Liikunta diabeteksesta aiheutuvien sairaanhoitokulujen pienentäjänä

Liikunnan avulla voidaan monin tavoin pienentää diabeteksesta aiheutuvia sairaanhoitokuluja. Liikunnasta on hyötyä etenkin makrovaskulaaristen lisäsairauksien ehkäisyssä. Sen vaikutukset mikrovaskulaarisiin lisäsairauksiin sitä vastoin lienevät vähäisemmät. Prospektiivisia tutkimuksia liikunnan hyvistä tai huonoista vaikutuksista diabetekseen pitkällä tähtäimellä on niukasti; diabetekseen sairastuminen on usein monen tekijän tulosta, ja liikunnan tai sen puutteen erottaminen omaksi osatekijäkseen on vaikeaa.

Veikko Koivisto

Kurkkumätä Suomessa 1993 Vanhasta taudista uusi haaste

Venäjällä levinneestä kurkkumätäepidemiasta on ollut uutisia suomalaisissakin lehdissä ja matkailijoiden tartuntoja on osattu odottaa. Tänä keväänä todettiin Suomessa ensimmäinen kurkkumätätapaus lähes 30 vuoteen. Lähitulevaisuudessa on Suomessa varauduttava siihen, että kurkkumätää voi esiintyä paitsi yksittäistapauksina myös pieninä paikallisina epidemioina. Lääkärien onkin syytä kohentaa tietojaan tämän jo voitetuksi arvellun sairauden hoidosta. Kurkkumätää on syytä epäillä heti, jos ennestään terveelle ihmiselle kehittyy nopeasti vaikea nielutulehdus, varsinkin

Matti Jahkola, Jukka Lumio, Marjatta Sinisalo, Risto Vuento Olli Haikala, Juhani Eskola

Laillistetut lääkärit

Loimaan aluesairaalan apulaislääkärin virkaan LL Päivi Selänne 1.8.93 lähtien (hakijoita 13).

Erikoislääkärin oikeudet

Marja Hannele Kapanen, psykiatria; Hannu Juhani Lähteenoja, yleislääketiede; Ilpo Juhani Rimpiläinen, kliininen neurofysiologia; Pauli Päiviö Rintahaka, anestesiologia

Väitelleitä

Lääkäri Tamara Tuuminen, Development of a combined diagnostic system for neonatal screening of phenylketonuria and congenitae hypothyroidism (terveydenhuolto), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Stig Erik Mathias Björk, Kare Kullervo Tierala, Magnus Victorzon.

Neuroleptit keskeisiä akuutin psykoosin hoidossa

Vuorio ym. kirjoittivat Suomen Lääkärilehden numeroissa 6, 7 ja 8/93 alustavista havainnoistaan lähinnä skitsofrenian hoidosta ilman neurolepteja. Kollegat Melin ja Hietanen ovat Lääkärilehden numerossa 11/93 kommentoineet tuloksia ennen kaikkea erotusdiagnostiselta kannalta. Koska Lääkärilehti on ensisijaisesti tarkoitettu yleislääkäreille ja koko lääkärikunnan käyttöön ja artikkeli saattaa siten vaikuttaa merkittävästi psykoosien hoitokäytäntöön, se antaa aihetta muutamiin kommentteihin.

Neuroleptit eivät ole aina tehokkaimpia "Terveellinen ympäristö" kaipaa pikaista jatkoa!

Elämän palvelukseen vihkiytynyt ammattikuntamme on vastikään julkaissut hartaasti odotetun raporttinsa. Sen palautteessa ei tekisi mieli puuttua sanoihin, sanankäänteisiin. Ne kertovat kuitenkin paljon - otsikko eniten.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, kutsuntaikäisten terveystarkastukset, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta ja ensiavun opetus.

Jeeves huomaa kaiken

Tämä on satu. Toistaiseksi. Saduista voi tulla totta.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Laboratorio- ja röntgenalan standardisointi

Euroopan yhdentymisen seurauksena on syntymässä yhtenäinen talousalue (ETA) jossa ihmiset, palvelut, tavarat ja pääomat voivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Jotta tämä olisi käytännössä mahdollista, täytyy ETA:n muodostavien maiden - EY:n ja EFTA:n jäsenmaiden - yhdenmukaistaa lainsäädäntöään ja määräyksiään. Yhdenmukaistamisen helpottamiseksi määritellään EY:n direktiiveissä ainoastaan olennaiset, esimerkiksi lääkärien koulutusta ja tutkimuksia sekä laitteita koskevat vaatimukset. Tarkemmat ohjeet annetaan standardeissa (European standard = EN). Direktiivi on ikään kuin puitelaki, jota täsmennetään standardeilla.

Omalääkärikokeilusta myönteiset tulokset

Lääkäripalvelujen saatavuus ja hoidon jatkuvuus paranivat väestövastuisen perusterveudenhuollon kokeiluissa. Väestö oli tyytyväinen palveluihin ja hoitohenkilökunnan enemmistö piti väestövastuista järjestelmää aiempaa parempana, todetaan kokeiluprojektin arviointiraportissa, joka luovutettiin 2.6. ministeri Jorma Huuhtaselle.

WHO 40 vuotta Euroopassa Miten syntyi eurooppalainen terveyspolitiikka?

Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto perustettiin vuonna 1951. Siitä lähtien on terveydenhuollon ajattelua, koulutusta, tutkimusta ja ohjelmia kehitetty ja hiottu yleiseurooppalaisin tavoittein. Tämän yhteistyön syntyä ja kehitystä on professori Leo A. Kaprio tarkastellut kirjassaan Forty Years of WHO in Europe, The development of a common health policy (WHO 1991). Kaprio toimi Euroopan alueen johtajana vuosina 1967-85. Tässä artikkelissa Kaprio kuvaa WHO:n Euroopan alueen neljänkymmenen vuoden aikaa lähinnä suomalaisten yhteistyökumppanien kannalta.

Leo A. Kaprio

Sir John McMichael 25.7.1904-3.3.1993

Kuluvan kevään maaliskuun 13. päivän niin BMJ kuin Lancet kertoivat Sir Johnin kuolleen. Hän oli sisätautiopin professori ja Lontoon Hammersmithin sairaalan johtaja vuoteen 1966. Hänet aateloitiin 1965, jonka jälkeen hän oli meille suomalaisillekin Sir John, siihen saakka me olimme kunnioittaneet häntä "Hämmösmitin mäkmaikkelina", joka Pentti Halosen ystävänä avasi monelle suomalaiselle sisämedisiinarille, kardiologille sekä rinta- ja sydänkirurgille maineikkaan Hammer-smithin ovet. Hän oli myös aktiivisesti auttamassa järjestettäessä ensimmäisiä Paavo Nurmi -symposioita; niiden maineikas kansainvälinen osanottajajoukko oli paljolti Sir Johnin ansiota.

Raikkaita tuulia sairaaseen rakennukseen

Vanha totuus on, ettei ole mitään niin pahaa ettei siitä seuraa jotain hyvääkin. Takapolvien ajattelijat tätä asiaa pohtiessaan eivät tosin voineet kuvitella, että kärpäsessä olisi mitään hyvää, joten he esittivätkin, että kärpänen on paholaisen luomus, kun taas muu maailmankaikkeus on Luojan käsialaa. Mutta yhtäkaikki - klassisia esimerkkejä pahan hyvyydestä ovat sotateollisuuden katalyyttinen merkitys elektroniikka- ja atk-alalle ja vaikkapa avaruustekniikan kaikkien ulottuville tuoma tefloni.

Ravintokikkailut - urheilijan oikotie parempaan suoritukseen?

Urheilumenestys on tie kuuluisuuteen ja nykyisin myös suuriin rahallisiin etuihin. Menestyksen metsästäjien määrä on kasvanut, ja samalla on urheilun taso noussut valtavasti. Siksi on ymmärrettävää, että urheilijat pyrkivät kaikin keinoin parempaan tulokseen kuin kilpailijansa. Koska dopingkontrolli on vuosien kuluessa tarkentunut ja kiellettyjen aineiden määrä lisääntynyt, on erilaiset ravintokikkailut tuotu esille "sallittuna dopingina" - keinoina, joilla suorituskykyä voidaan parantaa vielä harjoittelun avulla saavutetusta tasosta.

Mikael Fogelholm

Raphania eli vetotauti

Eteläisessä Ruotsissa ilmeni vuosina 1746-47 paljon tautia, joka sai oireittensa mukaan nimen dragsjuka, vetotauti. Muistitietojen mukaan sitä oli esiintynyt Ruotsissa aikaisemminkin 4-5 kertaa. Taudin kuvasi ensimmäisenä Eberhard Rosén (aateloituna Rosenblad) vuonna 1749 Lundissa painetussa väitöskirjassa "De morbo spasmodico convulsivo epidemico". Sen puolustajana eli väittelijänä oli Johan Benjamin Heiligtag, joka muuten oli Hämeenlinnan läänin ensimmäinen piirilääkäri vuosina 1752-53.

Valkoiset orjamarkkinat

Valtionosuusuudistus, tulos-, laatu- ja tehokkuusvaatimusten kasvu julkisessa terveydenhuollossa ovat johtamassa uusorjamarkkinoihin.

Hyönteisten puremien hoito ja ehkäisy

Suomen kevään ja kesän yleisiä verenimijöitä ovat hyttyset, mäkärät, polttiaiset, paarmat ja yllättäen myös kirput ja hirvikärpäset. Näiden pistoja ja puremia lääkitään kotikonstein, mutta usein tarvitaan myös lääkärin apua.

Timo Reunala

10.6.1993 Mitä Helsingin vanhustutkimus opetti?

Vuonna 1989 käynnistynyt Helsingin vanhustutkimus, jossa tutkittiin satunnaisotannalla valittuja helsinkiläisiä 75-, 80- ja 85-vuotiaita henkilöitä, oli alku laajalle Etelä-Suomen vanhustutkimukselle. Tutkimuskokonaisuuteen on sittemmin liitetty kaikkien vantaalaisten 65-vuotiaiden ja turkulaisten 70-vuotiaiden sekä kaikkien suomalaisten yli satavuotiaiden tutkimukset. Keskushermoston normaalia vanhenemista on lisäksi tutkittu edustavalla 55-85-vuotiaiden aineistolla. Yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa on selvitetty monipuolisesti vanhusväestön terveydentilaa, toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Perinteiseen kliiniseen tutkimukseen on yhdistetty uusia korkean teknologian menetelmiä. Esimerkiksi geeniteknologian ja aivojen magneettikuvauksen avulla on selvitetty normaalia ikääntymistä, sairauksien patogeneesiä ja diagnostiikkaa.