suosituksiaan CME:stä. Kaikissa niissä korostetaan koulutuksen vapaaehtoisuutta ja jatkuvaa täydennyskoulutusta jokaisen lääkärin moraalis-eettisenä velvollisuutena.

Hannu Halila, Kati Myllymäki

Efterutbildning skall belönas

Vårt lands största och mest betydande medicinska utbildningsevenemng, Medicin, arrangeras nu redan för 24 gången. I många internationella läkar-organisationer är efterutbildning en dagsaktuell fråga. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Citatet ingår i den rekommendation som år 1964 utfärdades av EU:s rådgivande kommitté för läkarutbildning ACMT (Advisory Committee on Medical Training). Många europeiska läkarorganisationer har också avgett egna rekommendationer om medicinsk fortbildning. I dem betonas överlag att utbildningen är frivillig och att det är en moralisk och etisk skyldighet för varje läkare att fortgående utbilda sig.

Väestö valmis rationaaliseen mikrobilääkehoitoon

Väestön tietoja, asenteita ja kokemuksia mikrobilääkkeistä selvitettiin Kuopion yliopiston tekemässä haastattelututkimuksessa, jonka tilasi ja rahoitti Lääkelaitos osana MIKSTRA-ohjelmaa. Suhtautuminen mikrobilääkkeisiin osoittautui järkevämmäksi kuin mitä ehkä oli odotettu. Lääkäreiltä toivottiin erityisesti paneutumista potilaan vaivoihin, eikä mikrobilääkityksen saamista infektio-oireisiin pidetty itsestäänselvyytenä.

Timo Klaukka

WMA:n julistus potilaan oikeuksista

Suomen Lääkärilehden 10.11.95 numerossa (SLL 32/95) Markku Ääri-maa kirjoitti pääkirjoituksen aiheesta WMA:n julistus potilaan oikeuksista. Täysin aiheellisesti hän korostaa julistuksen maailmanlaajuista merkitystä ja Suomen Lääkäriliiton osuutta aloitteen tekijänä sekä sen sinnikkäänä eteenpäin viejänä. Hän muistaa myös mainita, että ehdotus pohjautui periaatteessa suomalaiseen lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Sen sijaan hän ei mainitse, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka kirjasi nämä tärkeät periaatteet lakiin. Hollanti on sittemmin seurannut Suomen esimerkkiä, ja monessa Euroopan maassa lain valmistelutyö on käynnissä. Myös Suomessa 1980-luvun lopulla lain valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä ja lääkintohallituksessa koki paljon vastustusta tai ehkä olisi parempi sanoa välinpitämättömyyttä. Vasta nyt ymmärretään, että tässä asiassa Suomesta on tullut edelläkävijä hieman samalla tavoin kuin naisten äänioikeudessa vuonna 1906.

Mikko Vienonen