177 osumaa

Mitä tiedetään vanhuksen sekavuustilan diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta?

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sekavuustila eli delirium on erittäin yleinen ilmiö sairailla vanhuksilla. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että deliriumiin liittyy huono ennuste. Tästä huolimatta vanhuksen deliriumin diagnostista selvittelyä ja hoidon vaikuttavuutta ennusteeseen on tutkittu yllättävän vähän. Vasta viime vuosina on ilmestynyt aiheesta muutamia kontrolloituja hoitotutkimuksia.

Kaisu Pitkälä

Psykoottisuuden arviointi

Psykiatrian peruskäsitteeseen, psykoottisuuteen, kuuluu todellisuudentajun häiriintyminen ja psyykkisten toimintojen heikentyminen. Väestöstä noin 2 % on psykoottisia, mutta psykoosit eli mielisairaudet ovat yleisimpiä eläkkeelle johtavia sairauksia. Psykoosin varhaistunnistaminen on tärkeää, jotta sairaus aiheuttaisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä ja invalidisoitumista. Esityksessä käsitellään psykoottisuuden arviointiin liittyviä vaikeuksia ja annetaan käytännön vinkkejä.

Heikki Vartiainen

Uusien masennuslääkkeiden yhteisvaikutukset muiden psyykenlääkkeiden kanssa

Monet uusista masennuslääkkeistä estävät CYP-entsyymejä, ja tämä vaikutus saa muiden samanaikaisesti käytettyjen psyykenlääkkeiden pitoisuudet suurenemaan. Yhteisvaikutuksen seurauksena on esiintynyt vakavia sivuvaikutuksia, kouristelua, sekavuutta, sydämen rytmihäiriöitä ja ekstrapyramidaalisia oireita. Vakavin yhteisvaikutus on serotoniinioireyhtymä, joka syntyy yleensä farmakodynaamiselta pohjalta.

Sami Anttila, Aino Mattila, Pekka Niskanen

Lapsensurma turvaverkon pettäessä

Vuosittain Suomessa kuolee 2-3 alle vuoden ikäistä lasta äidin surmaamana. Tämä äärimmäisen harvinainen katastrofi kohahduttaa ympäristöä ja jättää auttajat avuttomuuden ja syyllisyyden tilaan. Vauvansa surmannut äiti on ollut yleensä ennen tekoaan voimakkaasti masentunut ja itsetuhoinen, ja hän on tuntenut jäävänsä vaille apua. Äidin toivottomuus lisääntyy, kun puoliso ei osaa tai jaksa huomata vaimonsa hätää, vaan ottaa etäisyyttä teon hetkellä. Surmateon tapahtuessa sekä parisuhteen että terveydenhuollon turvaverkko pettää yhtäaikaisesti. Tämän havainnon perusteella synnyttäneiden äitien masennuksen diagnosoinnin ja hoidon tulisi olla tehostettua erityisesti silloin, kun äiti ilmaisee aktiivisesti itsetuhoajatuksia tai hahmottaa lapsensa poikkeavasti.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Alkoholideliriumpotilaan hoitosuositus Kellokosken psykiatriseen sairaalaan

Alkoholidelirium (delirium tremens) on pitkittyessään hengenvaarallinen tila. Siihen liittyy yleisesti somaattisia komplikaatioita, minkä vuoksi potilaiden ensisijaisen hoitopaikan tulisi olla somaattinen sairaala. Käytännössä kuitenkin huomattava osa varsinkin harhaisista ja aggressiivisista alkoholideliriumpotilaista hoidetaan psykiatrisissa sairaaloissa. Hoidossa joudutaan usein käyttämään leposide-eristystä. Työryhmä laati potilasturvallisuutta parantavan alkoholideliriumpotilaiden hoito-ohjeen lääkehoitosuosituksineen Kellokoski-Ohkolan sairaalaa varten ja työtä on tarkoitus jatkaa alkoholideliriumpotilaan hoidon laatuprojektina.

Ritva Arajärvi, Kari Raaska, Seija Krudup, Eeva Ahonen

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Uudet psykoosilääkkeet vanhusten hoidossa

Tavanomaiset neuroleptit ovat osoittautuneet tehokkaiksi psykooseihin liittyvien aistiharhojen ja harha-ajatusten hoidossa sekä uusien psykoosivaiheiden ehkäisyssä. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin usein haittavaikutuksia, jotka heikentävät hoitomyöntyvyyttä, hoitovastetta ja elämänlaatua. Siksi on pyritty kehittämään uusia, paremmin siedettyjä antipsykoottisia lääkeaineita. Nämä uudet epätyypilliset psykoosilääkkeet tarjoavat uusia vaihtoehtoja myös vanhusten vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Hannu J. Koponen

Mielialaa tasaavat lääkkeet vanhusten hoidossa

Myös iäkkäille potilaille tarvitaan bipolaarisen häiriön relapseja estämään ja mielialaa tasoittamaan pitkäaikaista lääkitystä. Lääkkeen valinnassa vanhukselle joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten lääkitys onnistuu säännöllisenä ilman intoksikaation vaaraa ja sivuvaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Lisäksi on selvitettävä, mitä muita sairauksia potilaalla on ja mitä lääkkeitä hän niihin käyttää. Lääkkeiden yhteisvaikutukset mutkistavat vanhusten pitkäaikaista lääkehoitoa. Litium on ollut mielialaa tasaavana peruslääkkeenä käytössä vuosikymmeniä ja se soveltuu edelleenkin vanhuksillekin, mutta epilepsialääkkeinä markkinoille tulleet karbamatsepiini ja valproaatti ovat paremmin siedettyinä tulleet ensisijaislääkkeinäkin kliiniseen käyttöön psykogeriatriassa vanhusten mielialahäiriöitä hoidettaessa.

Maire Santala

Perheväkivallan ymmärtäminen ja hoito

Perheväkivallan taustaa on selitetty useillakin teorioilla, eikä sen ilmenemistä pystytäkään selittämään vain yhden teorian varassa. Perheväkivaltaan puuttuminen voi olla lääkärille hankalaa, vaikka hän näkeekin tilanteen. Ilmiön parempi ymmärtäminen auttaa kuitenkin lääkäriä kohtaamaan työssään niin perheväkivallan uhreja kuin tekijöitäkin. Myös perheväkivallan hoidosta on hyvä tietää, vaikka hoidolliset lähestymistavat edellyttävät usein psykoterapeuttista erityisosaamista.

Outi Poutanen, Gustav Schulman, Sirkku Tukiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030