in memoriam: Rolf Nordman 21.4.1928–26.2.2021 Lastenlääkäri, LKT Rolf Nordman menehtyi lyhyeen infektiosairauteen 92 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Ruotsinpyhtäällä, jossa perhe asui muutaman vuoden ennen muuttoa Poriin. Leena Nordman, Pekka Louhiala Lehti 11: In memoriam 11/2021 Kommentteja
in memoriam: Seija Ojanen 24.9.1950–26.10.2020 Seija oli kotoisin luonnonkauniilta maaseudulta Pohjois-Savon Säyneisistä. Hän opiskeli ensin sairaanhoitajaksi, jatkoi opintoja kätilöksi ja työskenteli kätilönä vielä ensimmäisinä lääketieteen opiskeluvuosinaan. Seija suhtautui lääketieteen opintoihin ja lääkärin työhön syvältä kumpuavalla innostuksella. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1994, toimi aluksi yksityislääkärinä ja pätevöityi perhelääkäriksi vuonna 2000, mutta hakeutui sen jälkeen työterveyshuollon tehtäviin ja suoritti työterveyshuollon erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2008. Ulla Heikkilä, Satu Rautajoki Lehti 11: In memoriam 11/2021 Kommentteja
in memoriam: Teuvo Hämäläinen 1.6.1940–14.1.2021 Sisätautien erikoislääkäri Teuvo Tapio Hämäläinen kuoli Lappeenrannassa lyhyen sairaalassaolon jälkeen. Hän oli syntynyt 1.6.1940 Valkealassa. Teuvo tottui pienestä pitäen kovaan työntekoon ja lääkärin työtä hän teki poikkeuksellisella tarmolla aivan loppuun asti. Ylioppilaaksi Teuvo valmistui Kouvolan poikalyseosta ja suoritti sitten varusmiespalvelun edeten lopulta reservin yliluutnantiksi. Lääketieteen opinnot alkoivat Helsingin Yliopistossa. Vastavalmistuneena lisensiaattina 1968 Teuvo aloitti työt Lappeenrannassa Etelä-Saimaan keskussairaalan sisätautiklinikassa apulaislääkärin virassa. Leo Strid, Tarmo Koivisto Lehti 11: In memoriam 11/2021 Kommentteja
Keski-ikäisen miehen vatsavaivat – tapauksen ratkaisu Keski-ikäinen mies hakeutui työterveyslääkärille arvioon sitkeiden vatsavaivojen vuoksi. Sanna-Kaisa Eloranta, Nina Kaseva Lehti 11: Miten sinä hoitaisit 11/2021 Kommentteja
Kansallinen seulontojen ohjaus on tarpeen Seulontojen yhdenmukaiseksi toteutumiseksi pitää määritellä kansallinen seulontaohjelmarakenne, toteaa kirjoittajaryhmä Lääkärilehdessä. Minna Kaila, Ilona Autti-Rämö, Matti Korppi, Marja-Leena Lähdeaho, Marjukka Mäkelä, Suvi Mäklin, Arja Ruponen, Terhi Tapiainen, Mervi Taskinen, Matti Salo Lehti 11: Työssä 11/2021 Kommentteja
Iho tietää, milloin on aamu ja milloin ilta Kun ihotauteihin ja allergologiaan erikoistuva LL Veera Nikkola aloitti väitöstutkimuksensa, hänen piti ensimmäiseksi rekrytoida tutkimushenkilöitä, joille sai antaa ultravioletti B -säteilyä ja ottaa koepaloja pakaran iholta. Anne Seppänen Lehti 11: Väitös 11/2021 Kommentteja
Koronan opetuksia – hajautettu keskittäminen Koronatestaus alleviivaa tarpeen organisoida funktioita hajautetusti sen sijaan, että totalitaarisesti keskitetään. Epidemian alussa koronatestauksesta tuli nopeasti pullonkaula. Ensin ongelmia oli testauskapasiteetissa ja sitten jäljelle jäi testitulosten viipyminen. Todellisuudessa keskitetyt analysaattorit eivät teoreettisestikaan pääse nopeaan tulosten toimittamiseen. Testaus itsessään vie aikaa, ja jos testaus vaatii tietyn määrän näytteitä, niin ne kerätään ensin ryhmiin ja sitten analysointi käynnistyy ryhmittäin. Suurin ongelma Suomen testauksessa ovat olleet matkat ja näytelogistiikka. Näyte pitää fyysisesti kuljettaa ensin testauspaikkaan ja vasta sitten se asetetaan testausjonoon. Tämä on vahvasti näkynyt testauksessa: nopeimmin vastaus on ollut mahdollista saada puolessatoista päivässä, useimmiten 2–3 päivässä. Liian usein siihen on mennyt 4 päivää tai enemmänkin. Antti Jekunen, Heidi Andersen, Heidi Bengts, Jatta Saarenheimo Lehti 11: Keskustelua 11/2021 Kommentteja
Testaus tuottaa epidemian hallinnan kannalta merkityksellistä informaatiota Aaltosen vastaus (1) Ripatin ja Korhosen kirjoitukseen (2) piirtää vaillinaisen kuvan testauksen merkityksestä koronaepidemian hallinnassa. Thomas Brand Lehti 11: Keskustelua 11/2021 Kommentteja
Koulujen sulkemisen plussat ja miinukset Vanhempien mukaan koulujen etäopetukseen siirtymisellä oli yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Sen sijaan vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi. Hannu Westerinen Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2021 Kommentteja
Kiertävä kasvaimen DNA toimii ennustekijänä Syövän hoitotulosta on tapana arvioida kuvantamistutkimuksin. Ennusteen arviointiin on etsitty biomarkkereita, mutta kliiniseen käyttöön sopivia ei ole löytynyt kovin monta. Melanooman BRAFV600-mutaation DNA näyttää lupaavalta. Sirkku Jyrkkiö Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2021 Kommentteja
Tutkimus: Nopeampi hoitoonpääsy parantaisi lymfoomapotilaiden ennustetta Terveydenhuolto Tutkimus: Nopeampi hoitoonpääsy parantaisi lymfoomapotilaiden ennustetta Julkisessa perusterveyshuollossa hoitoon pääsy ensioireiden alkamisesta kesti noin seitsemän kuukautta. Avoin artikkeli
Ensihoitokuljetusten rahoitus hyvinvointialueille Terveydenhuolto Ensihoitokuljetusten rahoitus hyvinvointialueille Valtakunnalliset Kelan matkakorvaukset lakkaavat. Avoin artikkeli
Luonnolle altistaminen osaksi neuvolatyötä Terveydenhuolto Luonnolle altistaminen osaksi neuvolatyötä Sanna ja Stella Piskonen tutkivat uutta Luonnon kasvattamat -opasta neuvolakäynnillä terveydenhoitaja Senja Vauhkosen opastuksella. Avoin artikkeli
Puutiaisaivotulehdustapauksia viime vuotista enemmän Länsi-Uudellamaalla Terveydenhuolto Puutiaisaivotulehdustapauksia viime vuotista enemmän Länsi-Uudellamaalla Ilmastonmuutos selittää ilmiötä. Avoin artikkeli
Tutkimus: Varhain alkava muistisairaus heikentää työtuottavuutta jopa 15 vuotta ennen diagnoosia Terveydenhuolto Tutkimus: Varhain alkava muistisairaus heikentää työtuottavuutta jopa 15 vuotta ennen diagnoosia Tulokset osoittavat tarvetta tunnistaa muistisairaudet nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja kehittää tukitoimia työikäisille. Avoin artikkeli
Verikoe helpottaa lasten kaulan alueen imusolmuketulehdusten diagnostiikkaa Kliininen työ Verikoe helpottaa lasten kaulan alueen imusolmuketulehdusten diagnostiikkaa Se on nopeampi ja potilaalle miellyttävämpi tapa varmistaa diagnoosi kuin kajoavat menetelmät.