Diagnostinen pisteytysjärjestelmä voi vähentää tarpeettomia umpilisäkeleikkauksia

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli rakentaa diagnostinen pisteytysjärjestelmä lapsen äkillisen umpilisäketulehduksen diagnosoimiseksi sekä arvioida vatsakipuiselle lapselle annetun kipulääkityksen tehokkuutta ja vaikutusta diagnostiseen tarkkuuteen. Lisäksi työssä verrattiin lasten toipumista tähystyksessä tehdyn ja avoimen umpilisäkkeen poiston jälkeen. Kolmeen eri osatutkimukseen jakautuneessa työssä oli mukana yhteensä 328 lasta.

Hannu Lintula

Liikunta ja tupakoinnin vähentäminen lisäävät elinaikaa

Vaikka keuhkojen toiminta olisi jo heikentynyt tai olisi kehittynyt krooninen keuhkoputkitulehdus, tupakoija voi lisätä elinaikaansa lopettamalla tupakoinnin tai vähentämällä sitä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tupakointitapojen ja niiden muutosten sekä liikunnan että kroonisen keuhkoputkitulehduksen vaikutusta keuhkojen toimintaan ja sen muutoksiin.

Margit Pelkonen

Nimityksiä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyvinkään sairaanhoitoalueen keuhkosairauksien vastuualueen ylilääkärin virkaan LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri dosentti Pirkko E. Brander 1.3.2006 lähtien.

Mielialalääkkeet eivät lisää itsetuhoisuutta

Viime aikoina on pohdittu, missä määrin mielialalääkkeet lisäävät masennuspotilaiden itsetuhoisuutta. Päättelyä on vaikeuttanut masennukseen itseensä liittyvä lisääntynyt itsetuhoisuus. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1992-2003 masennuslääkereseptin saaneiden potilaiden itsemurhien ja yritysten määriä ennen ja jälkeen lääkemääräystä. Itsemurhat ja yritykset olivat alle 18-vuotiailla yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä. Itsemurhayritykset olivat kaikkein yleisimpiä kuukautta ennen lääkemääräystä, mutta pysyivät reseptiä seuranneen 6 kuukauden aikana samoina. Tulos oli samanlainen alaikäisillä ja aikuisilla. Vanhoja mielialalääkkeitä saaneilla itsemurhayritykset olivat yleisiä vielä ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Tutkimuksen perusteella mielialalääkitys ei lisää itsetuhoisuutta. Joidenkin potilasryhmien kohdalla näin voi tapahtua, joten tiivis hoitokontakti varsinkin hoidon alkuvaiheessa on perusteltu.

Raimo K.R.Salokangas

Tehoaako tahdistin uniapneaan?

Uniapneaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus. Yöllisten hengityskatkojen aikaan todetaan usein sykkeen harventumista. Yönaikainen bradykardia voidaan estää eteistahdistuksella, jonka on vastikään todettu vähentävän hengityskatkoja. Koska tietoa tahdistinhoidon tehosta tavallisilla uniapneapotilailla ei ole, päättivät yhdysvaltalaiskardiologit tutkia yönaikaisen eteistahdistuksen vaikutuksia 15:n hankalasta uniapneasta kärsivän potilaan ryhmässä. Potilaille asennettiin väliaikainen eteistahdistussysteemi ja tehtiin unitutkimukset siten, että potilas ei itse tiennyt oliko tahdistin toiminnassa vai ei. Tahdistus ei parantanut merkittävästi mitään uniapnean vaikeutta mittaavaa suuretta. Tämän tutkimuksen valossa uniapneapotilaiden tahdistushoidon indikaatiot eivät poikkea tavanomaisista.

Juhani Airaksinen

Mitä, vai eikö mitään influensssalääkettä?

Influenssalääkkeitä eli amantadiinia, rimantadiinia ja neuraminidaasinestäjiä (oseltamiviiriä eli mediasta tuttua Tamifluta ja tsanamiviiriä) suositellaan kausi- ja pandemiainfluenssan ehkäisyyn. Tässä raportissa tehtiin yhteenveto kaikista kunnollisista tutkimuksista, joita lääkkeiden tehosta on tehty.

Heikki Arvilommi

Lapsen atooppinen ekseema verottaa vanhempien yöunta

Brittitutkijoiden prospektiivisessa kyselytutkimuksessa oli mukana 55:n keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa tai astmaa sairastavan lapset vanhemmat. Lasten ihottumaa hoidettiin säännöllisesti kortikosteroidivoiteella ja astmaa säännöllisellä inhaloitavalla kortikosteroidilla. Atooppikkolasten vanhempien ja astmalasten vanhempien nukkumista, ahdistuneisuutta ja stressin kokemusta vertailtiin. Ihottumalasten vanhemmat nukkuivat keskimäärin noin 40 minuuttia vähemmän kuin astmalasten vanhemmat. Uni myös keskeytyi joka yö merkitsevästi useammin. Unen häiriintyminen aiheutti vanhempien ahdistuneisuutta ja varsinkin äidin depressiivisyyttä. Vaikka lapsia hoidettiin tehokkaasti, sairaus haittasi lapsen lisäksi myös vanhempia.

Sirkku Peltonen

Autoimmuunireaktiot ennustavat melanooman interferonihoidossa hyvää hoitotulosta

Levinneen melanooman hoidossa parhaat tulokset on saatu interferonilla tai muilla immunoterapian muodoilla. Autoimmuunireaktiot, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vitiligoläiskien tai fosfolipidivasta-aineiden muodostuminen, näyttävät korreloivan hyvään hoitovasteeseen. Suuren riskin melanooman liitännäishoitona annettava interferoni näyttää parantavan potilaiden ennustetta ainakin osassa tehdyistä satunnaistetuista tutkimuksista.

Sirkku Jyrkkiö

Moniulotteinen lähestymistapa auttaa ikääntyneiden masennuksen hoidossa

Noin 15 % ikääntyneistä kärsii masennuksesta. Masennuslääkkeiden pitkän aikavälin hyödyistä tai tehosta lievässa masennuksessa tiedetään melko vähän.

Kaisu Pitkälä

Meningiitin hälytyskellot

Aivokalvotulehduksen klassisten oireiden ilmaantuessa on tilanne usein jo huono. Siksi varhaiset vinkit ovat elintärkeitä, sananmukaisesti. Brittilääkärit analysoivat lähes 500 lasten (alle 17 v.) meningiittitapausta. Jälkikäteen kyseltiin vanhemmilta ja myös hoitaneilta lääkäreiltä oireiden esiintymistä ja aikataulua.

Heikki Arvilommi