10.7.1993 Rehabiliteringen av synskadade måste omprövas

Resurserna för olika slag av rehablilitering har minskat i det rådande ekonomiska läget. Vårt lands 40 000-50 000 synskadade utgör en så stor grupp att rehabiliteringen av dem nu borde övervägas på nytt såväl i fråga om kvalitet som organisation.

Migreenin diagnostiikka ja hoito

Migreenin ehkäisevä hoito ei ole viime vuosina muuttunut, mutta viime vuosikymmenellä kehitetyt uudet serotoniinireseptoriagonistit (5-HT-agonistit) tarjoavat mahdollisuuksia migreenikohtausten entistä tehokkaampaan hoitoon. Uusin migreenilääke, sumatriptaani, hakee tällä hetkellä paikkaansa migreenin hoidon lääkevalikoimassa. Lääke on hyvin spesifinen 5-HT1-tyypin reseptorin agonisti eikä se tehoa muuhun päänsärkyyn kuin migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn. Tällaisen uuden täsmälääkkeen käyttö asettaa uusia vaatimuksia migreenin diagnostiikalle. Vuonna 1988 on julkaistu uudet diagnostiset kriteerit päänsärylle. Nämä kriteerit on hyvä tuntea, jotta eri päänsärkymuotojen hoito paremmin onnistuisi.

Reijo Salonen, Markus Färkkilä

Alaraajavaltimoiden angioplastia

Perkutaaninen angioplastia tarjoaa aikaisempaa helpomman tavan alaraajan verenkierron palauttamiseen valtimotaudeissa. Endovaskulaariset laajennus- ja kanavointitoimenpiteet rasittavat hyvin vähän potilasta, ja hän on työkykyinen muutaman päivän hoidon jälkeen. Noninvasiivisin laboratoriotutkimuksin voidaan selvittää hemodynaamisesti oleelliset valtimomuutokset radiologisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Samoin on paineenmittauksin mahdollista tarkistaa angioplastialla aikaansaatu hemodynaaminen tulos ja seurata sen pysyvyyttä.

Björn L. Lindström, Mauri Lepäntalo, Tiina Sarparanta, Johan Edgren

Molemminpuolinen rintasyöpä - harvinainen tauti

Kaksi erilaista primaaria rintasyöpää on harvinainen yhdistelmä. Molemminpuolinen kasvain ei silti välttämättä tarkoita etäpesäkettä toisessa rinnassa. Artikkelissa kuvataan potilas, jolla seulontamammografiassa todettiin molemminpuolinen ja histologisesti erilainen primaarisyöpä molemmissa rinnoissa samanaikaisesti. Oikean rinnan kasvain osoittautui histologisessa tutkimuksessa invasiiviseksi lobulaariseksi karsinoomaksi, vasemman rinnan kasvain oli duktaalinen karsinooma.

Tapani Tikkakoski, Jarmo Turunen, Timo Myllymäki

Munuaisten vajaatoiminnan jatkuvatoimiset ekstrakorporeaaliset hoitomenetelmät tehohoidossa

Munuaisten äkillinen vajaatoiminta on kriittisesti sairaiden potilaiden vakava ja yleinen ongelma, johon liittyy varsin suuri kuolleisuus. Munuaisten toimintaa korvaavista tekniikoista tehohoitoon soveltuvat erityisesti ns. jatkuvatoimiset tekniikat, joista yleisimpiä lienevät jatkuva arteriovenoosi hemofiltraatio, CAVH, tai sama tekniikka dialyysinestekierrolla tehostettuna, CAVHD. Varsin yleisesti käytetään myös verensuodatusta laskimosta laskimoon joko dialyysikierron kanssa tai ilman sitä (CVVHD, CVVH). Koska suodatus on näitä menetelmiä käytettäessä jatkuvaa, perinteisessä dialyysissa ilmeneviä neste- ja elektrolyyttitasevaihteluita ei esiinny. Verenkiertoelimistön stabiliteetti on näin parempi ja mahdollistaa verensuodatuksen myös hemodynaamisesti labiileille potilaille. Neste-, happoemäs- ja elektrolyyttitasapaino voidaan ylläpitää helposti ja näin mahdollistaa myös tehokas parenteraalinen ravitsemus. Hoito voidaan antaa muun tehohoidon ohessa ilman erityiskoulutettua henkilökuntaa, vaikka sairaalassa ei olisikaan dialyysivalmiutta.

Erkki Saarela

Auttaako varhaiskuntoutus selkävaivaista metsuria selviytymään työssään?

Varhaiskuntoutuksen tuloksellisuutta tutkittiin selkävaivoja poteneilla miespuolisilla metsureilla. Kuntoutusmuotona oli viikon pituinen vapaa-ajan liikuntaan aktivoiva kurssi seurantajaksoineen. Kurssilaisten tulokset lihasvoimatesteissä paranivat puolen vuoden aikana. Ennen kursseja ja vuoden kuluttua niistä tehtiin kysely sekä kurssilaisille että vertailuryhmälle. Koettu terveydentila, fyysinen kunto, kuormittuneisuusoireiden esiintyvyys ja koettu työkyky kehittyivät kurssilaisten keskuudessa myönteisemmin kuin vertailuryhmässä.

Päivi Leino, Jukka Kivekäs, Kari Hänninen

Suositus A-hepatiitin ehkäisykäytännöksi

A-hepatiitti tarttuu tavallisimmin suoraan henkilöstä toiseen, mutta myös ruoan ja veden välityksellä. Kansanterveyslaitos on antanut uuden suosituksen A-hepatiittirokotteen käytöstä.

Toistuvaan keskenmenoon vaikuttavat tekijät

Jos kolme peräkkäistä raskautta päättyy itsestään keskenmenoon, puhutaan ns. toistuvasta keskenmenosta. Se tapahtuu noin 1 %:ssa kaikista raskauksista. Raskauden päätyttyä, jälleen kerran, kipeään menetykseen, seuraavat itsesyytökset, ja uusi raskaus pelottaa. Pariskunnan hätää ja ahdistusta voitaisiinkin suuresti helpottaa, jos pystyisimme tunnistamaan ja poistamaan keskenmenojen aiheuttajan.

Opioidianalgesia ilman hengityslamaa ja ummetusta

Opioidien kipua poistavaan vaikutukseen on väistämättä liittynyt sivuvaikutuksia, mm. hengityksen lamaantuminen, ummetus ja riippuvuuden kehittyminen. Selvittämällä eri opioidireseptorien (myy, delta, k) kautta välittyviä vaikutuksia voidaan pyrkiä kehittämään spesifisemmin kipua poistavia, vähemmän sivuvaikutuksia omaavia opioidilääkkeitä.

Hollannin komiteamietintö määrittelee terveydenhuollon perusturvan perusteita

Hollannissa terveyspolitiikan lähtökohta on, että kaikilla on oikeus tarpeelliseen terveydenhuoltoon. Tätä myös arvostetaan, mutta silti muutosta tarvitaan tarpeiden lisääntymisen ja resurssien niukkenemisen myötä. Kun lisäksi kansalaisten halukkuus maksaa palvelut kollektiivisesti on heikentynyt ja yhteiskunnassa on korostunut yksilön vastuun ajatus, on terveydenhuollon perusperiaatteiden arviointi nähty välttämättömäksi. Hollannin hallituksen asettama terveydenhuollon valintoja pohtinut komitea jätti raporttinsa marraskuussa 1991, ja sitä puidaan parlamentissa.

Vanhemman psykoosi perheen ja lapsen kannalta

Psykoosi voidaan käsittää puolustuskeinoksi, yritykseksi löytää ratkaisu ylivoimaiseen elämäntilanteeseen. Tällöin on mielekästä miettiä, mikä on psykoosin viesti. Olisiko sairastuminen merkki perhettä koskevasta kehityskriisistä tai perheen juuttumisesta elämänkaarensa käännekohtaan? Asiaa selvitettiin haastattelemalla 35:tä perhettä, joissa toinen vanhemmista oli sairastunut psykoosiin.

Anneli Larmo

Amnesia ja dissosiaatio minän puolustuskeinoina

Minällä on torjunnan lisäksi muitakin keinoja poistaa ei-toivotut asiat tietoisuudesta. Yksi näistä on amnesia. Amneettinen sulku erottaa toisistaan tiedostavan ja tiedostamattoman eli dissosioidun minän. Dissosiaatiolla on keskeinen asema erityisesti sivupersoonallisuus-tutkimuksessa.

Leo Hilden

Professori Väinö K. Havu 60 vuotta

Turun yliopistollisen keskussairaalan iho- ja sukupuolitautien klinikan ylilääkäri, professori Väinö K. Havu täyttää 60 vuotta 3.11.1993. Työtovereiden ja ystävien laaja piiri on päättänyt tämän johdosta maalauttaa hänen muotokuvansa yliopiston kokoelmiin liitettäväksi. Olemme saaneet hänen suostumuksensa, ja taiteilija Raimo Aarras on lupautunut maalaamaan muotokuvan.Väinö K. Havu on urallaan ehtinyt olla sekä teoreettisen että kliinisen alan oppituolin haltijana. Toimittuaan pitkään anatomian apulaisprofessorina Turun yliopistossa hänet nimitettiin anatomian professoriksi Oulun yliopistoon, ja täältä hän siirtyi v. 1973 Turun yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professoriksi ja Turun yliopistollisen keskussairaalan iho- ja sukupuolitautiklinikan ylilääkäriksi.

Nimityksiä

Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston apulaislääkärin määräaikaiseen toimeen työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo 1.6.93 lähtien (hakijoita 22).

Laillistetut lääkärit

Riikka Kaarina Hahl, Riitta Aulikki Myyry, Elina Marjatta Rauch-Toskala, Katri Irma Hannele Seppälä

Erikoislääkärin oikeudet

Jussi Kustaa Haapala, kirurgia; Juha Pekka Ilmari Huttunen, kliininen neurofysiologia

Suppeat erikoisalat

Jouko Päiviö Pirhonen, perinatologia (naistentaudit ja synnytykset)

Väitelleitä

LL Riitta Kaarina Parkkola, MRI of the lumbar discs and paraspinal muscles - a study of low back pain patients and healthy controls (radiologia), Turun yliopisto.

Kuolleita

Thure Gunnar Lahermaa, Kaarina Touru-Kaisila, Runar Leonard Wilenius, Sirkka Viljanen.

Eroon HIV-moralisoinnista

Sukupuolitautien erikoisnumeron (SLL 15/93) toisena pääkirjoituksena oli Sirkka-Liisa Vallen kirjoitus "Eroon HIV-mystiikasta". Hän tarkastelee yli kymmenen vuotta jatkunutta AIDS-epidemiaa ja sen torjuntakeinoja tavalla, jota on vaikea hyväksyä Suomen eturivin AIDS-tutkijana pidetyltä henkilöltä. Sen sijaan hänen kaksi muuta HIV-artikkeliaan (toinen yhdessä Annamari Rankin kanssa) ovat asiallista luettavaa lähes kokonaan.