Turun kaupungin terveystoimen johtaja Ilmo Parvinen Valtio vetäytyy yhä enemmän terveydenhuollon vastuusta

Kunnanlääkärijärjestelmän lakkauttaminen ja normihallittuun terveyskeskuslääkärijärjestelmään siirtyminen 1970-luvulla sillä tavalla kuin se tehtiin, oli Ilmo Parvisen mielestä virhe.

Tuomo Saarikko

Sosiaalipsykologi Johanna Ruusuvuori väitöskirjassaan: Potilailla aktiivinen asema asiakkaina lääkärin vastaanotolla

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella potilaan ja lääkärin välisestä vuorovaikutuksesta väitellyt Johanna Ruusuvuori kertoo, että potilas-lääkärisuhdetta on tutkittu yhteiskuntatieteissä melko paljon 1980-luvulta alkaen. Aikaisempi tutkimus on kartoittanut potilaan ja lääkärin välistä suhdetta, esimerkiksi potilastyytyväisyyttä, mutta itse vuorovaikutustilannetta ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu. Johanna Ruusuvuori selvitti väitöskirjassaan lääkärin ja potilaan välistä sanallista ja ei-sanallista vuorovaikutusta neljäntoista terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla, ja väitöskirjan aineisto käsittää 100 videonauhoitettua lääkärin vastaanottoa.

Ulla Toikkanen

Tietoa, tukea ja toivoa Lääkäreiden näkemyksiä syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry:n 1998 aloittaman asenne- ja tiedotuskampanjan yhteydessä kartoitettiin suomalaisten lääkäreiden näkemyksiä syöpädiagnoosin kertomistapahtumasta, sen tyypillisistä piirteistä ja haasteista. Tietoa lääkäreiden ajattelu- ja toimintatavoista kerättiin puolistrukturoidun kyselyn avulla.

Anni Peura, Mats Brommels

Dementiaa sairastavan potilaan itsemääräämisoikeus

Dementiaa sairastavalla on samanlainen itsemääräämisoikeus kuin muillakin potilailla. Hänellä on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai meneillään olevasta hoidosta. Tällainen potilaan pätevä tahdonilmaus on hoidon etiikan kulmakivi. Kun potilas ei voi itse antaa suostumustaan, on pyrittävä potilaan edun mukaiseen hoitoon yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. Dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa potilas on usein ryhmäkodissa tai laitoshoidossa. Silloin hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista voi tarkastella parhaiten hyvän hoidon lähtökohdista käsin.

Leena Niinistö

Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus

Kuntoutuslakiuudistus 1990-luvun alussa on käytännössä lisännyt kuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia ja selkiyttänyt kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden työnjakoa. Lama ei leikannut kuntoutuksen rahoitusta; toimintaan käytetään noin prosentti bruttokansantuotteesta. Kuntoutuksen kannalta tulevaisuuden haasteita tulee olemaan väestön pysyminen työelämässä. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntouttavien toimenpiteiden avulla työnteosta halutaan saada eläkkeelle siirtymistä kannattavampi vaihtoehto.

Pekka Mölsä

Ihmisaivojen kognitiivisten toimintojen perustana olevien hermoverkkojen neuromagneettinen kuvantaminen

27.5.2000, Helsingin yliopisto

Tommi Raij

Akillesjänteen magneettikuvaus

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Pertti Karjalainen

Verisolujen viestintäjärjestelmä

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Jaakko Kaukonen

Verta sisältävä sydämen suojausliuos ja eräät lisälääkkeet sepelvaltimo-ohituksen aikana

31.5.2000, Tampereen yliopisto

Timo Rinne

Finrotsoli, uusi hormoneihin vaikuttava lääke

31.5.2000, Turun yliopisto

Outi Ahokoski